Norjan Huippuvuorilla sijaitsevan, maailman suurimman satelliittiaseman SvalSatin toisen merenalaisen kaapelin tietoliikenne katkesi kolmisen viikkoa sitten Jäämeren syvyyksissä.
Vian aiheuttaja on yhä tuntematon. Syy voi olla luonnollinen, mutta kiristynyt maailmanpoliittinen tilanne on nostanut esiin myös sabotaasin mahdollisuuden. Poliisi tutkii asiaa Norjan yleisradion NRK:n mukaan.
Norjassa on oltu viime aikoina huolissaan kaapeleiden turvallisuudesta. Norjan tiedustelupalvelu varoitti vuosiraportissaan (Fokus 2021) Venäjän kehittävän hyökkäyskykyään vedenalaisia laitoksia vastaan Atlantilla, ja siitä on tulossa vakava uhka merenalaisille kaapeleille.
SvalSat on merkittävä asema, sillä se kerää satojen Pohjoisnavan yli lentävien napasatelliittien tietoja. Yhden vuorokauden aikana asema kerää tiedot peräti 3500 ylilennolta. SvalSatin vastaanottama data siirretään reaaliajassa mantereelle merenalaista valokuitukaapelia pitkin. Kaapeleita on kaksi, joista toinen säilyi ehjänä. Myös Suomen Ilmatieteen laitos hyödyntää aseman tietoja.
Norjan tiedustelupalvelun mukaan yli 97 prosenttia maailman tietoliikenteestä kulkee merenalaisia kaapeleita pitkin ja niiden suojaaminen on erittäin vaikeaa.
Huippuvuorten tapausta selvitetään
Huippuvuorilta mantereelle tulevan kaksoiskaapelin omistaa Norjan valtionyhtiö Space Norway. Yhtiön tiedotti toisen kaapelin lakanneen toimimasta 7. tammikuuta. Vika paikannettiin alustavasti 130–230 kilometriä Huippuvuorilta mantereelle päin. Tuolla alueella merenpohja laskee kolmen sadan metrin tasosta lähes kolmen kilometrin syvyyteen Jäämeren pohjalla.
– Vian tarkka sijainti selviää lähipäivinä, vastaa kaapeliyhtiö Space Norwayn infrasta vastaavan johtajan Dag Hugo Stølan Yle Lapin sähköpostikysymyksiin.
Stølanin mukaan vika ei vaikuttanut tietoliikenteeseen mitenkään, koska toinen kaapeli on kunnossa ja sen kapasiteetti riittää kaikkiin tarpeisiin.
Viime keskiviikkona (19.1.) Space Norway tiedotti, että kaapelin tietoliikenne on saatu palautettua väliaikaisella korjauksella virransyötössä.
Kaapelit ovat yli 1400 kilometriä pitkät ja ovat meren pohjalla 5-10 kilometrin etäisyydellä toisistaan. Kaapelit nousevat mantereelle Norjaan Harstadissa, Tromssan eteläpuolella.
Korjaaminen on äärimmäisen vaativa tehtävä, koska vika voi olla kilometrien syvyydessä, hyisellä Jäämerellä kaukana kiinteistä tukikohdista.
Space Norwayn mukaan vian tarkka paikka pyritään selvittämään ja kuvaamaan tällä viikolla kauko-ohjattavalla sukelluslaitteella.
– Tämänhetkinen arvio korjauksesta on helmikuun loppuun mennessä riippuen kaluston saamisesta ja sääoloista, jotka mahdollistavat korjauksen, Stølan vastaa.
Voiko vialla olla luonnollinen syy tai voiko kyseessä olla sabotaasi?
– Merenalainen kaapeli on altis ympäristö- ja muille fyysisille tekijöille, kuten troolaus ja ankkurointi. Kuluminen ajan myötä voi myös vaikuttaa. Myös Norjan poliisi selvittää asiaa, vastaa Stølan.
Venäjän merenalainen toiminta huolestuttaa Norjan viranomaisia
Kysymys on jo toisesta Jäämeren kaapelimysteeriosta lyhyen ajan sisällä. Viime huhtikuussa katosi Norjan Merentutkimuslaitoksen (Havforskiningsinstituttet) yli neljä kilometriä pitkä kaapeli tuntemattomasta syystä Pohjois-Norjan rannikolla.
Vasta kuukausia myöhemmin kaapeli löydettiin 11 kilometrin päästä katoamispaikasta. Spekulaatiot katoamisen syystä vaihtelivat merivirroista Venäjän sotilaalliseen operaatioon. NRK:n mukaan nyt on selvinnyt, että kaapelin katoamisen aikaan alueella pysähtyi troolari, jonka osuutta katoamiseen poliisi tutkii.
Merentutkimuslaitoksen kaapeli palveli merenalaisten hydrofonien, kameroiden, kaikuluotainten ja sensorien virta- ja tiedonsiirtoa meriekosysteemin fysiikasta, kemiasta ja biologiasta.
Tässäkin tapauksessa sabotaasiepäilylle on ollut otollinen maaperä. Viime syksynä Norjan puolustusvoimien korkeakoulun tutkija Ståle Ulriksen sanoi lehtihaastattelussa Venäjän merentutkimusalusten olevan tosiasiassa vakoilualuksia.
Ulriksenin mukaan kyse on Norjan rannikon haavoittuvien kohtien kartoituksesta ja teollisuusvakoilusta. Ulriksenin arvioista kertoi myös Norjan puolustusvoimien verkkolehti.
Norjassa kiistelty satelliittiaseman sotilaallisesta käytöstä
Huippuvuorten huippunopea tietoliikennekaapeli kietoutuu myös kysymykseen Norjalle kuuluvan arktisen saariryhmän kaksoiskäytöstä eli siviili- ja sotilaskäytöstä.
Norjassa on vuosia keskusteltu siitä, rikkooko SvalSat Huippuvuorten sopimusta välittämällä sotilaallista tiedustelusatelliittien tietoa yhteistyössä Yhdysvaltain kanssa.
Norjan yleisradion NRK:n toimittaja Bård Wormdal on kirjoittanut aiheesta kirjan Saterllitkrigen (2011). Kirja kysyi, käytettiinkö Svalsatin reaaliaikaista satelliittidataa Yhdysvaltain sodankäyntiin Irakissa ja Afganistanissa.
Keskustelua Huippuvuorten siviilikäytön ja sotilaskäytön harmaasta rajasta kuvaa Norjan puolustusvoimien verkkolehden viime vuonna julkaisemassa artikkelisarjassa Oslon yliopiston journalistiikan professori Rune Ottosen.
Norjan viranomaiset ovat käytännössä vaienneet asiasta. Norjan ulkoministeriön kanta on ollut, että Huippuvuoria koskeva sopimus ei kiellä alueen käyttämistä puolustustarkoituksiin.
SvalSatin aseman omistaa Norjan valtion enemmistöomistama puolustustarvikekonserni Kongsbergiin kuuluva tytäryhtiö Kongsberg Satellite Services KSAT. Yhtiöllä on myös ainutlaatuinen Troll -niminen satelliittiasema Etelänavalla.
Konsernilla on myös vahva yhteys Suomen puolustusteollisuuteen. Kongsberg omistaa 49,9 % suomalaisesta Patriasta, josta loput omistaa Suomen valtio. Yhtiöt kehittävät muiden muassa ohjusaseita.
Huippuvuorten satelliittiasema tärkeä myös Suomelle
Huippuvuorten satelliittiasema ja kaapeliyhteys on tärkeä myös suomalaisille. Ilmatieteen laitos saa aseman kautta Euroopan avaruusjärjestön ESA:n Sentinel-1 tutkasatelliitin kuvat reaaliajassa ja käyttää niitä Itämeren jäätilanteesta tiedottamiseen.
Ilmatieteen laitoksen Sodankylässä olevan Arktisen avaruuskeskuksen päällikön Jyri Heilimon mukaan yhden kaapelin rikkoutumisella ei ole vaikutuksia, koska toinen valokaapeli toimii.
Kaapeleita on kaksi juuri vikatilanteita varten. Molempien kaapelien katkeamisella sen sijaan olisi vaikutuksia.
– Silloin datan saaminen hidastuisi, mutta ei katkeaisi kokonaan. Joudumme käyttämään muita satelliittiasemia saman datan siirtämiseksi. Pientä viivettä tulee, mutta pystymme jatkamaan toimintaa.
Heilimon mukaan esimerkiksi Itämeren tai Perämeren jäänmurtotoimintaan saattaisi tulla viivettä, sillä eurooppalaisen EU:n Sentinel -1 satelliittin data jäätilanteesta Huippuvuorten kaapelia pitkin on nopeinta. Tämä yhteys on pelannut myös nyt tapahtuneen vikaantumisen aikana.
Ilmatieteen laitos voi käyttää korvaavana yhteytenä myös italialaista Cosmo Skymet -tutkasatelliittia, jonka tiedot vastaanotetaan paikallisesti Sodankylässä laitoksen omalla asemalla.
Heilimon mukaan ajankohtainen esimerkki merenalaisen kaapelin katkeamisesta on Tongan tulivuorenpurkaus, joka katkaisi kaikki merenalaiset tietoliikenneyhteydet saarelle.
Lue myös:
Mitä ajatuksia juttu herätti? Voit osallistua keskusteluun Yle Tunnuksella 29.1. kello 23 saakka.