Yhdysvaltain ja Venäjän ulkoministerien tapaaminen perjantaina ei tuottanut läpimurtoa, mutta sitä ei odotettukaan.
Ylen haastattelemat asiantuntijat uskovat, että neuvottelujen tietä ei ole vielä kuljettu loppuun.
– Verrattuna siihen, mitä olisi voinut olla, liike on tällä hetkellä myönteiseen suuntaan. Ei pidä juosta asioiden edelle, mitään ei ole ratkaistu, mutta diplomaattisten keskustelujen jatko antaa toivoa, Ulkopoliittisen instituutin ohjelmajohtaja Arkady Moshes sanoo.
Venäjä on esittänyt hyvin tiukkoja vaatimuksia esimerkiksi siitä, että Naton itälaajentumiselle pitää panna piste ja että Naton joukot pitäisi vetää vuoden 1997 jälkeen sotilasliittoon liittyneistä maista.
– Nämä uhkavaatimukset ovat omanlaistaan muskeleiden esittelyä, voimannäyttöä, sen osoittamista, että Venäjä on hyökkäyskannalla, myös diplomatiassa. Se on yritys pakottaa länsi myönnytyksiin, ukrainalainen politiikan asiantuntija Volodymyr Fesenko sanoo Kiovasta.
– Ikävä kyllä Venäjä käyttää länteen hyvin voimakasta sotilaallis-psykologista, sotilaallis-poliittista painostusta, Ukrainaan hyökkäämisen uhkaa. Se on kiristystä. Nimitän sitä psykologiseksi hyökkäykseksi, yksityisen Penta-tutkimuslaitoksen johtaja Fesenko sanoo.
Fesenkon arvion mukaan Kremlissä ei kuitenkaan odoteta, että Yhdysvallat ja Nato antaisivat jotain julkisia myöntymyksiä Venäjän vaatimuksiin.
– Pikemminkin he odottavat myönnytyksiä yksittäisissä kysymyksissä, Fesenko pohtii.
Venäjä ja länsivallat voisivat sopia esimerkiksi keskimatkan ohjuksista, alusten toiminnasta Mustallamerellä selkkausten välttämiseksi, Naton sotilasharjoitusten rajoittamisesta Ukrainassa ja vastaavasti Venäjän harjoitusten rajoittamisesta Ukrainan läheisyydessä.
Myös Arkady Moshes katsoo, että Venäjä ja länsivallat voivat keskustella ja päästä sopuunkin aivan konkreettisista sotilaallisista huolenaiheista.
– Näistä kysymyksistä, joilla on sotilaallinen, sotilastekninen luonne, jotka liittyvät turvallisuuskysymyksiin, voi keskustella, niistä pitää keskustella. Itse asiassa minusta tuntuu, että tässä on mahdollisuuksia sopia, Moshes sanoo.
Ukraina: huolta muttei paniikkia
Monet läntiset journalistit ovat ihmetelleet, että Ukrainassa sekä poliitikot että tavalliset kansalaiset suhtautuvat sodan riskiin tyynemmin kuin Euroopassa.
– Ukrainassa ollaan huolissaan muttei paniikissa, Volodymyr Fesenko sanoo.
– Tärkein syy on, että sota on jatkunut vuodesta 2014, hän muistuttaa.
Vuosien 2014–2015 kuuman vaiheen jälkeen Ukrainassa ei ole nähty yhtä rajuja taisteluita, mutta asemasota jatkuu, ja ukrainalaisia sotilaita kuolee yhä rintamalinjalla jatkuvasti. Ukrainan rajan läheisyydessä on jatkuvasti ollut suuria määriä Venäjän joukkoja. Uhkia Venäjän uudesta hyökkäyksestä on noussut julkisuuteen toistuvasti.
Laajamittainen sota yhä epätodennäköinen
Sekä Moshes että Fesenko pitävät Venäjän laajamittaista hyökkäystä Ukrainaan epätodennäköisenä.
Arkady Moshes katsoo, että se heikentäisi entisestään Venäjän suhteita länteen ja haittaisi ulkomaankauppaa. Ei ole selvää, miten Venäjän kansalaiset suhtautuisivat sellaiseen hyökkäykseen.
Moshes huomauttaa, että Venäjän johto on esittänyt retoriikassaan ukrainalaiset ja venäläiset yhtenä kansana, mihin sopisi huonosti verinen sota tätä toista kansanosaa vastaan.
Moshes katsoo, että Venäjä voi halutessaan tehdä Ukrainalle kyberhyökkäysten kaltaista haittaa ja kasvattaa edelleen jännitteitä, esimerkiksi pitämällä joukkonsa Valko-Venäjällä, jonne ne on lähetetty sotilasharjoituksiin.
Jos neuvottelut ajautuvat umpikujaan, Venäjä voi lisätä painetta esimerkiksi sijoittamalla ydinaseita Valko-Venäjälle ja Krimin niemimaalle, Volodymyr Fesenko arvioi.
Fesenko pitää mahdollisena, että Venäjä ryhtyy joihinkin paikallisiin sotilastoimiin Ukrainaa vastaan.
Hän pitää tärkeänä pidättelevänä tekijänä lännen nykyistä aktiivisuutta.
– Jos vuonna 2014 länsimaat olisivat osoittaneet samanlaista diplomaattista aktiivisuutta Ukrainan puolesta kuin nyt, Donbassissa ei olisi ehkä syttynyt sotaa, Fesenko sanoo.
Hänen mukaansa vuonna 2014 lännen politiikka suhteessa Venäjään oli liian pehmeä ja opportunistinen..
– Putin näki Yhdysvaltain presidentin Barack Obaman heikkouden ja Saksan liittokanslerin Angela Merkelin haluttomuuden sekaantua konfliktiin, Fesenko sanoo.
– Nyt tilanne on toinen. Länsi toisaalta varoittaa Venäjää aiempaa vakavimmista pakotteista ja toisaalta yksittäiset länsimaat antavat Ukrainalle aseita.
Tämän lisäksi Venäjää pidättelevät pakotteiden uhka ja Ukrainan vahvistunut armeija, Fesenko luettelee.
Moshes: Lännen pakotepuhe ei vakuuta Kremliä
Arkady Moshes suhtautuu epäilevästi siihen, että lännen uhkaamat laajamittaiset talouspakotteet ovat edelleenkään riittävän vakuuttavia.
– Ikävä kyllä läntinen retoriikka ei ole lainkaan vakuuttavaa, Moshes sanoo. Historiallisesti länsi on puhunut paljon pakotteista. Puheet ovat olleet kovempia kuin teot.
– Ellette aseta pakotteita Venäjän energianviennille, millään muulla ei ole merkitystä suuressa kuvassa, Moshes sanoo.
Toisaalta Euroopassa suhtaudutaan varoen energiasektorin pakotteisiin, koska ne voisívat entisestään jyrkentää Venäjän toimia. Vakavat pakotteet Venäjää vastaan myös iskisivät pahoin Euroopan talouteen.
Moshes ei usko, että edes Venäjän sulkeminen SWIFT-pankkijärjestelmästä olisi riittävä pelote.
– Olen elänyt maailmassa, jossa mitään SWIFTiä ei ollut. Neuvostoliiton kauppa lännen kanssa onnistui erinomaisesti. Se olisi epämukavaa, aikaa vievää ja tuskallista, muttei mahdotonta, Moshes muistuttaa.
Moshes: Ukraina on jo osa lännen turvallisuuspiiriä
Ulkopoliittisen insituutin Arkady Moshes arvioi, että Ukrainasta on jo tullut osa lännen turvallisuuspiiriä. Se on jotain, mitä Venäjä ei ole halunnut ja mitä länsi on pyrkinyt välttämään.
– Viime kolmen viikon aikana länsi on alkanut tehdä Ukrainan hyväksi enemmän kuin viime vuosina, Moshes sanoo.
Yhdysvallat on antanut Ukrainalle 200 miljoonaa dollaria, joita Joe Bidenin hallinto ei antanut viime vuonna. Britannia on lähettänyt Ukrainalle panssaritorjunta-aseita, ja Yhdysvallat antoi Baltian maille luvan toimittaa aseita Ukrainalle.
Tämä voi toisaalta lisätä Venäjällä haluja sopia konkreettisista toimista, joilla vältetään avoimia selkkauksia.
Voit keskustella aiheesta lauantaihin 22.1. klo 23:een asti.
Lue lisää:
Aiheesta muualla:
Arkady Moshes, UPI: Venäjä ja eurooppalainen turvallisuus: Hetki ennen myrskyä 22.12.2021