Maaherran tilan seitsemänkymmenen lypsylehmän navetassa on yllättävän hiljaista.
Lypsyrobotin tasainen imuääni kertoo, että maitoa liikkuu, ja isossa navetassa ovat halunsa mukaan liikkeessä myös lehmät. Lypsyasemalle on pientä jonoa, mutta lehmät odottavat omaa vuoroaan rauhallisesti.
Keiteleläinen Markku Paananen uusi oman navettansa kuutisen vuotta sitten, ja jo silloin lehmille hankittiin kaikenlaista uutta ja mukavaa.
– Kaikilla lehmillä on parsipeti ja lantakäytävällä ovat kumimatot. On karjaharjaa ja viilennyspuhallinta, Paananen luettelee.
”Taustalla voi olla myös imagosyitä”
Eläinten hyvinvoinnista on tullut asia, johon maatiloilla halutaan nyt satsata. Ilmiö näkyy maatalouden tukihakemuksissa, joissa ympäristöön ja eläinten hyvinvointiin kohdistuu investointihalukkuutta aiempaa enemmän.
Esimerkiksi Pohjois-Savossa ELY-keskukselle tuli viime vuonna yhteensä 215 investointihakemusta, joista lähes puolet kohdistui eläinten hyvinvointiin, ympäristön parantamiseen ja ympäristöystävälliseen energiantuotantoon.
Maaseutuasiantuntija Juha Ikäheimon mielestä kyse on trendistä, jonka taustalla voi olla myös imagosyitä. Avustuksen on silti aina oltava tilan kannalta järkevä.
– Aina pyritään siihen, että tuotanto samalla kasvaa, jolloin investoinnista pystytään saamaan myös rahallista hyötyä. Että ei investoida pelkän avustuksen tai imagon takia.
Pohjois-Savon ELY-keskus myönsi vuonna 2021 näihin hankkeisiin jo lähes kolme miljoonaa euroa.
Paneelit katolla yleistyvät
Tiloilla on ryhdytty investoimaan myös ympäristöystävälliseen energiantuotantoon. Kasvanut mielenkiinto näkyy myös Pohjois-Savon ELY-keskukseen tulleissa hakemuksissa, joista suurin osa kohdistuu aurinkopaneeleihin.
– Joukossa on jokunen hakelämpökeskus, ja alueen tiloille on syntymässä myös pari biokaasulaitosta, maaseutuasiantuntija Ikäheimo myhäilee.
Yhtenä vauhdittajana on sähkön hinta, mikä tuntuu viljelijöiden kukkarossa. Paananen on vakuuttunut, että viljelijät ottavat erityisesti aurinkopaneelit pian omakseen.
– Ne tulevat yleistymään, kunhan ensin saadaan taloustilanne oikenemaan, että tiloilla on rahaa millä investoida.
Paananen itse asennutti navettansa katolle 66 aurinkopaneelia jo vajaat neljä vuotta sitten. Investoinnista oli mahdollista saada 40 prosenttia tukea ELY-keskukselta.
– Energiantuotanto koko ajalta on ollut 51,91 megawattituntia.
Voiko multain olla ympäristöteko?
Paananen sai viime vuoden haussa tukirahaa lietevaunun perään laitettavaan multaimeen. Kyseessä on viidentoista metrin leveydelle avautuva laite, jonka letkuista lanta levittyy suoraan maaperään ja kasvien juurille.
Paanasen mukaan tällaista useiden kymmenien tuhansien eurojen panostamista ympäristöön ei tehdä pelkästään näön vuoksi.
– Ei me tätä konetta olla sen takia hankittu, että joku istuu Mannerheimintiellä teltassa ja sieltä huutelee meille ohjeita. Kyllä me tehdään tämä täysin omasta tahdostamme ja omista lähtökohdista, hän vakuuttaa.
Paananen kuitenkin toivoo, että näkemyserot maataloudesta ja sen ympäristövaikutuksista hälvenisivät sitä mukaa, kun tieto asioista lisääntyy.
– Hälvenisi virheellinen mielikuva siitä, että me viljelijät olemme jotenkin ympäristövastaisia ihmisiä. Meillehän se ympäristö on kaikkein tärkein, koska sieltähän me leipämme saamme, hän muistuttaa.
Lue lisää:
Voit keskustella artikkelista 3.2.2022 klo 23:een saakka.