Artikkeli on yli 3 vuotta vanha

Jätemuovista pantti -kokeilu jatkuu Etelä-Pohjanmaalla – nyt kerätään vain yhtä muovilajia, koska sekamuovista pantin maksaminen ei ole kovin kannattavaa

Kerätty polypropeeni toimitetaan suoraan jatkokäsittelyyn paikalliseen firmaan. Kevään aikana pohditaan myös, onko 50 senttiä muovikilolta riittävä kannuste kierrättämiseen.

Motivoisiko pantti lajittelemaan muovia erilliskeräykseen?
  • Mirva Ekman

Etelä-Pohjanmaalla Soinissa testattiin vuosien 2018 ja 2019 aikana sitä, miten pantin maksaminen kuluttajien jätesekamuovista voisi toimia käytännössä.

Kokeilulla haluttiin selvittää, miten panttijärjestelmä innostaisi kuntalaisia keräämään muovia ja miten sitä voisi kierrättää paremmin.

Nyt kokeilu on jalostunut yhden muoviraaka-aineen keräämiseksi.

Polypropeenia (PP) eli kovempaa muovilajia kerätään helmikuun ajan Kauhavalla ja maaliskuussa Kurikassa. Kokeilu lähti liikkeelle tammikuussa Soinista.

– Polypropeenia on helpompaa käyttää teollisuudessa, ja pantin maksaminen sekamuovista ei ole kannattavaa, koska kaikkea keräysmuovia ei voi uusiokäyttää. Siinä tulee aika paljon hukkakeruuta, kuvailee Seinäjoen ammattikorkeakoulun projektipäällikkö Anna Kirveslahti.

Seinäjoen ammattikorkeakoulun projektipäällikkö Anna Kirveslahti seisoo Muovisampo -keräyspisteen edessä.
Anna Kirveslahti uskoo, että jätemuovista pantin maksamisessa voi olla mahdollisuuksia tulevaisuudessa. Kuva: Mirva Ekman / Yle

Keräyspiste toimii itsepalveluperiaatteella, ja muovinkerääjä saa pantin heti käyttöönsä verkkosivulla olevan sovelluksen kautta. Pantin voi lunastaa esimerkiksi Kauhavalla keräyspisteen lähellä sijaitsevasta S-marketista ostosten yhteydessä.

Pantti ei ole kovin suuri, mutta sen toivotaan motivoivan

Muovisampo -kokeilussa polypropeenikilosta maksetaan 50 senttiä. Kuluttaja saa olla lajittelussa tarkkana – muovin tunnistaa merkinnöistä "PP" tai luvusta "05" , joka on yleensä kolmion sisällä.

Kokeilussa kerätty polypropeeni jatkaa matkaansa suoraan Mever-nimiseen lapualaisyritykseen, joka valmistaa siitä jätevaunun sankoja.

Polypropeenin erilliskeräys säästää siis periaatteessa ainakin kuljetuskustannuksia, kun raaka-aineen ei tarvitse kiertää yrityksen käyttöön jalostuslaitoksen ja Etelä-Suomen kautta.

– Kuluttajat kyllä keräävät muovia hyvin paljon, mutta lajittelussa ja käsittelyssä ei meinaa kapasiteetti riittää tällä hetkellä. Tätä kautta kokeillaan, että pystytäänkö sitä laajentamaan tällaisilla toimintamalleilla, Anna Kirveslahti toteaa.

Polypropeeni-ohje Muovisampo-keräyspisteen seinällä Kauhavalla.
Polypropeenimuovin tunnistaa merkinnöistä "PP" tai luvusta "05" , joka on yleensä kolmion sisällä. Kuva: Mirva Ekman / Yle

Kirveslahti uskoo, että mallia voisi hyödyntää kenties laajemminkin tulevaisuudessa, koska panttipullojärjestelmäkin toimii Suomessa hyvin.

Motivoiko nykyisen kokoinen pantti kuitenkaan kuluttajaa riittävästi?

– Tutkimme sitäkin, onko pantti riittävän suuri tällä hetkellä. Nyt ainakin on jo tullut ihan hyvin käyttäjiä ja palauttajia, hän sanoo ja laittaa lukuja tiskiin: Soinissa polypropeenia kerättiin tammikuun aikana reilut 30 kilogrammaa.

Aiheesta voi keskustella tiistaihin 8. helmikuuta kello 23 asti.

Lue myös: Pikkuruinen Soinin kunta käynnisti omaperäisen muovinkierrätyskampanjan – muovijätteestä maksetaan pantti omalla Plastic Coin -valuutalla

Minne lajittelemasi muovijäte päätyy? Jo puolet viedään ulkomaille, mutta tiedot muovin hyötykäytöstä ovat epämääräisiä