– Nainen totesi, että ei enää kestä ja lähtee nyt pois. Siinä vaiheessa, kun hän käveli talosta ulos, tuli takotsubo-kohtaus. Se on äärimmäisen stressaava tilanne.
Näin kuvailee Helsingin yliopistollisen keskussairaalan eli Hyksin sydän- ja keuhkokeskuksen osastonylilääkäri Juha Sinisalo erästä perheriitaa, joka johti potilaan sydänkohtauksen kaltaiseen vakavaan sairauteen.
Takotsubokardiomyopatia tunnetaan myös nimellä särkyneen sydämen oireyhtymä. Sen laukaisee usein vahva tunneperäinen kokemus.
Tuoreet tutkimukset osoittavat, että oireyhtymä on lisääntynyt niin Suomessa kuin maailmallakin viime vuosina.
Takotsubo-nimi juontaa juurensa 1990-luvun Japaniin, jossa Hiroshiman kaupunginsairaalan kardiologit tutkivat tätä sairautta. Varjoainekuvauksessa näkyvä sydämen ääriviiva muistuttaa japanilaista takotsubo-mustekalapyydystä.
Oireet samat kuin infarktissa, mutta syyt toisaalla
Takotsubo-kohtauksen oireet ovat samankaltaiset kuin sydäninfarktin: puristavaa kipua rinnassa, hengenahdistusta ja pakahduttavaa oloa. Kipu voi säteillä kaulan ja vatsan alueelle, käsivarsiin tai selän puolelle.
Takotsubo-kohtauksiin ei kuitenkaan yleensä liity sepelvaltimotaudin ja sydäninfarktin riskitekijöitä, kuten kohonnutta verenpainetta, -sokeritasoa, kolesterolia tai tupakointia.
– Monet takotsubo-potilaat ovat lähtökohtaisesti hyvin terveitä, Hyksin Sinisalo toteaa.
Stressaavassa tilanteessa verenkiertoon vapautuu suuri määrä adrenaliinin kaltaisia aineita, jotka lamauttavat vasemman kammion kärjen. Tämä saa aikaan takotsubo-kohtauksen. Sydän toimii vajaateholla.
– Yksi syy on järkytys. Esimerkiksi tulee puhelu, että lähiomainen on kuollut. Tällaisia on noin 40 prosenttia takotsubo-tapauksista.
Taustalla voi olla fyysistä stressiä
Noin kolmasosa takotsubo-kohtauksista liittyy ylimitoitettuun fyysiseen suoritukseen, jossa on ponnisteltu liian paljon. Toisaalta on ollut tilanteita, joihin ei ole liittynyt suurta ponnistelua.
– Yksi ihminen oli käynyt kävelylenkillä ja mennyt lämpimään suihkuun sen jälkeen. Kohtaus tuli suihkussa. Tämä suihku oli ehkä jonkinlainen fyysinen stressi.
Liikunnan ja ponnistelun ohella myös lääkityksen aikaansaama fyysinen stressi on voinut aiheuttaa takotsubo-kohtauksen, mutta tämä on Juha Sinisalon mukaan hyvin harvinaista.
Näin on saattanut käydä tehohoidossa, jossa annetaan adrenaliinin kaltaisia, verenkiertoa ylläpitäviä lääkkeitä, tai silloin kun ihminen on joutunut ottamaan äkillisesti suuren määrän astmalääkettä.
Joskus syy jää pimentoon
Noin neljänneksessä takotsubo-tapauksista ei tunnisteta mitään tiettyä syytä, joka olisi aiheuttanut kohtauksen.
– Taksiautoilija pesi autoaan oman vuoronsa jälkeen. Vuoro oli jo päättynyt, eikä ollut tapahtunut mitään erityistä. Kohtaus tuli hyvin tavanomaisessa tilanteessa. Kaikissa tapauksissa ei ole mitään stressitekijää taustalla. Se voi tulla täysin puskista, Sinisalo sanoo.
Helsingin yliopistossa keväällä 2018 julkaistun väitöskirjatutkimuksen mukaan suomalaisessa väestössä ei ole yleisiä geenimuotoja, jotka merkittävästi altistaisivat takotsubo-oireyhtymälle.
Tutkimuksessa mukana olleen Sinisalon mukaan on kuitenkin mahdollista, että takotsubo kulkee jollain tavalla suvussa.
– On potilaita, joiden äiti tai sisar on saanut takotsubo-kohtauksen. Voi olla, että siinä on jotain perinnöllistä alttiutta, mutta ei suinkaan kaikilla.
Sinisalon mukaan osalla takotsubo-potilaista on masennuslääkitys, jota käytetään mielialan kohentamiseen, unilääkkeenä tai paniikkikohtausten hoitoon.
– Niitä ei ole siinä määrin, että voisi todeta, että tämä on se aiheuttaja, mutta tilastoissa asia tulevat näkyviin.
Amerikkalaistutkimukset: Takotsubo-tapaukset lisääntyneet
Tiedejulkaisu Journal of the American Heart Association (HAMA) julkaisi lokakuussa 2021 tutkimuksen, jonka mukaan takotsubo-oireyhtymä on viime vuosikymmeninä yleistynyt erityisesti yli 50-vuotiailla naisilla, mutta potilaiden joukossa on myös miehiä. Tutkimus on tehty vuosina 2006–2017.
Koronaviruspandemian aikana Yhdysvalloissa on ABC Newsin mukaan raportoitu tapauksia yhä enemmän. Potilaiden joukossa on myös joitakin nuoria naisia. Heille stressiä ovat aiheuttaneet esimerkiksi opiskelu ja yksinhuoltajuus sekä vauvan syntymä hätäsektiolla.
MyösJournal of the American Medical Association (JAMA) julkaisi heinäkuussa 2020 tutkimusartikkelin, jonka mukaan takotsubo-oireyhtymä on lisääntynyt merkittävästi juuri pandemian aikana.
Tulokset viittaavat siihen, että koronapandemiasta aiheutunut taloudellinen, sosiaalinen ja psyykkinen stressi vaikuttaa epäsuorasti taudinkuvaan.
HUS: Kohtauksia raportoidaan tuplasti aiempaa enemmän
Suomessa sattuu uutispalvelu Duodecimin mukaan noin 250 takotsubo-kohtausta vuodessa.
Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoitopiirissä HUSissa kohtauksia on raportoitu enenevissä määrin, kertoo Hyksin sydän- ja keuhkokeskuksen osastonylilääkäri Juha Sinisalo.
Vuonna 2010 HUSissa oli keskimäärin yksi takotsubo-kohtaus viikossa. Vuoden 2020 tilastossa kohtauksia oli vajaat kaksi viikossa.
Viime vuoden tarkkoja lukuja ei ole vielä saatavilla, mutta Sinisalo arvioi, että ne ovat samaa luokkaa kuin edellisvuonna.
Kohtauksia on raportoitu siis lähes kaksinkertainen määrä kymmenen vuoden takaiseen tilanteeseen verrattuna. Sinisalo ei kuitenkaan usko, että oireyhtymää sairastetaan nykyään tuplasti enemmän.
– Kyllä se varmaan on jonkin verran lisääntynyt, mutta tähän voi vaikuttaa se, että diagnostiikkaa tehdään tarkemmin kuin kymmenen vuotta sitten.
Myös yhdysvaltalaisen terveydenhuoltoalan koulutus- ja tutkimusjärjestön Cedars Sinain viime keväänä julkaisemassa artikkelissa todetaan, että takotsubo-oireyhtymä oli lisääntymässä jo ennen koronapandemiaa. Yhdeksi syyksi arvellaan, että oireyhtymä osataan tunnistaa aiempaa paremmin.
Suurin osa potilaista paranee
HUSissa hoidettiin vuonna 2020 noin yhdeksääkymmentä takotsubo-potilasta. He olivat pääosin yli 50-vuotiaita naisia.
– Tämä on jostain syystä menopaussin ohittaneiden naisten sairaus suurimmalta osalta. Se liittyy jollain tavalla estrogeeniin, Sinisalo sanoo.
Miehiä oli potilaista noin 15 prosenttia. Miesten takotsubo-kohtaukset liittyvät naisia useammin fyysiseen rasitukseen. Heillä on myös naisia useammin jokin taustasairaus, kuten kasvainsairaus.
Suurin osa kaikista kohtauksen saaneista toipuu muutaman viikon kuluessa.
– Potilaat ovat muutaman päivän sairaalassa ja saavat sydämen vajaatoimintalääkitystä sekä verenohennuslääkitystä. Polikliininen kontrolli tehdään neljän–kuuden viikon kuluttua. Silloin tauti on yleensä kokonaan parantunut.
Voit keskustella aiheesta maanantaihin 21. helmikuuta kello 23:een asti.
Lue seuraavaksi:
Äkillinen rintakipu murheen keskellä voi kertoa särkyneestä sydämestä
"Särkynyt sydän" – jännittävän futismatsin laukaisema tunnekuohu voi aiheuttaa jopa sydänkohtauksen