Artikkeli on yli 3 vuotta vanha

Tampereen kaupunki aikoo luopua ilotulitteista, tilalle ympäristöystävällisiä ratkaisuja – tapahtumapäällikkö: "Kuuluuko ilotulitus enää nykypäivään"

Ilotulitusten kustannukset ovat kasvaneet. Valo- ja musiikkiteokset ovat pitkäkestoisempia.

ilotulitus
Esimerkiksi perinteinen itsenäisyyspäivän ilotulitus on järjestetty Tampereella 1960-luvulta alkaen. Tulevaisuudessa se korvataan valo- ja musiikkiesityksillä. Ylen arkistokuva.
  • Clarissa Jäärni

Tampereen kaupunki suunnittelee ilotulituksista luopumista ja etsii korvaavia tapoja luoda elämyksiä vuoden merkkipäiville.

Elinvoima- ja osaamislautakunnan käsittelyssä olevassa valtuustoaloitteessa esitetään, että Tampereen kaupunki tutkisi mahdollisuutta korvata ilotulitukset ympäristöä kunnioittavilla valo- ja musiikkiesityksillä.

Kaupunkitapahtumien päällikkö Saara Saarteinen Events Tampereesta.
Tampereen kaupungin tapahtumapäällikkö Saara Saarteinen ei jää kaipaamaan ilotulituksia. Saarteinen kuvattiin Tampereen Keskustorin kesäkeitaalla kesällä 2021. Kuva: Antti Eintola / Yle

– Vuonna 2020 tarkastelimme, onko kaupungin juhlakäytännöissä uudistamistarpeita. Iso syy ilotulitekeskusteluun oli yleinen näkemys, että kuuluuko ilotulitus enää nykypäivään, sanoo Tampereen kaupungin tapahtumapäällikkö Saara Saarteinen.

Meluhaittoja, roskaa ja saasteita

Saarteinen kertoo, että kaupunki on saanut valituksia meluhaitoista ja ilotulittamisen ympäristöystävällisyyttä on kyseenalaistettu.

– Jonkin verran tulee palautetta, siitä miten lemmikit kärsivät ilotulitteiden aiheuttamasta kovasta metelistä.

Aloitetta perustellaan myös ilotulitteiden aiheuttamilla vahingoilla ja roskaamisella.

Kaupungilla on ilotulitusten kanssa pitkät perinteet ja niitä on järjestetty 1960-luvulta alkaen. Perinteisesti ilotulituksia on Tampereella järjestetty uutenavuotena, itsenäisyyspäivänä sekä valoviikkojen aikaan lokakuussa. Tapahtumat ovat keränneet vuosittain 10 000–15 000 katsojaa kaupungin keskustaan.

Huolimatta tapahtumien suosiosta niiden kirvoittama kritiikki on kasvanut vuosittain muun muassa kestävyysnäkökulmien vuoksi.

Kestävämpiä malleja on pohdittu jo pidemmän aikaa.

– Muutosta hidasti alun perin muun muassa kustannukset, sillä ilotulituksen kustannus oli noin kymmenesosa valoesityksen kustannuksista vielä muutamia vuosia sitten. Lisäksi ilotulitusta vastaavaan näyttävyyteen valaistustekniikkaa olisi tarvittu huomattavasti suurempi määrä, esityksessä kerrotaan.

Valotekniikan hinnat ovat laskeneet

Viime vuosina valaistustekniikan hintakehitys on ollut laskeva ja laitteet yleistyneet. Tämä mahdollistaa entistä helpommin näyttävien valaistustoteutusten rakentamisen kaupunkitilaan.

Ilotulitus mustalla taivaalla.
Ilotulituksia saa jatkossakin Tampereella järjestää. Linjaukset koskevat ainoastaan kaupungin omia tapahtumia. Arkistokuva. Kuva: Max Petrell

Ne kestävät myös ajallisesti pidempään kuin perinteiset, noin viisi minuuttia kestävät, ilotulitukset.

– Keskustassa ilotulitukseen liittyvät säännöt muuttuneet ja turva-alueet ovat kasvaneet. Tämä on lisännyt kustannuksia. Lisäksi valoteokset ilahduttaisi pidemmän aikaa, kuin vain yhden illan, Saarteinen huomauttaa.

Esimerkiksi itsenäisyyspäivän ilotulitukset on kahtena edeltävänä vuonna korvattu keskusta-alueen rakennusten valaisulla koko joulukuun ajaksi, luoden Joulutorin kanssa pidempiaikaisen vetovoimatekijän keskustan ytimeen.

Kaupungin mukaan keskusta-alueen valaisu on saanut positiivisen vastaanoton. Sen sijaan ilotulituksien päättymisestä kaupunki ei ole saanut palautetta kaupunkilaisilta.

Tampereen valoviikkojen Tanssivat vedet -esitys Tammerkoskessa.
Tampereen valoviikkojen Tanssivat vedet -esitys Tammerkoskessa veti liki 100 000 katsojaa 10 päivän aikana. Teos kuvattiin marraskuussa 2021. Kuva: Valtteri Kujansuu / Yle

Niin ikään vuodesta 2019 alkaen Tampereella on toteutettu Tampereen päivän yhteyteen Tanssivat Vedet -teos Tammerkoskeen.

– Tanssivat Vedet -teos toi esimerkiksi vuonna 2021 lähes 100 000 kävijää keskustan alueelle 10 päivän aikana katsomaan teosta. Itse en jää kaipaamaan ilotulituksia. Vuoden pimempään aikaan musiikki ja pidempikestoinen valoelämys toimii paremmin, Saarteinen summaa.

Mitä mieltä olet ilotulituksista luopumisesta? Keskustelu on auki torstaihin 17. helmikuuta kello 23.00 asti.

Lue aiheesta lisää:

Laura Hallamaan kolumni: Harva perinne kestää kriittistä tarkastelua – siksi perinteeseen vetoaminen on heikko tekosyy millekään toiminnalle

Etelä-Suomessa kuusi ilotulitteiden aiheuttamaa silmävammaa, Pirkanmaalla kolme

Yle seurasi Suomen uuttavuotta: Ilotulitteet aiheuttivat isompia ja pienempiä paloja ympäri maata