Artikkeli on yli 3 vuotta vanha

Tältä näyttää lähes 400 miljoonaa maksava Vantaan ratikka – sen odotetaan tuovan vetoa itäisiin lähiöihin ja nostavan asuntojen hintoja

Ratikka yhdistäisi Itä-Vantaan ja Itä-Helsingin, joiden toivotaan kehittyvän vetovoimaisiksi alueiksi uuden liikenneyhteyden myötä.

Tältä näyttää Vantaalle suunniteltu ratikka
  • Ulla Malminen

Osa artikkelin sisällöstä ei ole välttämättä saavutettavissa esimerkiksi ruudunlukuohjelmalla.

Vantaan ratikkasuunnitelmat liukuivat tänään eteenpäin – luvassa yhteensä 26 pysäkkiä!
Vantaan ratikkahanke puksuttaa eteenpäin. Kärkyimmme perjantaina järjestetyn infon ja poimimmme sieltä mielenkiintoisimmat jutut sulle kuunteluun. Toimittajana Jani Aarnio

Vantaan kaupunki odottaa, että uusi ratikkalinja nostaa asuntojen hintoja alueilla, joiden varrella linja kulkee. Suunniteltu reitti kulkee Helsinki-Vantaan lentoasemalta Aviapoliksen, Tikkurilan ja Hakunilan läpi aina Helsingin Mellunmäkeen saakka.

Vantaan ratikan suunnittelu kestää vuoteen 2023 saakka, minkä jälkeen rakentamisesta päätetään. Rakentaminen voisi alkaa vuonna 2024 ja liikennöinti 2028.

Vantaan kaupunki kävi tänään ratikan tilannetta läpi mediatilaisuudessa.

Kaupunginjohtaja Ritva Viljasen mukaan ratikka pyritään rakentamaan, koska Vantaa on yksi Suomen nopeimmin kasvavista kaupungeista. Ratikkalinjalla haetaan kasvua kaupungin itäisille alueille.

Vantaa on ollut autoiluun painottuva kaupunki, mutta ratikan toivotaan vähentävän Vantaata hiilidioksidipäästöjä. Kaupungin tavoitteena on olla hiilineutraali vuonna 2030.

Tulojen odotetaan ylittävän kustannukset

Vantaan ratikan rakentamiskustannukset ovat 393 miljoonaa euroa. Kaupunki toivoo valtion osallistuvan kustannuksiin kolmanneksella eli 114 miljoonalla. Helsingin osuus on 12 miljoonaa. Vantaalle jää 267 miljoonaa.

– Ratikka nostaa hetkellisesti kaupungin velkatasoa, mutta maksaa itsensä takaisin, Viljanen sanoo.

Hänen mukaansa ratikkalinjan rakentaminen tuottaa 425 miljoonaa euroa maanmyynti- ja maankäyttösopimustuloina sekä kiinteistöverokertymänä.

Vantaan kaupunkiympäristön apulaiskaupunginjohtaja Tero Anttila vertaa hanketta länsimetroon ja kehärataan, jotka myös aiheuttivat kiistaa suunnitteluvaiheessa, mutta ovat korottaneet asuntojen hintoja. Raidehankkeiden taloudellinen vaikutus korostuu etenkin liikenteen solmukohdissa.

Vantaan ratikka saa myös kritiikkiä

Tikkurila on yksi keskeinen kohde suunnitellun ratikkalinjan varrella. Tikkurilaan kaavaillaan muun muassa Jokirannan oppimiskeskusta ja uusia liiketiloja sekä asuntoja.

Osa alueen nykyisistä asukkaista kuitenkin vastustaa maanalaisen tunnelin osan rakentamista, joka muun muassa vaikeuttaisi pysäköintiä.

– Useampi asunto-osakeyhtiö on huolissaan siitä, että esimerkiksi Tikkuparkin ajoyhteys joudutaan purkamaan ratikan rakennustöiden ajaksi, ja paikat joudutaan järjestämään jollain muulla tavalla väliaikaisesti. He eivät ole tähän ratkaisuun tyytyväisiä, Anttila kertoo.

Hän toteaa, että isot hankkeet herättävät aina vastusta.

– Raidelinjasta hyötyvät ne, jotka eivät vielä asu paikalla, ja ne maanomistajat, joiden kanssa ei vielä ole tehty sopimuksia.

Anttilan mukaan on mahdollista, että päätöstä tunnelin osan rakentamiselle joudutaan hakemaan oikeusteitse.

Ratikasta toivotaan vetovoimaa Itä-Vantaalle ja Itä-Helsingille

Vantaan ratikkalinjasta hieman alle viisisataa metriä kulkisi Helsingin Mellunmäessä, jonka kulahtanutta metroaseman seutua halutaan elävöittää.

Helsingin kaupunkiympäristön toimialan arkkitehdin Johanna Marttilan mukaan Mellunmäki on yksi vanhoista lähiöistä, joita kaupunki pyrkii kehittämään vetovoimaiseksi ja viihtyisäksi.

Ratikkayhteyttä varten valmistellaan jo kaavamuutosta myös Helsingissä, koska Vantaan ratikka nähdään yhtenä vetovoimatekijänä alueelle.

Mellunmäkeen suunnitellaan muun muassa täydennysrakentamista, ja vanhoja taloja puretaan uusien tieltä.

Tampereen ratikka ja Norjan Bybanen esikuvina

Myönteisiä kokemuksia raideliikenteen vaikutuksista on kertynyt esimerkiksi Tampereella, jossa palveluja on syntynyt ratikkalinjan varrelle. Tampereen ratikasta saatavien tulojen on arvioitu ylittävän investointikulut hankkeen loppuraportin mukaan.

Samansuuntaisia kokemuksia on myös pääkaupunkiseudun Raide-Jokerista, jonka varrella asuntojen hinnat ovat nousseet 2–6 prosenttia vuoden 2016 tasoon verrattuna. Vantaan kohdalla hintojen nousu on kolmen prosentin luokkaa.

Asiaa on selvitetty Vantaan kaupungin teettämässä ja konsulttiyhtiö WSP:n toteuttamassa Raitioteiden kaupunkikehitysvaikutusten vertailuraportissa. Raide-Jokerin osalta tietolähteinä on käytetty Aalto yliopiston Mikko Jussilan pro gradu -tutkielmaa Raide-Jokerin vaikutus asuntojen hintoihin sekä Turun yliopiston Eetu Kaurian pro gradu -tutkielmaa Asuntomarkkinoiden ennakointivaikutus: Empiriaa Raide-Jokerin tapauksesta.

Vantaan kaupungin tuoreessa raportissa haetaan lisäpontta oman ratikan rakentamiselle katsauksella myös muiden pohjoismaiden ratikoihin.

Raportin mukaan esimerkiksi Norjan Bergenissä Bybanen-ratikkalinja on nostanut merkittävästi rakentamisen määrää alueella. Yhden raitiotiehen sijoitetun kruunun kerrotaan tuottaneen 10–12 kruunua investointeina raidekäytävän maankäyttöön.

Juttua on muokattu 20.2.2022 klo 19.49. Ritva Viljasen mukaan ratikkalinjan rakentaminen tuottaa 425 miljoonaa euroa maanmyynti- ja maankäyttösopimustuloina sekä kiinteistöverokertymänä, eikä 452 miljoonaa, kuten jutussa aiemmin luki.

Voit keskustella aiheesta 19.2. kello 23:een saakka.

HKL laittaa 360 miljoonaa raitiovaunuvarikoihin – Ylen saama selvitys paljastaa: Varikkotilat silti liian pienet?

Raitiovaunulla lentoasemalle vuonna 2028 – Vantaan oma ratikka herättää paljon keskustelua, ja nyt mukaan halutaan kansalaisten mielipiteitä