Käsissäni on hieman kellastunut, arkistokaapin mapissa pian 16 vuotta maannut lehti. Lehden keskiaukeaman täyttää lähes kokonaan valokuva, jossa Kansalliskirjaston Kupolisalissa seisoo kymmenen nuorta ihmistä: diplomi-insinöörejä, opiskelijoita, ohjelmistoarkkitehti ja lukion fysiikan opettaja.
He ovat suomenkielisen Wikipedian tekijöitä, joita on ensimmäistä kertaa haastateltu syväluotaavaa juttua varten. Helsingin Sanomien kuukausiliitteen toimittaja Unto Hämäläinen on kutsunut porukan koolle, nähdäkseen millaisia ovat kasvot tietosanakirjan nimimerkkien takana. Kun juttu julkaistiin lokakuussa 2006, suomenkielisessä Wikipediassa oli 80 000 artikkelia, kun nyt niitä on noin 525 000.
Oli aika, kun koko tietosanakirjassa oli vain yksi artikkeli, Suomen pienimmästä kaupungista kertova “Kaskinen”. Ilmeisesti edelleenkään ei tiedetä, kenen käsialaa artikkeli oli – edes nimimerkiltä.
Verkkokirjasto Internet Archiveen on tallennettu kopioita World Wide Webin historian varrelta. Myös ensimmäisen suomenkielisen Wikipedia-artikkelin sisältöä löytyy tietokannasta. Sen viesti on iskevä, sanatarkasti lainattuna: “Kaskinen (routsin: Kaskö) se on Pohjoismaden kaupunki.”
Kaksikymmentä vuotta sitten Viitaniemessä
Yksi suomenkielisen Wikipedian artikkeleista on aikajana suomenkielisen Wikipedian historiasta. Sen mukaan suomenkielisen version etusivu luotiin vuonna 2002 Jyväskylän ammattikorkeakoulun IT-instituutin tiloissa Viitaniemessä, torstaina 21. helmikuuta kellon näyttäessä 12 minuuttia yli keskiyön.
Artikkeli Kaskisista ilmestyi sivuille myöhemmin toukokuussa ja vuoden lopussa tietosanakirja oli yhä ohut viiden artikkelin verkkopamfletti.
Vuonna 2003 toiminta järjestäytyi: tuhannen artikkelin rajapyykki rikottiin heinäkuussa, ensimmäiset ylläpitäjät valittiin ja verkkosanakirja sai vakiintuneen toimittajakunnan. Samalla käynnistyi hiljalleen myös työ hyvän tiedon turvaamiseksi: artikkeli “Maailmaloppu” kohtasi loppunsa, kun se poistettiin plagiaattina.
Kasvu jatkui vauhdikkaasti. Seuraavana vuonna artikkeleita oli jo yli 10 000, sitten 25 000 ja vuosikymmenen lopussa yli 200 000. Aktiivisten muokkaajien ryhmä kasvoi yli tuhannen wikipedistin kollektiiviksi vuosikymmenen aikana.
Lehtikuvan etualalla seisoo siniseen neuletakkiin pukeutunut 27-vuotias Timo Jyrinki, tietosanakirjan silloinen lehdistökontakti, jota luonnehdittiin jo vuonna 2006 kuukausiliitteen jutussa Wikipedian pioneeriksi.
Nyt yli 15 vuotta myöhemmin Jyrinki on “eläköitynyt” tästä positiosta aikapäiviä sitten, mutta muistaa vielä ajan, jolloin tietosanakirjaa rakennettiin liki tyhjästä.
Jyrinki, nimimerkiltään TJ, kertoo olleensa todennäköisesti jo viiden ensimmäisen käyttäjän joukossa. Jyrinki oli kiinnostunut Linux-käyttöjärjestelmästä ja näki Wikipedian samojen perusvapauksien soveltajana. Siitä syttyi kipinä.
Alussa tarvittiin osaamista tekstipohjaisesta ohjelmoinnista, joten monia varhaishistorian wikipedistejä yhdistikin kiinnostus IT-asioihin, verkkosivujen luomiseen ja ylläpitämiseen. Kun työ eteni ja tietosanakirjan maine kiiri laajemmalle, saapui talkoisiin aktiiveja erilaisista taustoista.
Yhteisöstä sai monia nettituttuja ja wikipedistit tapasivat kasvokkainkin. Kun 100 000 artikkelin raja paukkui, järjestettiin jopa juhlaseminaari Kirjasto 10:ssä, joka oli Helsingin kaupunginkirjaston musiikkiin ja tietotekniikkaan painottunut toimipiste Postitalossa.
Suomenkielinen Wikipedia sai alkutaipaleellaan ristiriitaisen vastaanoton, niin medialta, asiantuntijoilta kuin kansaltakin. Lehdistökontaktina Jyringille on kuitenkin jäänyt suuhun hyvä maku.
– Enemmän sellaisia “ihan höpö höpö -juttu” -kommentteja tuli muualta kuin mediasta. Toki joskus sieltäkin, mutta mielestäni suhtautuminen oli kiinnostunutta, tai ainakin aika kultaa muistot, Jyrinki arvioi.
Alussa toisinaan tylyjä arvosteluja, myöhemmin myös kiitosta
Syväsukellus lehtien verkkoarkistoihin ja kellarikaappeihin arkistoituihin printtikappaleisiin tukee Jyringin muisteloa. Media osoitti kiinnostustaan ilmiötä kohtaan, mutta myös epäluuloa. Avoimet, käyttäjävetoiset nettiprojektit olivat lähes 20 vuotta sitten monille vieras maailma.
Englanninkielinen Wikipedia avautui vuotta suomenkielistä aikaisemmin ja onnistui melko nopeasti kumoamaan ainakin osan siihen kohdistetusta antipatiasta. Arvostettu Nature-tiedejulkaisu arvioi jo vuonna 2005, että Wikipedia oli tarkkuudeltaan lähes samaa luokkaa kuin Encyclopedia Britannica -tietosanakirja.
Joulukuussa 2005 suomenkielisessä Wikipediassa oli yhä alle 50 000 artikkelia, kun asiantuntijat arvioivat kriittisesti niistä muutaman Sanoma-konsernin julkaisemassa ITviikko-lehdessä.
Arvosanoja jaettiin asteikolla 1–10: Jaakko Hämeen-Anttila antoi artikkelille “Islam” arvosanan 1, kommentoiden “Valitettavasti on todettava, että ainakin tämä artikkeli on täysin käyttökelvoton”.
Artikkelia “Suomen presidentti” pääsi arvioimaan Ben Zyskowicz, joka totesi arviossaan, että hänen sukupolvensa odottaa, että tietosanakirjatieto on hyvin täsmällistä ja oleellista, “Wikipedian artikkelissa näin ei ole”. Arvosanaksi 6½.
Artikkelin “Espoo” arvioi Jukka Relander, joka antoi arvosanan 5 johtuen kuivakkuudesta ja siitä, että artikkeli tuntui ammentavan tietonsa lähinnä kaupungin virallisesta informaatiosta. Relander luonnehti Wikipediaa kiinnostavaksi, oireelliseksi ja ongelmalliseksi ilmiöksi, jonka äärellä kysyy väkisinkin, mihin tietoon voi luottaa, kuka on sen taustalla ja mikä on intressi.
Arvostelija jätti kuitenkin oven auki tietosanakirjan mahdollisuuksiin tulevaisuudessa. Ehkä eräänlainen parviäly lopulta paikkaisi puutteet: “Voidaan toki olettaa, että virheet korjaantuvat pikku hiljaa; että kollektiivinen tieto puristuu virtuaaliseksi timantiksi. Näkee ken elää.”
Vuosi 2005 on internetmaailmassa kaukaista historiaa. Keskustelu siitä, missä määrin avoimen verkon tietosanakirjaan voidaan luottaa, on jatkunut läpi tämän vuosituhannen. Ainakin myöhempien arvostelujen perusteella Relanderin oletus puristumisesta on toteutunut.
Vuonna 2013 Helsingin Sanomat teki arvionsa mukaan tiettävästi maailman laajimman selvityksen Wikipedian luotettavuudesta. Mukana oli 96 asiantuntijaa, joista suurin osa professoreita tai muita yliopistotutkijoita.
Suomenkielinen Wikipedia todettiin faktoiltaan pääosin virheettömäksi, mutta lähteiltään yhä puuttelliseksi. Artikkeleissa oli asiantuntijoiden mukaan pääosin neutraali ote ja tietosanakirja sai myös ajantasaisuudesta kelvolliset pisteet. Wikipedia oli artikkelin mukaan mainettaan parempi tietolähde.
Hieman myöhemmin vuonna 2018 Wikipedian ja tieteen kielten eroja sekä yhtäläisyyksiä tutkinut yliopistolehtori Turo Hiltunen arvioi Ylen jutussa, että Wikipedian tunnettuus ja luotettavuus olivat lisääntyneet entisestään kymmenen viime vuoden aikana.
Avoimuus on myös aktivismia
Näin kirjoittivat lehdet, mutta miten asiaa kommentoi wikipedistiveteraani Jyrinki? Hän myöntää, että häirintä – tahallinen artikkelien roskaaminen ja väärän tiedon levittäminen, on ollut avoimen tietosanakirjan kohtaama ongelma.
– Pitihän sitä jokaisen kokeilla, että onko muokkaaminen oikeasti mahdollista. Sitä oli alusta saakka ja vuosien varrella on ollut myös sanotaanko sitkeitä tapauksia. Ongelmiin on pystytty puuttumaankin, kun sitä on 20 vuotta nyt hiottu.
Avoimuuden hyöty on toisaalta läpinäkyvyys. Jokaisesta artikkelista voidaan keskustella ja tarkistaa muutokset aina niiden luomiseen saakka. Tuoreita muutoksia tarkistetaan, joten ilmiselvästi virheellinen tieto poistetaan yleensä nopeasti.
Ajatuksena on se, että artikkelit korjaantuvat ja täsmentyy yhteisön ja asiantuntijoiden käsissä, siis kuin puristuvat timanteiksi. Jyrinki muistuttaa myös lukijoita arvioimaan itsekin tiedon luotettavuutta, tarkastamaan muokkaushistoriaa ja katsomaan lähteitä.
Myös Wikimedia Suomi ry:n silloinen puheenjohtaja Jaakko Pirinen totesi Ylelle vuonna 2020, että Wikipedia-artikkeleita kannattaa arvioida kriittisesti, vaikka wikipedistit tekevätkin hartiavoimin töitä pitääkseen mainonnan ja valheet pois sivustolta.
Silloin suomessakin virisi keskustelu siitä, kun Fortum oli palkannut some-asiantuntijan tekemään muokkauksia yhtiöstä kertovaan artikkeliin.
Kaikissa virheissä ei tokikaan ole kyse kiusanteosta. Wikipedian suomenkielisillä sivuilla tietosanakirjan filosofiaa pohdittiin vuonna 2006 mielipidekirjoituksessa näin: "Wikipedian artikkeleissa on tosiaan myös hyvää tarkoittaen kirjoitettua, mutta tiedollisesti köyhää ja harrastelijamaista tekstiä. Sekin on silti tervetullutta, sillä parempi sittenkin parannuskelpoinen, harrastelijamainen artikkeli kuin ei artikkelia ollenkaan."
Filosofia siitä, että harrastelijamainen artikkeli on parempi kuin ei artikkelia lainkaan, voi olla vahvuus. Wikipediasta löytyy tietoa vaikkapa yhden singlen punk-bändeistä, tv-sarjoista tai videopeleistä, jotka eivät välttämättä perinteiseen tietosanakirjaan mahtuisi.
Tieto ympäröi meitä nyt nykyisin kaikkialla. Uppoutumalla verkon syövereihin samasta totuudesta voi löytää lähes minkälaisen muunnelman tahansa. Millainen on internetin tietosanakirjan rooli tässä yhtälössä ja tulevaisuudessa?
– Tuntuu, että se olisi vähän kuin hohtava majakka. Olisi ainakin yksi paikka, jossa asioista voi keskustella, eikä kaikkien tarvitsisi mennä omiin kupliinsa tai algoritmien taakse. Jos kokee, että tietosanakirjasta puuttuu jotain, voi itse antaa oman panoksensa, Jyrinki sanoo.
Jyrinki pitää hyvin tärkeänä myös sitä, että verkossa on ainakin yksi, mahdollisimman luotettava lähde, joka ei ole suurten IT-jättien tai valtioiden suorassa alaisuudessa. Voisiko siis puhua ihan aktivismista: Wikipedian määritelmän mukaan poliittisesta toiminnasta, joka pyrkii muuttamaan yhteiskuntaa?
– Kyllä toiminta ainakin alkuaikoina oli radikaalia, ehkä se on nykyisin normaali osa maailmaa. Kaikkihan on aina aktivismia, ennen kuin siitä tulee valtavirtaa.
Lue myös:
Wikipedisti Tuomas Ahola ylläpitää maailman suurinta tietosanakirjaa
Kaskisista se alkoi, nyt Wikipediassa on yli 400 000 suomenkielistä artikkelia