Helsingin siluetti voi muuttua lähivuosina dramaattisesti. Kaupunki näyttää mereltä aivan toisenlaiselta, jos Jätkäsaaren kärkeen suunniteltu pilvenpiirtäjä rakennetaan. Kohde nousisi yli sadan metrin korkeuteen, ja siitä tulisi alueen uusi maamerkki.
Pilvenpiirtäjä on suunniteltu viisi vuotta sitten avatun uuden länsiterminaalin viereen. Paikka on tuttu monelle Tallinnan matkailijalle. Länsiterminaalista kulki 7,7 miljoonaa matkustajaa vuonna 2019 ennen kuin koronapandemia leikkasi merkittävästi liikennettä.
Jätkäsaareen suunniteltu pilvenpiirtäjä on hyvä esimerkki Helsingissä käynnissä olevasta hotellirakentamisen buumista. Pilvenpiirtäjästä on tarkoitus tehdä hotelli.
Kaupunkikuva on muuttunut Helsingissä monin paikoin, kun vanhoja arvokiinteistöjä on muutettu hotelleiksi viiden viime vuoden aikana. Yksi niistä on VR:n entinen pääkonttori Helsingin rautatieasemalla.
Uusien hotellien avaamisen lisäksi myös vanhoja, ikonisia hotelleja on uudistettu, kuten Helsingin olympialaisiin vuonna 1952 valmistunut Vaakuna. Uusia rakennuksiakin on tehty. Keski-Pasilassa sijaitsevan kauppakeskus Triplan päällä seisoo tuliterä hotelli. Eikä kehitys pääty tähän: Helsingissä on parhaillaan käynnissä kolmisenkymmentä hotelliprojektia, joista osa toteutuu jo tänä vuonna. Esimerkiksi Jätkäsaaren taidehotellin on määrä avata ovensa tänä keväänä.
Hotellihankkeista on ehditty myös jo perääntyä: brittiläinen Meininger-hotelliketju suunnitteli 8-kerroksisen hotellin avaamista Jätkäsaaren puukortteli Wood Cityyn vielä kaksi vuotta sitten, mutta se vetäytyi projektista. Nyt tiloihin tulee F-Securen pääkonttori.
– Päätökset uusista rakenteilla olevista hotelli-investoinneista on tehty ennen koronapandemiaa. Siihen liittyi muun muassa maailmanlaajuinen matkailun kasvu, ja kasvun nopeutuminen sekä Helsinki-Vantaan merkitys Aasian-liikenteen solmukohtana. Ja onhan Helsinki yksi tärkeimmistä ja vetovoimaisimmista matkailualueista Suomessa. Helsinki kiinnostaa edelleen hotellioperaattoreita ja sijoittajia, Helsingin kaupungin matkailupäällikkö Nina Vesterinen toteaa.
“Rakennus voisi olla matalampi”
Jätkäsaaren kärkeen kaavailtu tornihotelli on osa isompaa rakennussuunnitelmaa. Samaan yhteyteen on suunniteltu maailmanluokan mailapelikeskus, ja sen ja pilvenpiirtäjän väliin keskisuuri areena, jossa voi pitää esimerkiksi konsertteja.
Royal Center -työnimellä kulkevan projektin on suunnitellut helsinkiläinen arkkitehtitoimisto AW2-arkkitehdit. Kyse on yksityisestä liikeideasta, jonka takana on tennisvalmentaja Jari Hedman.
– Kaupunki innostui luonnollisesti tenniskeskuksesta ja osoitti meille paikan Jätkäsaaren kärjestä. Siitä on tulossa liikunnan keskittymä. Neuvotteluissa todettiin, että keskuksen viereen voi rakentaa myös areenan ja siihen liittyvän majoituksen, joka on sijoitettu torniin, projektin pääsuunnittelija, arkkitehti Matti Anttila sanoo.
Pilvenpiirtäjä näkyisi kauas merelle, mutta ei mailapelikeskuskaan ole mikään huomaamaton rakennus. Se on puolet korkeampi kuin Helsingin keskustassa sijaitseva Stockmannin tavaratalo. Rakennuslupa pelikeskukselle heltiää kaupungilta mahdollisesti jo tänä keväänä. Seuraavaksi lupajonossa on areena ja viimeisenä taivaisiin kohoava hotelli.
Pilvenpiirtäjän muoto on erikoinen. Se koostuu neljästä päällekkäin olevasta kappaleesta, jotka muodostavat ristinmuotoisen tornin. Kyse on Anttilan mukaan eräänlaisesta silmäniskusta toiselle hotellihankkeelle, jota kaavailtiin Helsingin Katajanokalle yli kymmenen vuotta sitten. Sveitsiläisen arkkitehtitoimiston Herzog & de Meuronin ristinmuotoinen design-hotelli kaatui Helsingin kaupunginvaltuustossa vuonna 2010.
Toisin kuin sveitsiläisten suunnitelmassa, AW2-arkkitehtien pilvenpiirtäjään on haettu inspiraatiota 1950-luvun Chicagosta ja New Yorkista. Anttilan puheissa vilahtaa myös modernin arkkitehtuurin edelläkävijä, arkkitehti ja muotoilija Mies van der Rohe. Pilvenpiirtäjän julkisivu on ruostuvaa terästä.
– Se on yksi ikonisista materiaaleista 1940- ja 1950-lukujen arkkitehtuurissa, Anttila sanoo.
Jätkäsaaren kärkeen kaavailtu pilvenpiirtäjä ei vaikuta Anttilan mukaan Helsingin historialliseen siluettiin juuri mitenkään.
– Se on niin sivussa siitä. Jätkäsaaren pilvenpiirtäjä sotkeutuu isossa maisemassa Espoon Keilalahden torneihin, Anttila toteaa.
Itse hän olisi ollut valmis suunnittelemaan nykyistä matalamman rakennuksen.
– Rakennuksen korkeus ei ollut tässä oleellinen asia. Rakennus voisi olla ihan hyvin matalampi, mutta meillä oli tietty tilaohjelma ja kerrosalan tarve. Ja sen takia rakennus on korkea, Anttila sanoo.
Hän pitää pilvenpiirtäjän suunnittelemista merkittävänä haasteena.
– Onhan se upea mahdollisuus ja samalla iso haaste saada se kaupunkikuvallisesti tasokkaaksi ja täydentämään Helsingin arkkitehtuuria tavalla, että Helsinki olisi kiinnostava kaupunki myös arkkitehtuurin näkökulmasta.
“Bisnesmatkailu vähenee”
Helsinki on yrittänyt profiloitua jo pitkään merkittävänä kongressikaupunkina. Ennen koronapandemiaa Helsingissä pidettiin noin kolmesataa kongressia vuodessa. Alan kasvua hidasti kuitenkin se, että Helsingissä oli liian vähän hotellihuoneita.
– Helsingissä on ollut liian vähän majoituskapasiteettia muihin kilpailijoihin nähden. Jos kaikki nykyiset suunnitelmat toteutuvat, kapasiteetti kasvaa huikeasti, Helsingin kaupungin elinkeino-osaston kehityspäällikkö Minna Maarttola sanoo.
Kongressivieraat ovat haluttuja matkailijoita, ja kaupungit kilpailevat heistä. Syy on yksinkertainen: kongressivieras jättää kaupunkiin suhteessa enemmän rahaa kuin esimerkiksi risteilymatkustaja. Ennen koronapandemiaa kongressivieras käytti Helsingissä noin 300 euroa vuorokaudessa, kun risteilymatkustajalta jäi kaupunkiin 70 euroa.
Helsingin hotellirakentamisen buumin juuret liittyvät aikaan ennen koronapandemiaa. Silloin uskottiin, että matkailu kasvaa ja Helsingistä tulee yhä useamman kongressin pitopaikka.
– Kukaan ei tiedä, mikä matkailun palautumisen aikataulu on, kehityspäällikkö Maarttola sanoo.
Helsingissä rakennetaan yhä uusia hotelleja, vaikka matkailun tulevaisuus on auki. Kaupungin elinkeino-osastolla uskotaan kuitenkin matkailun elpymiseen, ja siihen uskoo myös alan pitkäaikainen tutkija Antti Honkanen. Muutoksia on silti odotettavissa.
– On tosiasia, että bisnesmatkailu tulee jossain määrin vähenemään. Normaaleja kokouksia voi järjestää verkossa, mutta uskon kongressimatkailun kasvuun, tutkimusjohtaja Antti Honkanen Tutkimus- ja analysointikeskus TAK:sta toteaa.
Hän perustelee väitettään sillä, että asiantuntijat haluavat edelleen tavata toisiaan ja verkostoitua livenä. Honkanen veti aiemmin Lapin korkeakoulukonsernin matkailualan tutkimus- ja koulutusinstituuttia. TAK on yksityinen firma.
Hotellirakentamisen yllä leijuu Honkasen mukaan kuitenkin uhkakuvia. Venäjän hyökkäys Ukrainaan heijastuu suoraan myös matkailuun. Venäjä sulki ilmatilansa yli 30 maalta helmikuun lopussa vastapakotteena lännen Venäjä-pakotteille. Finnairin Aasian-strategia on perustunut ylilentoihin Venäjän kautta. Ja Aasia on Finnairille tärkeä markkina.
– Nykyinen maailmanpoliittinen tilanne uhkaa myös ulkomailta Suomeen tulevaa matkustamista. Tämä on yksi riskitekijä, joka tulee olemaan kohtuullisen suuri näissä hotelliprojekteissa, Honkanen sanoo.
Hän ottaa esimerkin Irakin sodasta, joka syttyi vuonna 2003.
– Silloin amerikkalaiset eivät matkustaneet Espanjaan, koska he kokivat, että Espanja on liian lähellä konfliktialuetta.
Honkanen näkee matkailun lähitulevaisuuden “sumeana”.
– Tässä on monta uhkatekijää yllä.
Ukrainan tilanteen ja koronapandemian lisäksi Helsingin hotelliprojekteja varjostaa ilmastokriisi. Vielä on epäselvää, miten se lopulta vaikuttaa matkustamiseen.
– Ei ilmastonmuutos ole kadonnut mihinkään. Jos sen torjunta otetaan vakavasti, silloin käytettävissä olevat keinot esimerkiksi lentämisen suhteen on se, että ruvetaan verottamaan lentopolttoainetta.
Finnairin toiminta on perustunut pitkälti kaukoreitteihin ja erityisesti Aasian-markkinaan, jonka vuoksi myös Helsinki-Vantaan lentoasemaa on laajennettu.
– Jos lentolipun hinnat kovin nousevat, lentomatkustajien määrä vähenee ja lentomatkan pituus lyhenee. Tämä on uhkatekijä, joka varmasti näkyy hotellien suosiossa tulevaisuudessa, Honkanen toteaa.