Euroopan unioni on päättänyt ottaa uusia Venäjän-vastaisia pakotteita käyttöön, kertoi EU:n ulkoasioiden korkea edustaja Josep Borrell tiistai-iltana.
Pakotelistalla on yhteensä 27 tahoa, joihin kuuluu muun muassa pankkeja ja yksityishenkilöitä.
Lisäksi EU lisää pakotelistalleen 351 Venäjän duuman jäsentä, jotka äänestivät Itä-Ukrainan separatistialueiden tunnustamisen puolesta. Venäjän presidentti Vladimir Putin ei ole listalla.
Pakotteita kohdistetaan myös venäläispankkeihin. Lisäksi EU rajoittaa Venäjän valtion pääsyä EU:n finanssimarkkinoille.
- Tämä on päivittyvä uutisjuttu, johon lisätään tietoa.
EU-komission puheenjohtaja Ursula von der Leyen totesi kokouksen jälkeen, että Saksan päätös laittaa Nord Stream 2 -kaasuputkihanke jäihin on ehdottoman oikea. Hänen mukaansa kriisi osoittaa, että EU on liian riippuvainen Venäjän maakaasusta ja tarvitsee muita kaasuntoimittajia sekä lisää uusiutuvaa enegiaa.
Pakotepaketti sisältää von der Leyenin mukaan tarkkaan punnittuja toimia, joilla vastataan Kremlin kansainvälisen lain rikkomiseen. Pakotelistaa viimeistellään vielä.
– Sanktiot on kohdistettu henkilöihin ja yhtiöihin, jotka ovat osallistuneet näihin toimiin. Ne osuvat pankkeihin, jotka rahoittavat Venäjän sotilaallisia toimia ja haittaavat Ukrainan vakautta.
EU kieltää kaupan kahden separatistialueen ja EU:n välillä, kuten tehtiin Krimin laittoman liittämisen yhteydessä vuonna 2014. Lisäksi EU rajoittaa Venäjän hallituksen mahdollisuuksia hankkia rahoitusta EU-markkinoilta.
– Jos Venäjä jatkaa kriisin laajenemista, olemme valmiit lisätoimiin, von der Leyen sanoi.
Hänen mukaansa Kremlin agressiviset pyrkimykset tehdään mahdollisimman hankaliksi toteuttaa.
Aiemmin tiistaina komissio sanoi, että EU:lla on valmisteltuna myös lisää toimia, joita voidaan ottaa käyttöön tarvittaessa.
Saksa laittoi Nord Stream 2:n jäihin – Professori: Venäjältä voi tulla vastatoimia
Saksa kertoi iltapäivällä, että se keskeyttää Nord Stream 2 -kaasuputkihankkeen.
– Meidän on arvioitava tilanne uudelleen, liittokansleri Olaf Scholz sanoi lehdistötilaisuudessa.
Päätös on kipeä, sillä hanke on Saksalle tärkeä. Putken on ollut määrä antaa huomattavaa lisäkapasiteettia kaasuntuontiin, ja moni eurooppalainen energiayhtiö on investoinut siihen isosti – myös Fortumin tytäryhtiö Uniper on mukana noin miljardilla eurolla.
Scholzin ilmoitus muuttaa markkinoita, arvioi energiamarkkinoita seuraava Aalto-yliopiston professori Peter Lund. Ukraina pysyy merkittävänä kaasun kauttakulkumaana Venäjältä Eurooppaan, kun Nord Stream 2 -putkea ei oteta käyttöön.
Tällä korostetaan Ukrainan merkittävää asemaa, mutta seurauksena Venäjä saattaa kiristää kaasutoimituksia Eurooppaan.
– Kysymys kaasun toimittamisesta Eurooppaan voi olla se iso vastatoimi, Lund sanoo.
Kaasun osuus Suomen energiankäytöstä on noin kuusi prosenttia, ja käytännössä kaikki tulee Suomeen Venäjältä.
– Täytyy muistaa, että kylmän sodan aikana energiaa ei koskaan käytetty idän ja lännen välisissä konflikteissa. Nyt energia ehkä tulee mukaan siihen portfolioon, jota tässä yhteydessä käytetään, Lund sanoo.
Myös Britannialta pakotteita, mukana Suomen kansalaiset Rotenberg ja Timtšenko
Myös Britannia esitteli tiistaina Venäjän-vastaisen pakotelistansa.
Pakotteita kohdistetaan viidelle venäläispankille ja kolmelle maan talouseliittiin kuuluvalle yksityishenkilölle, joista kahdella on myös Suomen kansalaisuus.
Toinen on presidentti Vladimir Putinin lähipiiriin kuuluva miljardööriliikemies Gennadi Timtšenko. Timtšenko omistaa osan Helsingin Hartwall-areenasta. Toinen Suomen kansalainen on Boris Rotenberg, ja kolmas pakotelistan henkilö tämän veljenpoika Igor Rotenberg.
He ovat olleet länsimaiden pakotteiden kohteena jo aiemmin Itä-Ukrainan kriisin aikana.
– Tämä on ensimmäinen erä, ensimmäinen ryöppy kaikesta mitä olemme valmiita tekemään. Kaikki Britanniassa olevat varat jäädytetään ja pakotteiden kohteena olevat henkilöt asetetaan matkustuskieltoon, pääministeri Boris Johnson kertoi.
Pakotteiden kohteena olevat pankit ovat Rossija, IS Bank, General Bank, Promsvjazbank sekä BSTDP.
Pakotteet eivät katastrofi Suomelle, "yleinen epävarmuus paljon pahempaa"
EU:n Venäjä-pakotteiden vaikutus iskisi yleisesti myös eurooppalaiseen elinkeinoelämään.
Venäjän osuus Suomen koko tavara- ja palveluviennistä on vähentynyt kymmenessä vuodessa puoleen. Osuus on nyt noin viisi prosenttia. Tuonnin osuus taas on tuoreimpien lukujen mukaan noin kahdeksan prosenttia.
Tämä keventää pakotteiden kolahtamista Suomeen.
– Eivät ne ole katastrofi, mutta jos mittavia pakotteita asetetaan niin kyllä ne varmasti myös Suomen talouteen vaikuttavat haitallisesti, sanoi Suomen Pankin nousevien talouksien tutkimuspäällikkö Iikka Korhonen aiemmin tiistaina.
Kaikkein suurin haitta tulee yleisestä kaaoksesta, hän arvioi.
– Se yleinen epävarmuus ja epäjärjestys, joka syntyy kun asevoimin ryhdytään siirtelemään rajoja, se on paljon pahempaa.
Krimin valtauksesta alkanut epävarmuus on heikentänyt ruplan arvoa, pörssi on romahtanut ja pääomaa virtaa ulos Venäjältä. Maan kansantalous on euroissa mitattuna noin viidenneksen pienempi kuin ennen Krimin valtausta.
Siitä, miten venäläiset yritykset ja yritysjohtajat suhtautuvat Venäjän toimintaan Ukrainassa, ei ole tarkkaa kuvaa. Korhosen tuntuma asiasta on selvä:
– Elinkeinoelämässä ei olla kovin innostuneita tästä seikkailupolitiikasta ja rajojen siirtelystä. He näkevät, että kustannukset tulevat olemaan merkittäviä.
Voit keskustella aiheesta keskiviikkoon 23.2. klo 23:een asti.
Lue myös: