Pitkään jatkunut pandemia-aika ja järkyttävät uutiset Ukrainan sodan puhkeamisesta aiheuttavat huolta ja ahdistavat monia. Mielenterveystyön merkitys korostuukin entisestään.
Lapin ammattikorkeakoulussa mielenterveys- ja päihdehoitotyön opettamisessa on käytetty jo vuosia simulaationäyttelijöiden apua. Simulaationäytteleminen on koettu tärkeänä opetusmuotona myös korona-ajan etäopetustilanteissa.
Opetustilanteessa näyttelijät esittävät mielenterveyshoidon asiakkaita, ystäviä tai sairastuneen huolestuneita omaisia. Oppilaille luodaan mahdollisimman aidon tuntuinen tilanne simulaationäyttelijöiden avulla.
– Ensinnäkin näyttelijät ovat niin hyviä. He osaavat mennä juuri siihen tilanteeseen ja aina ihmettelen heidän suoristustaan. He tekevät tilanteesta niin todentuntuisen, kuin olisi ollut oikeasti siinä tilanteessa. Ja näitähän oppii vain harjoittelemalla, kertoo opiskelija Anna-Katriina Verronen.
Lue myös: Jos Ukrainan kriisi ahdistaa jo liikaa, kannattaa hakea keskusteluapua
.
Näyttelijä selvittää myös eri sairauksien ominaispiirteitä
Lapin ammattikorkeakoulussa simulaationäyttelijöitä on koulutettu jo vuodesta 2015 lähtien. Opetustilanteeseen näyttelijä valmistautuu huolella.
– Menen peilin eteen ja ilmeilen, etsin kaikkia ilmeitä ja kehon asentoja, missä voisi olla. Myös vaatetukseen kiinnitän huomiota, sanoo näyttelijä Sinikka Myllyoja.
Myllyoja yrittää välttää myös stereotyyppejä.
– Yritän myös päästä pois niin sanotusta stereotyyppi-ihmisestä, kun ihmisethän laitetaan aina stereotyyppikastiin. Voi olla esimerkiksi päihde- tai mielenterveysasiakas, joka on todella hienosti laitettu eikä sitä huomaa mitenkään päälle päin.
Simulaationäyttelijät perehtyvät myös roolihahmojensa sairauksiin.
– Etsimme myös tietoa roolihahmon sairaudesta, eli miten hän voisi asennoitua sairauteensa ja millainen olotila hänellä voisi olla. Onko hän esimerkiksi ahdistunut tai masentunut, kuvailee näyttelijä Mirva Jänesaro.
MS-tautia sairastavat Sinikka Myllyoja ja Mirva Jänesaro ovat kokeneet saavansa myös itse paljon simulaationäyttelemisestä.
– Tämä on antanut ikään kuin henkistä taustavoimaa myös omaan sairauteen, kertoo Myllyoja.
– Olemme molemmat olleet myös kokemuskouluttajia, joten olemme oppineet olemaan esillä ja kertomaan omasta sairaudestamme kouluissa, Jänesaro lisää.
Simulaatio-opetus on opettavaista ja tehokasta. Joskus se vastaa tosielämän tilannetta jopa niin, että tunteet saattavat tulla pintaan.
– Opetustilaisuuden purku on tärkeää. Opetuksen jälkeen case puretaan ja mietitään opiskelijoiden kanssa, mitä muita vaihtoehtoja olisi ollut lähestyä tilannetta. Samalla voidaan kysyä potilaankin mielipidettä, kun hän on siinä purussa mukana, kertoo lehtori Pipsa Vilen.
Lisää Lapin uutisia Yle Areenassa: kuuntele, katsele ja lue, mitä lähelläsi tapahtuu.