Suomen väestönsuojelu on noussut kansainvälisen kiinnostuksen kohteeksi Venäjän hyökättyä Ukrainaan.
Hollantilainen nettijulkaisu Deciliter kertoi helmikuussa Suomen historiasta Venäjän naapurimaana ja Helsingin kallioväestönsuojista.
Kaupungin pelastuslaitos vastaa kalliosuojien kunnosta ja ylläpidosta, joten myös muut median edustajat ovat lähestyneet sitä hollantilaisen jutun julkaisun jälkeen.
– Myös kaksi ulkomaalaista tv-ryhmää on pyytänyt pääsevänsä keväällä kuvaamaan väestönsuojiamme, kertoo pelastuslaitoksen viestintäyksikön päällikkö Anna Lehtiranta.
Helsingin väestönsuojiin mahtuu noin 900 000 ihmistä
Helsingissä on noin 5 500 väestönsuojaa, ja niissä on suojapaikkoja kaikkiaan noin 900 000 ihmiselle.
Kriisitilanteen sattuessa Helsingin väestönsuojelu perustuisi pääasiassa taloyhtiöiden väestönsuojiin.
Lisäksi kaupungilla on yhteensä noin 60 yleis- ja yhteiskäytössä olevaa kallioväestönsuojaa, joihin mahtuu alle 200 000 ihmistä.
Yleiset väestönsuojat palvelevat kaupungissa asuvia, työskenteleviä tai muutoin oleskelevia ja ulkona liikkuvia ihmisiä. Yhteiskäyttöiset väestönsuojat on tarkoitettu pääasiassa kiinteistöille, jotka ovat rahoittaneet niitä. Samoissa kalliosuojissa voi olla sekä yleisiä että yhteisiä väestönsuojapaikkoja.
Suojat toimivat metroasemina ja liikuntatiloina
Suurimmat kaupungin hallinnoimat kallioväestönsuojat sijaitsevat Kampissa, Itä-Pasilassa, Pohjois-Kontulassa ja Kalliossa. Kukin niistä vetää noin 10 000 henkilöä.
Tällä hetkellä kalliosuojat toimivat esimerkiksi liikunta- ja harrastetiloina sekä pysäköintilaitoksina. Myös keskusta-alueen kuusi metroasemaa on varustettu väestönsuojiksi.
Lisäksi muun muassa hotelleilla, liiketiloilla ja työpaikoilla on omia suojiaan.
– Pääperiaate on, että tarvittaessa ihmiset voivat mennä lähimpään suojaan. Ketään ei suljeta ulos sen takia, että hän olisi väärällä alueella tai väärässä paikassa, sanoo Helsingin pelastuslaitoksen johtava väestönsuojelun suunnittelija Petri Parviainen.
Yle kertoi keskiviikkona, että osassa Suomen väestönsuojista on puutteita Väestönsuojien rakentamisyhdistyksen puheenjohtajan Matti Virpiaron mukaan.
Kysyimme Petri Parviaiselta, millaisessa kunnossa Helsingin väestönsuojat ovat.
Onko Helsingin väestönsuojissa puutteita?
– On totta, että siellä on puutteita. Joka tapauksessa kaikki kaupungin hallussa olevat yhteiset ja yleiset suojat pystyvät antamaan suojan perinteistä ilmapommi- tai tykistöhyökkäystä ja siitä aiheutuvaa painetta vastaan ja myös silloin, jos suojan päällä oleva rakennus sortuu, Parviainen sanoo.
Millaisia puutteita suojissa on?
– Noin kymmenesosassa suojista on haasteita sähköjärjestelmissä tai varavoimajärjestelyissä sekä ilmanvaihtokojeissa. Kun ollaan niin sanotussa suodatustilassa, jos kemiallisia tai biologisia aseita käytetään, tai tulee ydinlaskeumaa, niitä ei pystytä suodattamaan ulkoilmasta.
Minkä ajan kuluessa tämä muodostuu ongelmaksi, jos ihmiset ovat siellä suojassa? Onko varahappea, jolla pärjätään alkuvaiheessa?
– Ylimääräisiä happipulloja ei ole. Joskus aikoinaan on saattanut olla. Kun väestönsuoja on ilmatiiviissä sulkutilassa, happi loppuu siinä vaiheessa, kun tilassa oleva happi loppuu. Happea riittää kyllä useamman tunnin ajan ennen kuin ilma muuttuu liian hiilidioksidipitoiseksi. Sitten tila pitää tuulettaa.
Ydinlaskeuma ei häviä muutamassa tunnissa. Millainen tilanne silloin olisi?
– Todennäköisyys ydinaseen käytölle tai sille, että ydinvoimalasta tulisi laskeuma Helsinkiin, on hirveän pieni. Onhan se toki mahdollinen, mutta toisaalta radioaktiivisen säteilyn vaarallisuus laimenee, kun se liikkuu ilmakehässä.
Väestönsuojien rakentamisyhdistyksen puheenjohtajan Matti Virpiaron mukaan Helsingin yleisten ja yhteisten suojien ylläpitoon ei ole käytetty riittävästi rahaa. Pitäisikö sinun mielestäsi niiden korjauksiin budjetoida enemmän rahaa?
– Meillä on suunnitelma kaupungin hallussa olevien väestönsuojien korjaamiseksi. Viime vuosina esitetyt korjaustarpeet ovat pääsääntöisesti menneet läpi. Seuraavat korjauksen tarpeessa olevat suojat ovat peruskorjaussuunnitelmassa, ja ne korjataan vuosien 2025–2029 välillä. Yhden suojan peruskorjaaminen kestää noin kaksi vuotta, Parviainen sanoo.
Se kestää kauan. Mitä nyt pitäisi tehdä?
– Nyt ei välttämättä tarvita täydellistä peruskorjausta, joka maksaisi kymmeniä miljoonia euroja. On keskusteltu myös siitä, että suojia voitaisiin perusparantaa nopeammin siten, että esimerkiksi vanhentuneet ilmanvaihtokojeet vaihdettaisiin uusiin. Se tarkoittaisi, että pitäisi tehdä myös sähkötekniikkaan liittyviä muutostöitä, jotta sitä saadaan nykyaikaistettua.
Paljonko ilmanvaihdon ja sähkötekniikan parantamiseen tarvitaan rahaa?
– Puhutaan miljoonista euroista, mutta tarkkoja arvioita on vaikea antaa, koska ne menevät tarjouskilpailun kautta. Tarjouksissa voi olla hintavaihteluja, mutta halpoja ne eivät koskaan ole.
Mikä olisi järkevä suunnitelma Helsingin väestönsuojelun parantamiseksi?
– Nyt järkevin suunnitelma olisi taloyhtiöiden suojien tarkastaminen. Helsingissä noin kahdeksankymmentä prosenttia kaikista suojapaikoista on taloyhtiöiden ja kiinteistöjen hallussa. Siellä on eniten savottaa tehtävänä, että jokaisessa taloyhtiössä olisi suoja hyvässä kunnossa. Niissä pitää olla myös välineet sitä varten, että tie saadaan kaivettua ulos, jos sortuma on peittänyt uloskäynnit. Pelastuslaitos auttaa kyllä toisessa päässä.
Lue täältä, mitä taloyhtiöiden tulee tietää omien väestönsuojiensa ylläpidosta.
Helsingin yleiset ja yhteiset väestönsuojat löytyvät kaupungin palvelukartasta.
Voit keskustella aiheesta torstaihin 3.3.2022 kello 23 saakka.
Lue seuraavaksi: