Venäjän hyökkäys Ukrainaan on herättänyt suomalaiset miettimään, missä lähimmät väestönsuojat sijaitsevat.
Suomessa on viranomaisten mukaan hyvä tilanne. Maassa on tällä noin 54 000 väestönsuojaa, joihin mahtuu yhteensä noin 4,4 miljoonaa ihmistä.
Lapin pelastuslaitoksen valvontajärjestelmän mukaan Lapissa on yhteensä noin 83 000 väestönsuojapaikkaa. Suurin osa niistä sijaitsee Kemi-Torniossa ja Rovaniemellä. Myös matkailukunnista, kuten Kittilästä, väestönsuojia löytyy useita.
Käytännössä väestönsuojia on rakennettu sinne, missä ihmisiä on paljon ja rakennukset ovat suuria. Se tarkoittaa, että suojia on pääasiassa kaupungeissa ja asutuskeskuksissa.
Valtaosa väestönsuojista on kiinteistökohtaisia väestönsuojia. Yleisiä väestönsuojia ei ole enää vuoden 2011 jälkeen rakennettu.
Lapin ainoa yleinen väestönsuoja on Rovaniemen Santa Park -kallioluolan yhteydessä. Lapin pelastuslaitoksen valmiuspäällikön Ari Soppelan mukaan Santa Parkiin sopii kriisitilanteessa suojaan noin 3 000 henkilöä.
Väestönsuojia on rakennettu suojaamaan siviiliväestöä muun muassa räjähdys- ja sirpalevaikutuksilta, rakennussortumilta, paineaalloilta sekä säteilyltä ja terveydelle vaarallisilta aineilta.
Pääosa väestönsuojista on Kemissä, Torniossa ja Rovaniemellä
Lapin pelastuslaitoksen valmiuspäällikön Ari Soppelan mukaan tietoja tarkistetaan parhaillaan, koska on epäilyjä, että kaikki Lapin väestönsuojapaikat eivät ole rekisteröityneet uuteen järjestelmään.
– Meillä on pitkä väestönsuojien rakentamishistoria, ja niiden rakentaminen on kohdistunut suurempiin kaupunkeihin. Kemi, Tornio ja Rovaniemi – näissä on pääosa Lapin väestönsuojista.
Arviolta kolme neljäsosaa Lapin väestönsuojista on edellä mainituissa kolmessa kaupungissa. Muissa kuntakeskuksissa väestönsuojia on sen mukaan, kuinka paljon on suuria, yli 600 neliömetrin rakennuksia, jotka on tehty ennen vuotta 2011. Sen jälkeen väestönsuojia on rakennettu vain yli 1200 neliömetrin asuin- tai toimistorakennuksiin sekä isompiin hoivakoteihin ja kouluihin.
Väestönsuojien rakentamisen asiantuntijana vuosikymmeniä sisäministeriössä työskennelleen Pekka Rajamäen mukaan esimerkiksi Rovaniemelle syntyy vuosittain muutama uusi väestönsuoja asuin- tai toimistorakennuksiin.
Parhaillaan on käynnissä koko Suomen väestönsuojien kartoitus. Tavoitteena on kerätä kaikki väestönsuojat helposti käytettävään tietojärjestelmään.
Myös matkailukeskuksista löytyy runsaasti väestönsuojia
Kaupunkien lisäksi määrällisesti enemmän väestönsuojia on kunnissa, joissa on ollut merkittävää uudisrakentamista viimeksi kuluneiden 30 vuoden aikana. Tämä tarkoittaa lähinnä matkailukeskuksia.
Kittilässä onkin varsin hyvin väestönsuojia. Lapin pelastuslaitoksen mukaan Kittilässä on 78 suojaa, ja niissä on noin 6 400 väestönsuojapaikkaa.
Lapin matkailukeskusten väestönsuojatilanne on kartoitettu viimeksi vuonna 2021. Kartoitustyössä mukana olleen Rajajärven mukaan Pohjois-Suomen ja Lapin hiihtokeskusten väestönsuojatilanne on hyvä.
Pohjois-Suomen ja Lapin matkailukeskuksiin rakennettiin 1991–2011 sata väestönsuojaa, joissa on noin 10 000 väestönsuojapaikkaa. Mukana luvuissa on myös Rukan hiihtokeskus.
Rajajärven mukaan muun muassa Leviltä löytyi vuosi sitten 26 väestönsuojaa, joissa on noin 1 700 suojapaikkaa.
Oma vaikutuksensa lukuihin on teollisuuslaitosten lukuisilla väestönsuojiksi tilastoiduilla tiloilla.
Kansalaisia voidaan suojella myös evakuoimalla
Lapin pelastuslaitoksen valmiuspäällikön Ari Soppelan mukaan Suomessa kansalaisia voidaan kriisissä suojella kahdella tavalla.
Paikalleen suojaaminen tarkoittaa sitä, että osalle kansalaisia on tarjolla väestönsuojia tai tilapäisiä väestönsuojia.
– Tilapäisiä väestönsuojia voidaan rakenteita vahvistamalla rakentaa lähes mihin vain. Toinen vaihtoehto on sitten se, että väestö evakuoidaan, mikäli se katsotaan tarpeelliseksi.
Soppelan mukaan viranomaiset harkitsevat kriisitilanteissa tilanteeseen sopivan ja järkevän tavan suojella kansalaisia. Hän muistuttaa, että Suomessa on markkinoitu jo vuosien ajan kansalaisten kriisinkestävyyttä parantavaa 72 tuntia -kampanjaa.
– Se tarkoittaa omatoimista varautumista. Tavoitteena on, että kansalaiset pärjäisivät millaisessa tahansa arjen häiriötilanteessa kolme päivää ilman ulkopuolista apua.
Näitä tilanteita tulee vuosittain esimerkiksi myrskyjen jälkeisissa sähkökatkoksissa tai tulipalojen vuoksi.
– Olisi siis hyvä pitää aina kotona elintarvikkeita, vettä, lääkkeitä ja vaatteita siltä varalta, että ei jostakin syystä pääse itse kaupasta niitä hakemaan, tai niitä ei ole kaupassa tarjolla. Myös varavirtalähde voi olla hyvä olemassa kännykkää varten, muistuttaa Soppela.
Lue myös: