Lännessä on ehditty jo epäillä Venäjän vastaisten talouspakotteiden tehoa. Ilmailua koskevat pakotteet antavat kuitenkin hyvän kuvan siitä, kuinka järeästä aseesta voi parhaimmillaan olla kyse.
Ne vaikuttavat monella tavalla. Ensinnäkin pakotteet lopettivat venäläiset lennot Eurooppaan ja Pohjois-Amerikkaan eli suurimmille markkinoille.
Toiseksi pakotteet lopettivat varaosien myynnin Venäjälle. Valtaosa venäläisten lentoyhtiöiden käyttämistä koneista on Boeingin ja Airbusin valmistamia, eikä niiden osia tehdä Venäjällä.
Julkisuudessa on arvioitu, että lentoyhtiöillä olisi varaosia vain 2–3 viikon tarpeiksi. Sen jälkeen lentäminen hiipuisi nopeasti.
Ylen haastattelema Venäjän siviili-ilmailua erittäin hyvin tunteva asiantuntija ei usko aivan niin nopeaan alasajoon. Hän ei voi esiintyä nimellään, koska on alalla keskeisessä asemassa eikä saisi kommentoida pakotteiden vaikutusta.
Asiantuntija arvioi, että periaatteessa varaosia pitäisi olla kolmen kuukauden tarpeiksi. Käytännössä varasto tosin tarkoittaa usein vain huoltosopimusta eli luottamusta siihen, että varaosa saadaan kun sitä tarvitaan. Nyt sitä ei kuitenkaan enää saada.
Asiantuntijan mukaan esimerkiksi tietokoneohjelmia päivitetään Venäjällä neljän viikon välein. Ilman päivityksiä koneet hyytyvät jossain vaiheessa.
– Eivät ne heti tipu taivaalta, mutta systeemit alkavat ontua, asiantuntija sanoo.
Kolmanneksi venäläiset lentoyhtiöt eivät useimmiten omista koneitaan, vaan ne on vuokrattu. Verotussyistä suosituin kotipaikka leasing-yhtiöille on Irlanti.
Ulkomailta vuokrattuja matkustajakoneita on yli 500, eli kyse on valtavasta omaisuudesta, noin kymmenestä miljardista dollarista. Pakotteiden myötä vuokrasopimukset on EU:n mukaan lopetettava 28. maaliskuuta mennessä.
Vuokranmaksu loppunee siksikin, ettei maksuliikenne Venäjän ja länsimaiden välillä enää toimi. Koneet pitäisi nyt palauttaa, mutta venäläiset lentoyhtiöt eivät siihen välttämättä suostu.
Venäläinen ilmailusivusto väittääkin, että suurin lentoyhtiö Aeroflot olisi päättänyt raa'asti pitää vuokrakoneet itsellään. Käytännössä kyse olisi ulkomaisen omaisuuden kansallistamisesta. Väitettä ei ole vahvistettu.
Koneiden palauttaminen voi olla mahdotonta myös käytännössä, koska pakotteiden ja vastapakotteiden takia niitä ei voi lentää Venäjän ja muun Euroopan välillä.
– Sitten alkaa koneiden kannibalisointi, koska niillä ei ole käyttöä noin isolle laivastolle, sanoo suomalainen liikennelentäjä Ylelle. Hänkään ei voi esiintyä nimellään asian arkaluontoisuuden takia.
Kannibalisoinnilla lentäjä tarkoittaa sitä, että koneita aletaan purkaa varaosiksi, jotta loput koneet saadaan pidettyä lentokuntoisina.
Taistelu koneiden omistuksesta on ilmeisesti jo alkanut. Meduza-verkkolehden mukaan Armenia on takavarikoinut yhden S7-nimisen lentoyhtiön koneista, minkä jälkeen yhtiö päätti lopettaa kaikki ulkomaanlennot.
Neljänneksi maksuliikenteeseen kohdistuvat pakotteet vaikeuttavat venäläiskoneiden käyttöä, tankkausta ja huoltoa myös siellä, minne ne yhä saavat lentää.
Tässä suhteessa sekä Ylen haastattelema asiantuntija että liikennelentäjä uskovat kuitenkin Venäjän vetävän pidemmän korren. Asiantuntijan mukaan ihmiset ovat "luovia paineen alla".
– Venäjän resilienssi (kestävyys) on aivan poikkeuksellinen, sanoo puolestaan liikennelentäjä. Hänen mukaansa koneilla tullaan jatkamaan lentämistä, vaikka ne eivät periaatteessa enää olisi lentokelpoisia.
Samoin Venäjä osaa hänen mukaansa hoitaa maksut pimeästi vaikkapa käteisellä.
Yksi kepulikonsti voisi olla sekin, että venäläinen lentoyhtiö perustaisi kulissiksi lentoyhtiön esimerkiksi Kiinaan kiertääkseen pakotteita.
Muiden rajoitusten lisäksi Aeroflotin lipunmyynti vaikeutuu heti, sillä kansainvälisiä lipunmyyntijärjestelmiä pyörittävät Amadeus ja Sabre ovat poistamassa sen järjestelmistään.
Asiantuntijan mukaan Aeroflot on jo menettänyt ainakin puolet asiakkaista ja tuloista, mikä jo voi kaataa yhtiön.
Rahtilentoyhtiöt ovat oma lukunsa, niille on enemmän käyttöä. Ja onhan maa iso, joten kotimaanlentoja voidaan jatkaa.
Venäläiset matkustajalentoyhtiöt näyttävät joka tapauksessa olevan saattohoidossa. Monen yhtiön joutsenlennon ajankohtaa on vaikea ennustaa, mutta pakotteet tekevät lentojen jatkamisesta pitkällä tähtäimellä erittäin vaikeaa.
Ongelmaksi jää, että vaikka venäläiset lentoyhtiöt kaatuisivat, Venäjän presidentin Vladimir Putinin sotaa se ei sinänsä vielä lopeta. Hänen valtansa ei riipu keskiluokan matkustusmukavuudesta eikä bonuspisteistä.
Tämä analyysi on yhdeksäs sarjassa, jota Yle Uutiset jatkaa Venäjän hyökkäyksen ajan. Julkaisemme lyhyen mutta samalla syventävän ja asiayhteyksiä valaisevan analyysin joka päivä noin kello 12.
Voit keskustella aiheesta lauantaihin 5. maaliskuuta kello 23:een asti.