Venäjällä oleva ulkomainen varallisuus on nyt täysin jäissä. Maan viranomaiset ovat kieltäneet ulkomaalaisten omaisuuden myynnit. Esimerkiksi suomalaisten piensijoittajien rahaa on siellä jumissa useita satoja miljoonia euroja.
Todennäköisesti sijoitukset ovat pysyvästi arvottomia. Rupla on romahtanut, Venäjän valtionlainat ovat roskaluokkaa ja sijoittajat pakenevat maasta minkä ehtivät.
Ulkomaista pääomaa on lähtenyt maasta massoittain. Osin siksi Venäjä pani pörssin kiinni maanantaista alkaen. Helsingin Sanomien mukaan siellä on kiinni yhteensä noin 80 000 sijoittajan varoja.
Kun ei ole ostoja ja myyntejä, omistusten arvoa on mahdotonta määritellä tarkalleen. Myös eroonpääsy osakkeista ja osuuksista on mahdotonta. Suomalaiset Venäjälle sijoittaneet rahastot eivät tällä erää ota vastaan lunastuksia.
Yrityksillä, yhteisöillä ja kotitalouksilla oli viime vuonna arvopaperisaatavia yhteensä 1,2 miljardia euroa Venäjällä Tilastokeskuksen mukaan.
Se vastaa kuitenkin vain alle prosenttia kaikista suomalaisten arvopaperivarallisuudesta. Vertailun vuoksi: Suomen Sijoitustutkimuksen mukaan kaikkien suomalaisten sijoitusrahastojen pääoma oli tammikuussa yli 150 miljardia euroa.
Esimerkiksi OP:n Venäjä-rahastossa on suomalaisten rahoja yli sata miljoonaa euroa.
– On vaikea arvioida, milloin kauppaa voi taas käydä. Kun pörssi joskus aukeaa, niin ulkomaalaisilla sijoittajilla on todennäköisesti myyntikielto, OP:n omaisuudenhoidon johtaja Tuomas Virtala sanoo.
Pankit seuraavat uutta sääntelyä ja tulkitsevat sitä viemällä pakotelistoilla olevien ihmisten nimiä järjestelmiinsä.
– Selvitämme, onko meillä näitä henkiöitä asiakkaina tai sijoittajina, tai onko meillä sijoituskohteina sanktiolistoilla olevia yhtiöitä, ja katsomme mitä se sitten tarkoittaa, Virtala kertoo.
Tilanne elää päivittäin myös osakevälitysyhtiö Nordnetissä.
– Joka päivä on uutta kerrottavaa sijoittajille tai tulee uusia rahastoja listalle, joiden ostot ja myynnit on estetty, Nordnetin Suomen-maajohtaja Suvi Tuppurainen kertoo.
Eläkevarat vedetty pois Venäjältä
Suomen suurimmilla sijoittajilla eli eläkeyhtiöillä on omistuksia Venäjällä enää vähän. Niitä on vähennetty Venäjän Krimin-valtauksen ja aiempien sanktioiden seurauksena.
Varmalla ei ole suoria sijoituksia Venäjällä lainkaan toimitusjohtaja Risto Murron mukaan.
– Yksittäisiä välillisiä omistuksia meillä on rahastojen kautta. On tyypillistä, että joissakin rahastoissa on pieni pala myös Venäjän markkinoita, mutta meidän koko salkun osalta osuus on erittäin, erittäin pieni, Murto sanoo.
Myös Ilmarisen ja Elon omistuksista Venäjä muodostaa murto-osan eli 0,2 prosenttia. Valtaosa sijoituksista on Venäjän valtionlainoissa.
Ilmarisella Venäjän-saatavat ovat 130 miljoonaa euroa.
– Me ollaan nyt suljettu Venäjä kokonaan meidän sijoitusuniversumistamme eli emme enää sijoita lainkaan Venäjälle, Ilmarisen sijoitusjohtaja Mikko Mursula kertoo.
Terrorisminvastainen sota toi talouspakotteet pysyvästi länsimaiden arsenaaliin, ja suursijoittajat ovat jo parikymmentä vuotta oppineet ottamaan niiden mahdollisuuden huomioon.
– Sijoittajat tietävät, millaiselle riskille he altistuvat, jos sijoittavat maihin, jotka eivät noudata kansainvälistä normistoa, Risto Murto sanoo.
Välilliset riskit pelottavat
Venäjän hyökkäyksen riskit eläkevaroille tulevatkin ennen kaikkea epäsuorasti eli yleisen markkinatilanteen kautta. Sodan seurauksena inflaatio kiihtyy, euron arvo heikkenee ja raaka-aineiden hinnat nousevat.
Jos venäläisen kaasun tulo Eurooppaan katkeaa pakotteiden vuoksi kokonaan, edessä voi olla iso kriisi.
Lue lisää: Analyysi: Edessämme häämöttää energiakriisi, joka voi pian laittaa talouden koko kuvan uusiksi
Elon toimitusjohtaja Carl Pettersson on huolissaan sodan välillisistä vaikutuksista taloudessa. Yksittäisillä yrityksillä voi olla edessään isojakin ongelmia. Hän kertoo seuraavansa tarkkaan raaka-aineiden hintojen kehitystä.
– Energian ja ruuan hintojen kehitys on olennaista ja se, millä tavalla ne vaikuttavat inflaatioon. Yksittäisten yritysten osalta saattaa olla isojakin Venäjä-riskejä, Pettersson sanoo.
Suuri kysymys on eläkejohtajien mielestä se, kuinka kauan kaasu virtaa Keski-Eurooppaan.
– Lännen pakotteet olivat voimakkaat ja kattavat – erityisesti keskuspankin valuuttavarantojen jäädyttäminen – mutta ne on kuitenkin suunniteltu niin, että kaasukauppa jatkuisi, Risto Murto sanoo.
Kaasun toimitukset voidaan pakotteena katkaista. Se vaikuttaisi voimakkaasti sekä EU-maiden kansalaisiin että teollisuuteen. Mitkä vaikutukset olisivat, sitä rahoitusmarkkinoiden analyytikot selvittävät parhaillaan.
– Voisiko sillä olla samankaltaisia kuin Finnairille Venäjän ylilentojen loppumisesta, sellaisia analyyysejä on tähän mennessä vähemmän tehty.
Aiheesta lisää:
Viisi grafiikkaa siitä, millaisia seurauksia Venäjän hyökkäyksellä Ukrainaan on muulle maailmalle