Venäjän hyökkäyksen jälkeen Suomen entiset pääministerit Esko Aho (kesk.), Paavo Lipponen (sd.) ja Saksan entinen demarien liittokansleri Gerhard Schröder ovat joutuneet julkiseen häpeäpaaluun, koska he tekivät yhteistyötä Putinin hallinnon kanssa.
Lue täältä lisää: Paavo Lipponen, Esko Aho ja monet muut ex-poliitikot tukivat vuosia Venäjän hankkeita, mutta nyt suurin osa on jättäytynyt pois – paitsi Gerhard Schröder
Päivänpolitiikassa Venäjän presidentti Vladimir Putin on kuitenkin saanut eniten sympatioita ja jopa ihailua populistioikeistosta ja kansalliskonservatiiveilta.
Yhteys toimii molempiin suuntiin: venäläiset ovat rahoittaneet EU-kriittisiä puolueita. Esimerkiksi Britanniassa Venäjän kaksoiskansalaiset ovat tiettävästi tukeneet valtapuoluetta. Näkyvän EU-eron ajajan Nigel Faragen on eri yhteyksissä väitetty ottaneen venäläisiltä tukea sadoilla tuhansilla punnilla.
Eurooppalaisista puoluejohtajista ehkä kaikkein näkyvimmin Putinia on kuitenkin ihaillut Italian oikeistopopulistisen Pohjoisen liiton eli "Legan" Matteo Salvini.
Salvinin tavoin myös esimerkiksi Ranskan Kansallisen rintaman johtaja Marine Le Pen on puhunut Putinin puolesta ja Venäjään kohdistettuja EU-pakotteita vastaan.
Aiheesta lisää: Mitä Venäjän tuesta äärioikeistopuolueille tiedetään?
Rakenteilla uusi, isompi puolue
Perussuomalaiset kuuluu EU-parlamentissa ID-ryhmään, jossa suurimmat puolueet ovat juuri Kansallinen rintama, Lega ja Saksan äärioikeistopuolue Vaihtoehto Saksalle eli AfD. Myös Saksassa äärioikeisto ja äärivasemmisto ovat levittäneet Putinin propagandaa.
Kansalliskonservatiivien ID-ryhmään eivät kuulu parlamentissa kaikkein suurin kansalliskonservatiivinen puolue eli Puolaa johtava Laki ja oikeus tai Unkarin Fidesz.
Ruotsidemokraatit on jättäytynyt yhteistyön ulkopuolelle juuri siksi, että se on pitänyt eurooppalaisten kansalliskonservatiivien Venäjä-kytköksiä ongelmana.
Laitaoikeistopuolueet ovat jo useamman vuoden yrittäneet rakentaa uutta, isompaa ryhmää EU-parlamenttiin. Hanke ei ole toistaiseksi onnistunut erimielisyyksien vuoksi, mutta onnistuessaan uusi ryhmä olisi parlamentin kolmanneksi suurin.
Yksi syy suuremman oikeistopopulistisen puolueen muodostamisen vaikeuksille saattaa olla Venäjä itse. Vahva ja yhtenäinen nationalistinen joukkovoima ei ole sopinut Putinin tavoitteisiin, koska tämä on pyrkinyt ennen kaikkea hajottamaan länsimaiden rivejä.
Yhteisen populistiryhmän muodostaminen olisikin saattanut sulkea joidenkin puolueiden venäläisiä rahahanoja, lue täältä lisää.
Purra: Epälojaalia toimintaa
Perussuomalaisten puheenjohtaja Riikka Purra korostaa, että ID-ryhmää perustettaessa ulkopolitiikka ei ollut yhteinen nimittäjä. Ulkopoliittisesti perussuomalaiset on ollut eri linjoilla eurooppalaisten veljespuolueidensa kanssa alusta asti.
Purra pitääkin Venäjän geopoliittisten tavoitteiden edesauttamista "epälojaalina kansallismielisten puolueiden kenttää kohtaan", koska Venäjän tavoitteet ovat suoraan uhanneet sen rajanaapureiden kuten Suomen ja Viron asemaa.
– Voi sanoa suoraan, että Lega ja Kansallinen liittouma ovat toimineet Venäjän kanssa asioidessaan Putinin ns. hyödyllisinä idiootteina, Purra sanoo sähköpostivastauksessaan Ylelle.
– On ollut erittäin harkitsematonta ja naiivia näiltä puolueilta kuvitella, että Putinin Venäjä olisi jonkinlainen rakentava vastavoima Länsi-Euroopassa vallitseville monikulttuurisuuden ja massamaahanmuuton ilmiöille.
Yhteistyö alkoi Halla-ahon kaudella
Purran mukaan perussuomalaisten yhteistyö Legan ja Kansallisen rintaman kanssa rajoittuu työskentelyyn Euroopan parlamentissa.
– PS:n lähimmät yhteistyökumppanit Euroopan parlamentissa ovat ID:hen kuuluvat Tanskan kansanpuolue ja Viron Ekre, jotka jakavat perussuomalaisten näkemykset myös ulko- ja turvallisuuspolitiikassa, Purra sanoo.
Europarlamentaarikko Laura Huhtasaaren mukaan PS on tukenut tällä ja edellisellä vaalikaudella kaikkia Euroopan parlamentin esittämiä päätöslauselmia, joissa on tuomittu Venäjän toiminta Krimillä ja muualla Ukrainassa sekä muut Venäjän kansainvälisen oikeuden rikkomukset.
Hän tosin itse on toivonut EU:n Venäjä-pakotteiden purkamista.
– ID-ryhmässä ei ole missään vaiheessa pyritty muodostamaan Venäjästä yhteistä kantaa, Huhtasaari kirjoittaa sähköpostissa.
Perussuomalaiset erosi entisestä maltillisesti EU-kriittisestä ECR-ryhmästä ja liittyi uuteen ID-ryhmään entisen mepin ja nykyisen kansanedustajan Jussi Halla-ahon johdolla.
Halla-ahon mielestä oikeistopopulistien tuessa ei ole kyse Venäjälle olennaisesta asiasta, koska kyseiset puolueet ovat olleet poliittisessa marginaalissa.
Mikä Putinissa houkuttelee?
Kansallismielisiä viehättää Putinissa moni asia, sanoo populismin tutkija Yannick Lahti Bolognan yliopistosta. Putinissa ovat yhdistyneet oikeistopopulistien ihailemat autoritatiivinen ja jopa macho-tyylinen johtaminen, arvokonservatiivisuus, "yhden venäläisen kansan" korostaminen ja vahvojen ulkorajojen ylläpito.
Myös Suomessa juuri perussuomalaisten kannattajat ovat suhtautuneet Venäjän sotaa edeltäneeseen kehitykseen myönteisimmin.
Lahti tunnistaa Purran arvion eteläisen Euroopan nationalististen populistien naiviudesta.
– Putin ei halua vahvaa EU:ta aivan eri syistä kuin Salvini, Le Pen, Geert Wilders [Hollannin äärioikeistojohtaja] tai Viktor Orbán [Unkarin pääministeri]. Jos he olisivat istuneet alas ajattelemaan, niin ei se heikko EU, jota Putin on halunnut, ole sama kuin mitä Salvini on halunnut, Lahti tiivistää.
Voit keskustella aiheesta perjantai-iltaan klo 23:een asti.
Lisätty tekstiin 18.3. klo 12:26 Huhtasaaren toive Venäjä-pakotteiden purkamisesta.