Venäläinen Rosatom on kaapannut kaksi ydinvoimalaa Ukrainassa. Venäjän aiheuttamasta tyrmistyksestä huolimatta Suomessa jatketaan yhdessä Rosatomin tytäryhtiön kanssa ydinvoimalan rakennustöitä Pyhäjoella.
Rakennustöitä tehdään neljänsadan hengen voimin. Tekeillä on tulevan ydinreaktorin kaivannon louhinta, kaapelointi sekä merihydrauliikan infrastruktuurin kehittämistyöt, kertoo RAOS Project, jolta voimala on tilattu avaimet käteen -periaatteella.
Työt jatkuvat siitäkin huolimatta, että elinkeinoministeri Mika Lintilä (kesk.) on jo useamman kerran vakuuttanut, että Venäjän valtion ydinvoimayhtiö Rosatomiin kytkeytyvälle hankkeelle on "täysin mahdotonta myöntää" rakentamislupaa.
Suomalaiset osakkaat omistavat kaksi kolmasosaa Fennovoimasta Voimaosakeyhtiö SF:n (VSF) kautta. Venäläisomisteinen RAOS Voima omistaa yhden kolmasosan.
VSF:n toimitusjohtaja Matti Suurnäkki sanoo sähköpostivastauksessaan Ylelle, että VSF:ssä arvioidaan, että "on suuri riski, että hanke ei voi nykymuodossaan toteutua".
Mutta tästäkin huolimatta Fennovoiman suomalaiset omistajat eivät ole keksineet tietä ulos hankkeesta.
– Vaikka monet hankkeesta mielipiteensä esittäneet ovat valmiit hyvinkin nopeaan toimintaan, heiltä ei ole tullut ratkaisua siitä, miten nopeasta toiminnasta mahdollisesti seuraavat mittavat laskut ja vahingonkorvausvaatimukset vältetään, Suurnäkki tuskailee.
Varauloskäyntiä etsitään
Venäjän hyökkääminen Ukrainaan ja Rosatomin toiminta vallatuilla alueilla tekee yhteistyön maksimaalisen kiusalliseksi Fennovoiman suomalaisille omistajille. Heistä useat ovat jo ilmaisseet halunsa päästä eroon koko hankkeesta. Viimeksi vetäytymishalustaan ovat kertoneet Iltalehdessä julkisestikin Vantaa ja Turku.
Myös useat muut suomalaiset yritykset ja kunnat ovat kertoneet halustaan irrottautua hankkeesta.
Mitä uloskäyntejä tai edes varauloskäyntejä VSF:stä voisi olla?
Keinoja on kaksi ja molemmissa useampi kuin yksi mutka. Omistamansa osakkeet voi myydä tai sitten koko yhtiö voidaan purkaa.
VSF-osakkeiden myymistä vaikeuttaa se, että ostajia ei tunnu löytyvän. Eikä omistuksesta pääse eroon, vaikka jättäisi osakekirjat toimistoon ja sulkisi oven takanaan.
Kauppa ei välttämättä käy edes silloin, kun ostaja löytyisi. Rakennusyhtiö SRV on sopinut osuutensa myymisestä RAOS Voimalle, mutta kaupan edellytyksenä olevaa työ- ja elinkeinoministeriön lupaa ei ole kuulunut.
Entä toinen vaihtoehto – koko VSF:n purkaminen ja yhtiön lopettaminen?
Osakeyhtiön toiminnan lopettamiseen riittää, että yhtiökokouksessa kaksi kolmasosaa omistajista on valmis käynnistämään selvitystilan. Sen aikana selvitetään yhtiön varallisuus, sen velat maksetaan pois ja varat jaetaan omistajien kesken.
VSF:n omistajien joukosta löytyisi varmasti helposti tarvittava enemmistö selvitystilan käynnistämiseksi. Siitä voitaisiin päättää seuraavassa yhtiökokouksessa tänä keväänä. Yksinkertaisimmillaan osakeyhtiössä omistajilla on rajoitettu vastuu eli omistajat eivät vastaa henkilökohtaisesti yhtiön velvoitteista.
Kuulostaa yksinkertaiselta tähän saakka.
Kädet sidottu ihan itse
Yksi hankkeesta irti haluavista tahoista on Turku Energia. Sen toimitusjohtaja Timo Honkanen on myös VSF:n hallituksen puheenjohtaja.
Honkanen sanoo, että projektia ei voi "yksipuolisesti terminoida". Verkkosivullaan Fennovoima muistuttaakin, että omistajien välisellä osakassopimuksella on sovittu, että VSF on Fennovoiman "pääomistaja nyt ja tulevaisuudessa".
Osakassopimuksen rikkomiseen liittyviä sakkoja ei ole kerrottu julkisuuteen, mutta 7–7,5 miljardin euron arvoisessa hankkeessa tuskin pelataan napeilla.
Vantaan valtuuston puheenjohtaja, kansanedustaja Antti Lindtman (sd.) on pyytänyt kaupunginjohtaja Ritva Viljaselta selvitystä siitä, miten hankkeesta pääsisi eroon osakassopimuksesta huolimatta. Lindtmanin mukaan selvitys on vasta käynnistymässä.
Selvityksiä odotellessa työt Hanhikivellä jatkuvat ja Raahen Seutu -lehdessä RAOS torjuu huhut palkkojenmaksun takkuiluista.
Rahoitusta ei heltiä – onneksi?
Ydinvoimalan kokonaishinnasta kaksi miljardia on kotimaisten omistajien vastuulla. Valtaosa rahoituksesta on määrä kattaa velkarahalla, jonka hankkiminen on Rosatomin tytäryhtiön vastuulla.
Talouselämä-lehden haastattelussa Rosatomin varapääjohtaja Kirill Komarov myönsi, että rahaa puuttuu ainakin kaksi miljardia euroa.
Hänen mukaansa sitä haettaisiin ”eurooppalaisilta pankeilta ja venäläisiltä pankeilta". Haastattelu julkaistiin viime syyskuussa, ja sen jälkeen on tapahtunut vavisuttavia käänteitä.
Enää ainoa mahdollisuus rahoitukselle lienee Venäjän valtion öljytuloillaan paisuttama hyvinvointirahasto.
Tällä hetkellä Rosatomin lainahakemus on ehkä jonkin "eurooppalaisen pankin" seinällä ilman hyväksymisleimaa kehystettynä muistuttamassa käänteestä, jolle moni oli sokea viimeiseen saakka.
Venäjän hyökkäys Ukrainaan ja sen yhteys ydinvoimahankkeeseen Pyhäjoella näyttää tulleen yllätyksenä, vaikka vuonna 2014 koko hanke vahvistettiin eduskunnassa kymmenen kuukautta sen jälkeen, kun Venäjän duuma oli vahvistanut Krimin liittämisen osaksi Venäjää.
Nyt työ- ja elinkeinoministeriöstä katsotaan, että lupaviranomaisena se ei voi jättää rakentamislupahakemusta käsittelemättä. Niinpä toistaiseksi näyttää siltä, että monien käänteiden ydinvoimahanke jatkaa matkaansa nykymuodossaan aina hallituksen pöydälle saakka, vaikka sitä ei halua enää kukaan muu kuin Venäjän ydinvoima ja -aseyhtiö Rosatom.
Aiheesta voi keskustella torstaihin kello 22 asti.