Ukrainan sotapakolaisten elämä Itä-Suomessa on alkanut kangerrellen.
Äidit, lapset ja vanhukset ovat joutuneet byrokratian vuoksi matkustamaan satoja kilometrejä ja jonottamaan tuntikausia.
Ensimmäisenä ukrainalaisten pitää käydä tekemässä poliisiasemalla tilapäisen suojelun rekisteröinti. Kyseessä on turvapaikkahakemusta kevyempi ja nopeampi tapa saada vuoden mittainen oleskelulupa Suomeen.
Seuraavaksi ukrainalaisten on rekisteröidyttävä vastaanottokeskukseen saadakseen sosiaali- ja terveyspalvelut, vastaanottorahaa ja oikeuden käydä koulua, päästä päivähoitoon ja työskennellä.
Ongelma on, että Itä-Suomen ainoa vastaanottokeskus on Mikkelissä, eikä Maahanmuuttovirastolla ole muualla Itä-Suomessa yhtään työntekijää.
Rekisteröinti on tehtävä henkilökohtaisesti paikan päällä.
Esimerkiksi Pohjois-Karjalan Nurmeksesta matkaa kertyy sinne lähes 300 kilometriä suuntaansa.
Pakolaisasioista ja vastaanottokeskuksista vastaa sisäministeriön alainen Maahanmuuttovirasto.
– Tällä hetkellä ukrainalaisia on ympäri Suomea majoittuneena ja sijoittuneena eri kunnissa eikä meillä ei ole vastaanottokeskuksia tai yksityismajoituksen palvelupisteitä jokaisessa Suomen kunnassa, toteaa Maahanmuuttoviraston ylijohtaja Jari Kähkönen.
Maahanmuuttovirasto avaa monta uutta vastaanottokeskusta eri puolille Suomea. Esimerkiksi Joensuuhun ja Kuopioon avataan molempiin vastaanottokeskukset huhtikuun alkuun mennessä, mutta tilanne on juuri nyt erityisen vaikea.
Vastaanottokeskuksessa jonottaa päivittäin kymmeniä ihmisiä
Mikkelin vastaanottokeskus on ruuhkautunut. Ukrainan pakolaisia riittää päivittäin useita kymmeniä, jopa enemmän kuin 50 istumassa, jonottamassa ja odottamassa.
– Ei pitäisi olla niin, että ihmisten arki on pelkkää odottamista. Olen henkilökohtaisesti pahoillani kaikesta siitä odottamisesta, josta meidän asiakkaat joutuvat pitkien etäisyyksien takia kärsimään, kertoo vastaanottokeskuksen johtaja Otto Leppä.
Maahanmuuttovirasto vastaa, että ruuhkat johtuvat resurssipulasta ja vastaanottokeskusten puutteesta.
– Ukrainalaisia on ympäri Suomea majoittuneena eri kunnissa eikä meillä ole vastaanottokeskuksia jokaisella paikkakunnalla, toteaa Maahanmuuttoviraston ylijohtaja Jari Kähkönen.
Tilapäistä suojelua on hakenut nyt noin 10 000 ukrainalaista. Maahanmuuttoviraston mukaan vastaanottokeskukseen rekisteröityminen kestää tavallista pidempään, koska ihmisiä on niin paljon.
– Perustamme edelleen uusia vastaanottokeskuksia ja laajennamme olemassa olevia vastaanottokeskuksia sekä palkkaamme lisää henkilökuntaa, toteaa Jari Kähkönen.
Sisäministeriö arvioi, että tänä vuonna maahan voi saapua ainakin 40 000–80 000 pakolaista Ukrainasta.
Yhteensä Mikkelissä on käynyt rekisteröitymässä satoja ukrainalaisia. Yhden asiakkaan palvelu kestää noin 15 minuuttia, jos asiat sujuvat ilman ongelmia.
– Otamme valokuvat, kirjaamme järjestelmään ja sitten pääsemme tekemään hakemuksen toimeentulotukea varten. Se päätös vaatii rekisteröinnin, vastaanottokeskuksen työntekijä kertoo.
Työvoiman riittävyys ongelma jo nyt – kutsutaanko eläköityneitä sosiaalityöntekijöitä riviin?
Vastaanottokeskus on auki päivittäin klo 22 saakka. Ylityöllistetyt työntekijät tekevät, minkä ehtivät.
– Emme välttämättä ehdi palvella kaikkia samana päivänä ja joudumme pyytämään heitä palaamaan huomenna, toteaa Otto Leppä.
Leppä ei osaa vastata, missä ukrainalainen yöpyy, jos on tullut Mikkeliin pitkän matkan takaa esimerkiksi Joensuusta.
Maahanmuuttovirasto neuvoo ukrainalaisia olemaan etukäteen yhteydessä vastaanottokeskukseen ja sopimaan etukäteen sopivasta käyntiajasta. Ylijohtaja Kähkösen mukaan asiaan sopiminen on järkevää, jotta tulkkauksen järjestäminen onnistuu.
Tilanne on vaikea, sen Leppä myöntää suoraan. Maahanmuuttovirasto on viime vuosina lakkauttanut vastaanottokeskuksia, eikä resursseja ole riittävästi. Pulaa on työntekijöistä ja tulkeista. Esimerkiksi Joensuussa pohditaan eläköityneiden sosiaalityöntekijöiden kutsumista töihin pian avattavaan vastaanottokeskukseen.
Palveluissa on viive ja tilanteen tasalla pysymistä vaikeuttaa se, että ukrainalaiset voivat tulla Suomeen ilman viisumia. Maahanmuuttovirasto ei selvästikään pysy perässä ukrainalaisten määrän ja palvelutarpeen suhteesta.
– On vaikea saada tietoa, kuinka moni vastaanottokeskuksen ulkopuolella majoittuva on ilmoittautunut vastaanottokeskukseen, Kähkönen toteaa.
"Meillä on valtava ongelma, jota ei kyetä ratkaisemaan"
Pohjois-Savon Joroisten kunnanjohtaja Jaakko Kurosen mielestä tilanne on hallitsematon. Kunnat eivät ole velvollisia järjestämään palveluita pakolaisille ennen rekisteröitymistä.
– On täysin käsittämätöntä, että asunnottomat ja kielitaidottomat ihmiset pompotellaan koko Itä-Suomen alueelta Mikkelin vastaanottokeskukseen asioimaan.
Kurosen mukaan ukrainalaiset matkustavat Joroisen ja Mikkelin väliä kunnan kustannuksella. Mutta esimerkiksi VR tarjoaa ilmaiset matkat Ukrainan passia vastaan.
Kunnanjohtaja Kuronen kertoo, että myös turhia reissuja on tehty eli rekisteröityminen ei ole onnistunut Mikkelin vastaanottokeskuksessa.
– Meillä on käsillä valtava ongelma, jota ei kyetä ratkaisemaan. Kunnat eivät järjestä palveluita ennen kuin suojelupäätös on. Mitä kauemmin päätöksessä menee, sitä kauemmin ihmiset ovat omillaan.
Aiheesta voi keskustella 26.3. kello 23:een saakka.
Lue lisää:
Riihimäen vastaanottokeskusta pistetään pystyyn nopealla aikataululla