Ilmajokelaisella Mikko Kuusistolla ei ole vielä vankkaa kokemusta kierrätyslannoitteiden tai -valmisteiden käytöstä. Hän viljelee hyötykasveja sivutoimisesti Pojanluomalla Etelä-Pohjanmaalla.
Kuusisto on ehtinyt kokeilla kierrätyslannoitevalmistetta vasta kerran aikaisemmin pääosin hyvällä kokemuksella. Hän osti kemialliset lannoitteet tälle vuodelle jo viime heinäkuussa, jolloin hinta oli vielä hänen mukaansa kohtuullinen.
Tuleva viljelyvuosi 2023 on kuitenkin jo mielessä.
– Ehkä tulevana vuonna täytyy toimia toisin. Aina se on parempi mitä kotimaisempaa tavara on, Kuusisto miettii.
Kuusisto on kuullut, että muutama tuttukin on kokeillut kierrätyslannoitevalmisteita, mutta kokeilut ovat olleet hänen mukaansa vähäisiä.
– Karjanlantaa moni käyttäisi, jos sitä vain saisi. Se on ihan selvä asia. Saatavuus pakkaa olemaan ongelmallista, koska karjataloja ei ole esimerkiksi meidän kylällä enää niin paljon kuin ennen.
Kysyntä kasvanut vauhdilla
Kierrätyslannoitevalmisteiden kysyntä on kasvanut nopeasti lyhyessä ajassa, koska muun muassa tuontilannoitteiden hinnat ovat kivunneet korkealle.
Kemiallisten lannoitteiden saatavuudessa on myös tällä hetkellä ongelmia: muun muassa Yara keskeytti maaliskuun alussa tilapäisesti pelto- ja metsälannoitteiden uusien tilauksien vastaanottamisen. Nyt lannoitetilausten vastaanotto on taas avattu, mutta epävarmuus ja niukkuus lannoitteista jatkuu yhtiön mukaan yhä markkinoilla.
Luonnonvarakeskuksen johtava asiantuntija Sari Luostarinen tietää, että moni kierrätyslannoitevalmisteita markkinoiva yritys myy nyt ei-oota ja hakee lisää raaka-aineita niiden valmistamiseen.
Kierrätyslannoitteista ovat kiinnostuneet viime aikoina myös niin sanotut tavalliset tilat, ei vain luomutilat.
– Mahdollisesti edullisempi hinta ja ylipäätään saatavuus kiinnostaa. Varmaan osalla viljelijöistä myös aiempi kiinnostus nyt konkretisoituu kokeilemiseen, kun tilanne on niin poikkeuksellinen, Luostarinen arvioi.
Kierrätyslannoitetta ja kierrätyslannoitevalmisteita valmistetaan esimerkiksi lannasta, metsä- ja elintarviketeollisuuden sivuvirroista, puhdistamolietteestä tai alkaliparistoista.
Orgaanisilla maanparannusaineilla ja lannoitteilla pyritään saamaan ravinteita kiertoon, koska muun muassa uusiutumatonta fosforia ei ole saatavilla loputtomasti. Typpeä ja kaliumia ja niiden raaka-aineita tulee paljon esimerkiksi Venäjältä ja Valko-Venäjältä.
Kasvua haetaan raaka-aineiden kautta
Lakeuden Etapin biokaasulaitoksessa valmistetaan vuosittain maanparannusainetta noin 4 000 tonnia. Määrä ei ole kovin iso, mutta kapasiteettia on varaa kasvattaa.
Tuotantoa pyritään kasvattamaan uusien raaka-aineiden kautta.
Parhaillaan Etappi hakee ympäristölupaa eläinten lannan käyttämiseksi tuotannossa. Nyt mädätetään pääasiassa puhdistamolietettä ja biojätettä, joista valmistetaan raemaista maanparannusainetta.
Kysyntä on nyt huipussaan, kertoo käsittelypäällikkö Panu Kanamäki Lakeuden Etapilta.
– Se ei varmaankaan juuri enää nouse tästä. Meillä on asiakkaita jo varauslistalla, eli kaikki myydään, mitä ehditään valmistaa, Kanamäki toteaa.
Puhdistamolietteistä valmistetun lannoitevalmisteen on tutkittu olevan turvallista ihmisten terveydelle, mutta haitta-aineiden jäämistä ollaan silti jonkin verran vielä huolissaan.
Kanamäen mukaan Etapin valmistamaa raetta tutkitaan säännöllisesti ja tarkasti.
– Haitta-ainepitoisuudet on tutkittu muun muassa 2019 ja todettu vähäisiksi ja raja-arvot alittaviksi. Haitta-aineiden jäämät ovat tutkimuksen mukaan hyvin vähäisiä, lääkejäämien osalta niin vähäisiä, ettei niitä saatu mitattua. Lääkeainejäämiä ja mikromuovia tuotteessa ei ole käytännössä ollenkaan, mikromuovin osuus oli 0,2 grammaa kilossa, Kanamäki kertoo.
Luken johtava asiantuntija Sari Luostarinen muistuttaa jalostamisesta, joka täsmentää kierrätyslannoitusta, kun ravinnepitoisuuksia saadaan nostettua ja säädettyä.
– Lietepohjaisiakin valmisteita voitaisiin jalostaa pitemmälle, jolloin haitta-aineriskiä voidaan pienentää ja ravinnekiertoa parantaa, hän toteaa.
Pohjalaismaakunnissa useita isoja valmistajia
Kierrätyslannoitteita ja maanparannusaineita valmistaa pohjalaismaakunnissakin useampi toimija.
Yksi isoista on Jepuan Biokaasu Uudessakaarlepyyssä Pohjanmaalla. Se valmistaa lannoitetta pääasiassa lähiseudun karjatalouden lannasta noin 150 asiakkaalle.
Pohjanmaalla Jepualla kierrätyslannoitteen kysynnän kasvu on huomattu jo kevättalvella etenkin apulannan saatavuuden heikennyttyä, kertoo ympäristöinsinööri Anne Paadar.
– Taustalla on viimeisimpänä Venäjän hyökkäys Ukrainaan, mutta apulantahinnat ovat olleet nousussa jo pidemmän aikaa. Eli muutenkin kasvava kysyntä on ottanut spurtin helmikuun lopulta alkaen.
Paadar uskoo, että biokaasun tuotanto lisääntyy entisestään Suomessa.
– Viime viikkoista keskustelua seuranneena pidän sitä selvänä, kun Suomi ja muu Eurooppa vahvistaa energiaomavaraisuuttaan.
Lapuan Perunalta jatkojalostukseen Soilfoodille lähtee vuosittain miljoonia kiloja perunan solunestettä. Siitä valmistetaan kierrätyslannoitetta.
Kierrätyslannoitetta alkaliparistoista
Pohjois-Pohjanmaalla kärsämäkeläinen Tracegrow-yritys valmistaa kierrätyslannoitetta alkaliparistoista.
Yritys näkyy myös Keski-Pohjanmaalla – on omistusta, testaamista ja tulevaisuuden tuotteiden raaka-ainehankintaa esimerkiksi Kokkolan suurteollisuusalueelta. Yritys myös laajentaa parhaillaan tuotantoa ja sille on tulossa toinen tuotantolinja uusien raaka-aineiden käsittelyä varten.
Mitä ajatuksia juttu herätti? Voit osallistua keskusteluun lauantaihin 2.4. kello 23:een saakka.
Lue myös:
Artikkelia korjattu 1.4. klo 12.30: Korjattu, että Yaran päätös olla vastaanottamatta uusia tilauksia oli tilapäinen.