Vantaa ja Turku sanovat ääneen ja virallisesti sen, mitä luultavasti jokainen Fennovoiman suomalaisomistaja ajattelee. Ydinvoimalan rakentaminen Suomeen yhdessä venäläisen Rosatomin kanssa on hanke, josta on päästävä eroon.
Kaupunkien hallitukset kehottivat energiayhtiötään irtautumaan Hanhikivi 1 -hankkeesta.
Mutta ne tietävät myös pyytävänsä paljon, ehkä liikaakin.
Vantaan ja Turun energiayhtiöitä, kuten muitakin Fennovoiman suomalaisomistajia sitoo osakassopimus, jonka Voimaosakeyhtiö SF (VSF) on tehnyt. VSF on suomalaisten omistajien yhtiö, joka omistaa Fennovoimasta kaksi kolmasosaa. Yhden kolmasosan omistaa RAOS Voima, venäläisen ydinvoima ja -ase jätti Rosatomin tytäryhtiö.
Osakassopimuksen mukaan VSF on Fennovoiman pääomistaja nyt ja tulevaisuudessa, Fennovoiman verkkosivulla muistutetaan. Hankkeen voisi lopettaa ja Fennovoima purkaa vain, jos Fennovoiman kaikki omistajat ovat siihen halukkaita. Rosatom tuskin on.
Kaupunginhallitusten toive irtautumisesta ei siis luultavasti johda pitkälle.
Valtio hätiin ja äkkiä
Siksi niillä onkin toive myös toiseen suuntaan: Valtioneuvosto voisi kopauttaa pikaisesti päätöksen siitä, että Venäjään kohdistuvien pakotteiden ja Suomen turvallisuuden takia Hanhikiven ydinvoimala ei voi saada rakentamislupaa.
Tuollainen päätös olisi perustelu lopettaa rakentaminen Pyhäjoella ja aloittaa Fennovoima-yhtiön purkaminen.
Valtioneuvosto päättää ydinvoimalan rakentamisluvasta, kunhan lupahakemus saataisiin täydennettyä Säteilyturvakeskuksen (STUK) lausunnolla. Tosin STUK ei ole saanut vielä läheskään kaikkea aineistoa Fennovoimalta.
Tässä vaiheessa Fennovoiman suomalaisomistajat siis toivovat, että hallitus oikoisi mutkia, eikä jäisi odottamaan hakemusta kuukausiksi, vaan ilmoittaisi, että hanke ei voi edetä. Silloin rakennustyöt voisivat loppua ja rahaa säästyisi.
Vantaa on käyttänyt Fennovoimaan kohta 40 miljoonaa euroa, mutta vielä enemmän rahanmenoa on luvassa, sillä sen kokonaisvastuu hankkeesta on 90 miljoonaa euroa.
Vaalit ja laki määräävät tahtia
Vantaan ja Turun toiveilla on niukat mahdollisuudet toteutua. Elinkeinoministeri Mika Lintilä (kesk.) ei aio viedä asiaa hallitukseen siinäkään tapauksessa, että lupahakemus saataisiin vihdoin valmiiksi. Myös ministeriön virkamiehet kertovat, että oikopolkuihin ei turvauduta – asiassa noudatetaan lakia eli hakemus käsitellään kun tai jos sellainen ehkä kirjaamoon ilmestyy.
Joka tapauksessa näyttää varmalta, että ajan pelaaminen on nyt hallituspuolueiden kannalta varminta. Vuoden päässä oleviin eduskuntavaaleihin ei haluta näppejä polttamaan Venäjän kovimpaan ytimeen kytkeytyvää ydinvoimahanketta.
Parempi jättää pallo seuraavalle hallitukselle tai toivoa, että koko hankkeesta ilmat pihisevät muuten vain.
Mutta toistaiseksi Fennovoima saa hiihtää nykyistä latua. Rakennustyöt jatkuvat ja lupahakemusta täydennellään pikku hiljaa.
Rahasta kiinni – vai onko sittenkään?
Tarkkaa tietoa ei ole siitä, kuinka kauan Fennovoiman kassa riittää, sillä yhtiö kertoo Ylelle että "emme tässä vaiheessa anna haastattelua. Webbisivuiltamme löytyy lausuntomme tilanteesta."
Tuorein tiedote on kahden viikon takaa. Siinä Fennovoima kertoo, että se odottaa jo päätettyjen sanktioiden vaikuttavan Hanhikivi 1 -hankkeeseen.
Myös RAOS Voima vastasi Ylen kysymyksiin, että "epävarman maailman tilanteen" vuoksi haastatteluja ei voi antaa. Sähköpostitse muistutettiin, että Hanhikiven sopimukset sitovat kaikkia osapuolia.
Rosatomin vastuulla olevan kahden miljardin euron rahoituksen järjestäminen saattaa käydä mahdottomaksi, ellei sitten Venäjän valtion öljy- eli niin sanottu hyvinvointirahasto riennä avuksi.
Mutta ratkaisevaa on, kuinka kauan Rosatom haluaa pitää jaloillaan ensimmäisen länsimaisen hankkeensa ja tukea RAOS Voima -tytäryhtiötään. Tällä hetkellä näyttää siltä, että Rosatomilla ei ole mielenkiintoa ainakaan vähentää vaikutusvaltaansa naapurimaissaan. Päinvastoin.
Ukrainassa se hallinnoi Zaporižžjan ydinvoimalaa, jonka Venäjän sotilaat valtasivat kolme viikkoa sitten.
Aiheesta voi keskustella sunnuntaihin kello 23 saakka.
Lue lisää:
Fennovoima on toimittanut uutta lupa-aineistoa Säteilyturvakeskukselle Ukrainan sodan aikana
Analyysi: Miten eroon Fennovoimasta? Kaksi keinoa – ja pari mutkaa