ATEENA Viime viikkoina kreikkalaiset ovat etsiytyneet tukevalle tuolille ennen sähkö- ja kaasulaskun avaamista.
Kolmin- ja nelinkertaiset laskut ravisuttavat maassa, joka elää kymmenvuotisen talouskriisin ja koronapandemian perään kolmatta kriisiä.
Tai oikeammin maa elää kriisejä lomittain. Talouskriisin menetykset ovat pääosin palauttamatta kansalaisille, ja pandemiarajoituksetkin vaikeuttavat yhä liikkeenharjoittamista.
Eurostatin arvion mukaan inflaatio oli Kreikassa maaliskuussa 8 prosenttia, kun se oli Suomessa 5,6 prosenttia.
Hintojen kallistumisessa valtio on tukenut kreikkalaisia välittömästi ja välillisesti noin neljällä miljardilla eurolla. Se on hallituksen mukaan Euroopan suurin tämän hetkinen hätäapu suhteessa maan bruttokansantuotteeseen ja väkilukuun.
Pandemiassa hallituksen tuki ylsi EU-rahoineen 43 miljardiin euroon. Kreikkalaiset toivovat, että myös nykyisiin kriiseihin löytyisi eurooppalainen ratkaisu.
Ateenalaisille kolmen euron souvlaki tekee kipeää
Jos Kreikassa arki jostain mullistuu, se on katuruokaklassikko souvlakin kallistuminen.
Ateenassa souvlakin hinta oli ennen Ukrainan sotaa ja energiakriisiä alle kolme euroa.
Kreikkalaiset ovat tottuneet pitämään tiskiltä ostettavaa pita-gyrosta eli souvlakia edullisimpana ja täyttävänä kansanruokana.
Sitä se on edelleenkin, vakuuttaa souvlakinsa 3,3 euroon korottanut ravintoloitsija Venia Kalou.
– Korotimme souvlakia 50 sentillä, vaikka edes neljän euron souvlaki ei vastaisi tuotantokulujemme nousua.
Korotuksen jälkeen reilut kymmenen prosenttia asiakkaista on Kaloun mukaan menetetty.
Souvlakin kallistumiseen vaikuttavat paitsi energian hinta myös friteeraamisessa käytettävän auringonkukkaöljyn, pitaleivän sekä porsaan- ja kananlihan kallistuminen. Vihannesten hintakin nousi Kreikassa hyytävän talven takia.
Jos auringonkukkaöljy kallistuu lisää, voi friteeraaminen tulla jo edullisemmaksi oliiviöljyllä, Kalou arvioi.
– Pelkään, että souvlakin hintaa on korotettava uudelleen. Siitä huolimatta, että souvlakin hinnan nousua pidetään ”pyhäinhäväistyksenä”.
”Rahan tulolle on ommeltava lisää taskuja”
Tuoreessa mielipidekyselyssä 83 prosenttia kreikkalaisista näkee hallituksen hätäpaketin täysin riittämättömäksi.
Samalla kannalla on meditaatio-opettaja Lina Vallianatou.
Hänen kuusihenkinen perheensä hyötyy hätäavusta noin 40 euroa. Se vastaa lapsilisän korotusta yhdeltä kuulta.
– Rahan tulolle on ommeltava lisää taskuja, Vallianatou vitsailee.
Hän ounastelee perheensä joutuvan vielä vastaavaan tilanteeseen kuin talouskriisissä vuonna 2012, jolloin pöydässä ei ollut muruakaan.
Tälläkin hetkellä koululaisten eväsrahat on usein etsittävä heidän säästöpossuistaan, Vallianatou tunnustaa.
Jo peruselintarvikkeiden hankinta vaatii harkintaa. Tuotteiden hinta voi nousta miltei viikoittain.
Huvittuneena Vallianatou muistelee opetusta ruokaostoksilla poikansa voittamalla 70 euron lahjakortilla.
– Siinä missä poikani täytti kärryä, minä poistin vaivihkaa tuotteita ja silti jouduimme kassalla tyhjentämään vielä korillisen tavaraa.
Kreikkalaisten toiveena onkin minimipalkan nousu 751 euroon kuussa ja arvonlisäveron laskeminen peruselintarvikkeissa.
Tällä hetkellä kreikkalaisten minimipalkka on 663 euroa ja keskiverto nettopalkka 850 euroa kuussa. Peruselintarvikkeiden hinta maassa on noussut paikoin yli 10 prosenttia. Ateenassa työläiskaupunginosassa esimerkiksi kolmion vuokra on noin 600 euroa kuussa.
Päätöstä kreikkalaisten toivomasta arvonlisäveron laskemisesta hillitsee se, että Kreikassa julkiset tulot kytkeytyvät muita maita voimakkaammin arvonlisäverotukseen.
Bensiinituki 40 euroa kolmelta kuukaudelta
Ortodoksisen kirkon pääsiäisen alla kreikkalaiset tarkkailevat erityisesti lampaan- ja karitsanlihan sekä bensiinin hintoja.
Kreikassa pääsiäinen on vuoden merkittävin kirkollinen juhla ja sitä on totuttu viettämään suvun kesken.
– Bensan hinnasta tehdään päätös, onko pääsiäisen vietto kotikylillä unohdettava, kertoo vakuutusvirkailija Elisavet Baka huoltamolla Luoteis-Ateenassa.
Bakalla itsellään ei ole varaa ylimääräiseen reissaamiseen. Bensaan kuluu yli 200 euroa kuussa työmatkojen vuoksi.
– Saan tulojeni perusteella hallituksen bensiinitukea, mutta se on kolmelta kuukaudelta vain noin 40 euroa. Kun bensalitra maksaa yli kaksi euroa, tuki ei vastaa autoilijoiden tarpeita.
Souvlakiravintoloidensa ja tavarantoimittajien välillä sukkuloiva Venia Kalou istuu myös paljon auton ratissa. Hän pohtii, miten turvata työntekijöidensä palkanmaksu.
– Huoli huomisesta on niin kova, että epävarmuus peittoaa jo talouskriisin.
Voit keskustella aiheesta perjantaihin 15.4.2022 kello 23 saakka.
Lue lisää:
PTT: Ruoan hinta voi nousta Suomessa nopeammin kuin koskaan EU-aikana
Analyysi: Leipä, öljy ja katkera mieli – Ukrainan sota keikauttaa miljoonien elämää Lähi-idässäkin