Kauhavan kaupunginjohtajaa Markku Lumiota koskeva häirintäepäily vuodelta 2018 koetetaan saada uuteen käsittelyyn. Aiempi käsittely vuonna 2018 ei kaikkien mielestä mennyt kuten olisi pitänyt.
Tarkastuslautakunta kuulee ensi viikon kokouksessaan asianosaista naista pöytäkirjan ulkopuolella. Sen jälkeen puheenjohtaja käy ohjaavaa keskustelua kaupunginhallituksen puheenjohtajan kanssa.
– Tarkoitus on noudattaa asianmukaista järjestystä käsittelyssä eli antaa asia lautakunnasta hallituskäsittelyyn ja saada asia loppuun käsitellyksi, sanoo tarkastuslautakunnan puheenjohtaja Vesa Takala.
Nykyinen kaupunginhallitus on keskustellut asiasta pöytäkirjan ulkopuolella maaliskuussa.
Kaupunginjohtaja Markku Lumio pitää asian uutta esiinnousua merkillisenä. Sen käsittely ei kuntalain mukaan kuulu tarkastuslautakunnalle. Vuoden 2018 käsittelyä hän pitää asianmukaisena, eikä sen jälkeen ole tapahtunut mitään uutta.
– Se tehtiin ihan ohjeiden mukaan. Pitää muistaa, että nainen ei ole kaupungin palveluksessa eikä luottamushenkilö, eikä asiaa voi käsitellä kaupungin työturvallisuuslain mukaisena prosessina, Lumio sanoo.
Asianomistaja, kauhavalainen nainen, toi asian uudestaan esiin, kun kaupunginjohtajan mahdollinen epäasiallinen käytös nousi keskusteluun pohdittaessa Lumion jatkokautta Kauhavan johdossa.
Kaupunginjohtajan kausi olisi päättynyt tämän vuoden lopussa, mutta sitä jatkettiin aina Lumion eläköitymiseen asti eli lokakuun loppuun 2024.
Viran jatkoa käsiteltäessä esitettiin muun muassa viran julistamista haettavaksi ja ulkopuolista selvitystä Lumion toiminnasta. Esitys sai paljon kritiikkiä.
Lue myös: Kauhavan kaupunginhallituksessa tehtiin eilen kaupunginjohtaja Lumioon kohdistunut esitys työntekijöiden epäasiallisen kohtelun selvittämisestä, esitys raukesi kannattamattomana (Komiat-lehden juttu maksumuurin takana).
Kauhavalaisnainen sanoo tuohtuneensa siitä, että Lumio sanoo Komiat-lehden jatkojutussa, ettei hänellä ole tietoa hänestä tehdyistä huomautuksista tai ilmoituksista. Naisen tietojen mukaan epäasiallinen käytös on jatkunut muita naisia kohtaan.
Naisen tämänkeväisestä yhteydenotosta kaupunginhallitukseen kertoi ensin Ilkka-Pohjalainen:
Lue myös: Kauhavalaisnainen lähetti päättäjille kirjeen kaupunginjohtajan käytöksestä – Lumio pyysi anteeksi tekstiviestiä, mutta ei katso häirinneensä naista (juttu maksumuurin takana).
Naisen yritys on myynyt palveluja myös Kauhavan kaupungille. Lumio ei kuitenkaan ole ollut häneen esimiessuhteessa.
Lumio myöntää kehuneensa ulkonäköä, mutta kiistää häirinnän
Nainen kertoo Ylelle, että kaupunginjohtaja Markku Lumio käyttäytyi epäasiallisesti häntä kohtaan useamman kerran vuosina 2017–2018: ehdotti yhteisiä matkoja, kehui ulkonäköä, tarttui kädestä työaiheisessa lounastapaamisessa ja tuli ilman asiaa naisen kotitoimistoon.
Nainen oli ilmaissut Lumiolle suoraan, ettei halua mitään tuollaisia yhteydenottoja.
Lumio kiistää naisen syytökset. Hän myöntää ainoastaan sanoneensa jotain myönteistä tämän ulkonäöstä.
– Mitään häirintää en ole tehnyt, häirinnällä on tarkka määritelmä, ja siitä ei ole kysymys, sanoo Markku Lumio.
Nainen kokee tulleensa prosessissa vähätellyksi. Hänelle oli kerrottu, että puheenjohtajat kävivät vuonna 2018 useamman keskustelun kaupunginjohtajan kanssa, mutta epäasiallinen käytös jatkui yhä. Siksi nainen vei asian tarkastuslautakuntaan.
Puheenjohtajien kanssa käydyn kehityskeskustelun jälkeen kaupunginjohtaja ei enää ole ollut naiseen yhteydessä. Nainen myös oletti kaupunginjohtajan saaneen varoituksen, mutta näin ei ollut.
Aiempi käsittely puheenjohtajatasolla
Tarkastuslautakunnan rooli on keskustella sille tuoduista asioista ja siirtää ne eteenpäin oikealle taholle, tässä tapauksessa hallitukselle.
Kaupunginhallituksen silloinen puheenjohtaja Ville Virrankoski ei vienyt asiaa koko hallituksen käsittelyyn, vaan otti yhteyttä valtuuston puheenjohtajaan Janne Sankeloon.
He pitivät kaupunginjohtajan kanssa kehityskeskusteluksi kutsutun tapaamisen, josta tarkastuslautakunta sai myöhemmin tiedonannon.
Asia katsottiin käsitellyksi, mitä tarkastuslautakunnan silloinen ja nykyinen puheenjohtaja Vesa Takala pitää jälkikäteen arvioituna virheenä.
– Se olisi pitänyt seurata aikanaan loppuun. Luotin ja uskoin liikaa prosessin läpiviemiseen, ja sitä olen pyytänyt anteeksi. Suhtauduimme sinisilmäisesti eikä asiassa päästy maaliin, Takala sanoo.
Hän toivoo, että tällä kertaa asian käsittelee koko kaupunginhallitus sen sijaan, että käsittely jäisi puheenjohtajatasolle.
– Tarkastuslautakunnan tahtotila on taata työrauha kaupungin toimielimissä läpi koko organisaation, sanoo Takala.
Valtuuston puheenjohtaja Janne Sankelo sanoo, että syytöksiin epäasiallisesta käyttäytymisestä suhtaudutaan aina vakavasti, mutta puuttumisen pitää olla oikea-aikaista, oikeasuhtaista ja portaittaista.
Toimivalta asiassa on kaupunginhallituksella, ja Sankelo sanoo luottavansa tuolloisen puheenjohtajan arviointikykyyn. Käydyn prosessin oikeellisuus on varmistettu Kuntaliiton lakimieheltä. Sankelo katsoo asian tulleen hoidetuksi, koska väitetty käytös on kaikkien osapuolten mukaan loppunut.
Puhuttelun lopputuloksesta kerrottiin suullisesti
Uutta käsittelyä on kirjallisesti vaatinut tapahtuma-aikana tarkastuslautakunnassa jäsenenä ollut Jarkko Korkiakangas. Myös hän soimaa itseään sinisilmäisyydestä vuonna 2018.
Korkiakankaan mukaan lautakunta vei asian hallituksen ja valtuuston puheenjohtajille siltä pohjalta, että kaupunginjohtajalle annettaisiin kirjallinen varoitus, ja näin hänen mukaansa annettiin ymmärtää tapahtuneen.
Lautakunnalle ei näytetty kehityskeskustelusta mitään paperia yksityisyydensuojaan vedoten, vaan tiedonanto annettiin suullisesti.
Kaupunginhallituksen silloinen puheenjohtaja Ville Virrankoski sanoo Ylelle ensin, ettei ole antanut lautakunnalle asiasta tiedonantoa, vaan ainoastaan keskustellut muutaman jäsenen kanssa.
Hieman myöhemmin Virrankoski kuitenkin palaa asiaan muistettuaan, että kävi sittenkin kertomassa kehityskeskustelun annin lautakunnalle ennen sen kokouksen alkua.
Lautakunnassa olleiden Vesa Takalan ja Jarkko Korkiakankaan mukaan Virrankoski antoi tiedonannon kokouksen alussa. Tämä käy ilmi myös Ylen Jarkko Korkiakankaalta saamasta sähköpostista, jossa kerrotaan, että Virrankoski "kävi henkilökohtaisesti antamassa selvityksen toimitetusta puhuttelusta tarkastuslautakunnalle".
Tämä tapahtui sähköpostin mukaan lautakunnan kokouksessa 31.10. 2018.
Kirjallista varoitusta ei annettu
Jarkko Korkiakangas jäi tiedonannon kuultuaan siihen ymmärrykseen, että kaupunginjohtajalle olisi annettu kirjallinen varoitus. Näin ei kuitenkaan tapahtunut.
– Täytyy katsoa peiliin: olin liian sinisilmäinen kun luotin puheeseen. Olisin vaatinut prosessin jatkamista, jos olisin tiennyt tilanteen, sanoo Korkiakangas.
Kaupunginhallituksen silloinen puheenjohtaja Ville Virrankoski sanoo, että sekaannusta on voinut aiheuttaa se, että kehityskeskustelu ja sen lopputulema on kirjoitettu paperille.
– Joku on saattanut tulkita sen kirjalliseksi varoitukseksi, sanoo Virrankoski.
Hän huomauttaa myös, että varoitus vaatisi koko hallituksen käsittelyn.
Myöhemmin puheenjohtajisto on Korkiakankaan mukaan sanonut tulkinneensa lautakunnan halun varoituksesta vain suositukseksi.
Korkiakangas toivookin, että koko silloinen tarkastuslautakunta kutsuttaisiin kokoukseen kuultavaksi.
– Silloin saataisiin kokonaiskuva tahtotilasta. Kyse ei ole vain omista muisteloistani: olen lukenut kaikki viestit prosessin ajalta, eikä minun tarvitse mielipidettäni muuttaa.
Muistiota kehityskeskustelusta ei tietosuojasyistä ole näytetty edes asianomistajalle eli kauhavalaiselle naiselle. Hän kävi helmikuussa kuulemassa sen sisällön juristinsa kanssa. Paikalla olivat tuolloin myös tuolloisen hallituksen ja valtuuston sekä tarkastuslautakunnan puheenjohtaja.
Henkilöasiat käsitellään pöytäkirjan ulkopuolella, mikä antaa asianosaisille mahdollisuuden vapaampaan puhumiseen, mutta vaikeuttaa toisaalta asioiden todistamista.
Korkiakangas pitää ongelmallisena sitä, ettei henkilöasioista saa jäädä merkintää pöytäkirjaan, joten asiat voivat jäädä väittelyn tasolle.
– Kyse ei ole vain kaupunginjohtajan asiasta, vaan laajemmin prosessien toimivuudesta, lautakunnan uskottavuudesta ja yksilönsuojasta. Kauhavalla pitäisi saada prosessit 2020-luvun tasolle, sanoo Jarkko Korkiakangas.
Mitä ajatuksia juttu herätti? Voit osallistua keskusteluun perjantaihin 8.4. kello 23:een saakka.