Pääsiäispyhinä monen juhlapöydästä löytyy karitsan tai lampaanlihaa lisukkeineen.
Kalliomäen luomu-lammastilalla Kotkan Hurukselassa lampuri Tuomas Mattila kertoo lampaanlihan suosion kasvaneen.
– Lammashan ei perinteisesti ole ollut arkipäivänliha vaan pikemminkin juhlaruoka. Nykyään lammasta on alettu syödä ympärivuotisesti, myös muina aikoina kuin pääsiäisenä. Esimerkiksi joulu alkaa olla lihan menekissä pääsiäisen luokkaa.
Lampaanlihan suosion syyksi Mattila arvelee ekologisuutta.
– Lammas elää hyvin lajityypillisissä olosuhteissa. Ihmiset ovat yhä tietoisempia siitä, mitä haluavat syödä.
Kalliolan tilalla tuotanto on ollut luomua vuodesta 1995, ja lampaat tulivat vuonna 1996. Lampaat syövät ja laiduntavat tilalla, ja ne teurastetaan lähistöllä. Liha myydään oman tilan myymälässä sekä teurastamon kautta vähittäistavarakaupoissa.
Villan kysyntä räjähtänyt korona-aikana
Kalliomäen tilalla on noin 700 lammasta. Osa niistä on päässyt maisemointitöihin. Lampaat ovat hoitaneet Kyminlinnan aluetta jo 15 vuoden ajan.
– Maasto on vaikeaa ja rehevää. Lammas on omimmillaan siellä, Mattila sanoo.
Toukokuun lopulla lampaat pääsevät jälleen maisemia hoitamaan ympäri Kymenlaaksoa – jopa Espooseen ja Porvooseen asti.
– Kaupungit ovat ruvenneet ymmärtämään hoitotyön etuja, Mattila sanoo.
Mattila keritsee itse lampaat, ja hän kiertää myös muissa paikoissa keritsemässä lampaita. Välillä on haastavaa ehtiä, kun kotonakin odottaa työmaa.
– Keväisin ja syksyisin on omat haasteensa.
Mattilan mukaan langan kysyntä räjähti käsiin korona-aikana.
– Kehräämöillä on vuoden jono, eli töitä riittää, Mattila sanoo.
Kehräämöjä on ympäri Suomea perustettu ennätystahtiin korona-aikana. Suomalaisesta raakavillasta maksettava hinta on parissa vuodessa kolminkertaistunut, mikä houkuttaa yhä pienempiä tiloja raaka-aineen myyntiin.
Suomen Lammasyhdistyksen puheenjohtaja Janne Jokela vahvistaa, että kehräämöillä on jonoa. Yhdessä Suomen suurimmista kehräämöistä, Pirtin kehräämössä, jonoa on noin vuoden verran.
– Kehräämöillä on nyt kapasiteettivaje, kun sinne toimitetaan pieniä villaeriä, joita pitää kuitenkin pestä erikseen. Koneet eivät riitä siihen, Jokela sanoo.