Artikkeli on yli 2 vuotta vanha

Woltin yrityskaupan piti olla historian toiseksi suurin – nyt kauppahinnasta on haihtunut puolet, ja samalla putoavat juhlitut verotulot

Woltin arvio 600 miljoonan euron verotuloista suomalaiselle yhteiskunnalle näyttää alittuvan selvästi, koska ostajan osakekurssi on romahtanut. Osa veroista maksetaan vasta vuosien päästä.

Woltin toimitusjohtaja Miki Kuusi.
Woltin toimitusjohtaja Miki Kuusi nousee yrityskaupassa ostajayhtiö Doordashin johtoryhmään. Wolt toimii 23 maassa. Kuva: Benjamin Suomela / Yle
  • Petteri Lindholm

Viime marraskuussa tehtiin Suomen historian toiseksi suurin yrityskauppa.

Yhdysvaltalainen teknologiayhtiö, ruokalähettibisnestä pyörittävä Doordash osti suomalaisen Woltin.

Kaupan arvoksi laskettiin kaupantekopäivänä noin seitsemän miljardia euroa. Siitä kertyisi Suomelle verotuloja Woltin tuolloisen arvion mukaan noin 600 miljoonaa euroa – "kun kaupassa vaihdetut osakkeet päätyvät verotettavaksi".

Summat ovat sittemmin menneet täysin uusiksi.

Doordashin osake pudonnut lähes puoleen

Yrityskauppa tehdään osakevaihtona eli Woltin omistajat saavat maksun ostajayhtiö Doordashin osakkeina.

Kun yrityskaupasta kerrottiin marraskuussa, New Yorkin pörssissä noteeratun Doordashin osake maksoi 206 dollaria. Marraskuulta osakkeen arvo on noin puolittunut.

Tänään keskiviikkona illansuussa osake maksoi 103 dollaria eli hieman alle 100 euroa.

Viime aikojen osakekurssilla yrityskaupan arvo olisi noin 3,5–4 miljardia seitsemän miljardin sijaan.

Kun kauppahinta laskee, samalla pienenevät verotulot.

Kurssipudotuksesta huolimatta kyse on yhä tietenkin jättimäisistä summista. Yrityskauppa olisi nykyisellä osakekurssilla yhä Suomen taloushistoriankymmenen suurimman joukossa.

Kauppahinta selviää vasta tulevina kuukausina

Osakevaihdossa yrityskauppaa verotetaan sillä kurssilla, joka osakkeella on kaupan toteutushetkellä. Sitovasti kauppa toteutuu Woltin mukaan tämän vuoden ensimmäisellä puoliskolla eli kesäkuun loppuun mennessä.

Doordash päätti viime vuoden analyytikoiden odotuksia paremmin. Wolt-kaupan julkistuksen jälkeen sen osakekurssi kohosi noin 15 prosenttia, mutta loppuvuonna osake alkoi kuitenkin laskea.

Yhtiön kurssia painaa etenkin korkojen kohoaminen, mikä on rokottanut kaikkia kauas tulevaisuuteen kurottavia teknologiafirmoja. Tappiollinen Doordash keskittyy toistaiseksi kasvuun, ja siksi nouseva korkotaso heikentää sen arvostusta erityisen paljon.

Pudotus loppuvuodesta on suuri myös siksi, että teknologiayhtiöillä on takanaan parin vuoden huima nousuputki.

Pandemiasulkujen aikana kukoistaneen lähettibisneksen näkymiä voi painaa sekin, että asiakkaat pääsevät taas ruokailemaan paikan päälle ravintoloihin.

Kuinka suuri veropotti on luvassa?

Yrityskaupasta tulevien verotulojen määrää ei tiedä vielä kukaan. Nyt näyttää todennäköiseltä, että ne jäävät selvästi Woltin aiempaa, 600 miljoonan euron arviota pienemmäksi.

Perataan.

Osa potista tulee yrityskaupassa tehtävästä osakevaihdosta, josta pitää maksaa pääomatuloa viimeistään kaupantekoa seuraavana vuotena eli 2023. Kauppa maksetaan osakkeina, joten myyntivoitot ja verot riippuvat Doordashin osakekurssista.

Sama pätee varainsiirtoveroon, joka muodostaa osan kokonaispotista.

Woltin työntekijöilleen jakamat osakeoptiot taas verotetaan ansiotuloina. Verot optioista maksetaan vasta silloin, kun niillä merkitään osakkeita.

Optioista maksettavien verojen määrä siis riippuu niin ikään Doordashin kurssikehityksestä.

Nykyisellä osakekurssilla optioverotulot jäisivät aiemmin arvioitua pienemmäksi. Vasta tulevina vuosina käytettävissä optioissa osakekurssi – sekä voitto ja verotus – taas voi olla jotain täysin muuta.

Kasvuyrityksille lisää rahaa

Suomeen yrityskaupasta tulee hyötyjä montaa muutakin reittiä pitkin.

Vaikka Wolt myydään Yhdysvaltoihin, sen pääkonttori ja tuotekehitys säilyvät Helsingissä. Samalla Helsingistä tulee Woltin mukaan Doordashin kansainvälisen liiketoiminnan keskus.

Suomelle se tarkoittaa sitä, että yhteisöveronsa yhtiö maksaa jatkossakin Suomeen. Yhteisöveron määrä riippuu yhtiön menestyksestä ja siitä, miten verotusta järjestellään yrityksen eri maissa sijaitsevien yksiköiden välillä.

Jättimäisestä yrityskaupasta nettoavat tietysti myös Woltin sijoittajat, mistä puolestaan hyötyvät todennäköisesti suomalaiset yritykset.

Varhaisia sijoittajia Woltiin ovat muun muassa Supercellin perustaja Ilkka Paananen, F-securen perustaja Risto Siilasmaa ja rahastonsa kautta pitkäaikaiset pääomasijoittajat Timo Ahopelto ja Petteri Koponen. Kyseinen nelikko on sijoittanut lukuisiin muihinkin kasvuyhtiöihin Suomessa.

Jos aiempi kaava jatkuu, nämä pääomasijoittajat sijoittavat voittojaan taas uusiin startup- ja kasvuyhtiöihin. Rahoituksen saanti on niille bisneksen suurin pullonkaula.

Myös monet suomalaiset eläkeyhtiöt ovat merkittäviä sijoittajia suomalaisten pääomasijoittajien rahastoissa. Kauppa tuo runsaat voitot siis myös eläkeyhtiöille.

Sitäkään ei pidä väheksyä, mitä Woltin menestystarina merkitsee Suomen nousevalle startup- ja kasvuyrityskentälle. Liiketoiminnan kasvattamisesta maailmanluokan bisnekseksi on helpompaa haaveilla, kun esimerkki löytyy läheltä.

Suomelle startup- ja kasvuyhtiöt ovat tärkeitä.

Kuten vanha sanonta kuuluu, kaikkein suurimmatkin yritykset ovat aloittaessaan olleet pikkuriikkisiä.

Lue lisää:

Taistelu ruokalähettien asemasta jatkuu – "Komission kriteerilista ei riitoja ratkaise", sanoo työoikeuden emeritusprofessori

Naurettava kauppasumma? Ei laisinkaan – Woltin amerikkalaisostaja vieraili Suomessa, ja Yle pani hänet vastaamaan auki jääneisiin kysymyksiin kaupasta

Woltin ihmeellinen tarina: Näin pienen porukan idea oli lähellä päättyä konkurssiin rahojen loputtua, mutta sitten tapahtui käänne ja he kaikki rikastuivat