BRYSSEL Suomessa hiljattain vieraillut antisemitismin vastainen koordinaattori Katharina von Schnurbeinin kehuu suomalaisten poliitikkojen ja viranomaisten halua puuttua juutalaisvastaisuuteen. Samalla harva suomalainen näkee antisemitismin kansallisena ongelmana.
– Kyselyissämme joka toinen eurooppalainen näkee antisemitismin ongelmana kotimaassaan. Suomalaisten keskuudessa vastaava luku on 17 prosenttia.
Suomen juutalaisyhteisön pieni koko voi osaltaan vaikuttaa kyselyiden tuloksiin, von Schnurbein pohtii. Juutalaisia on Suomessa noin 1 500, mikä on suhteellisen pieni määrä eurooppalaisessa vertailussa. Tietoisuus juutalaisvastaisuudesta on myös suhteellisen alhaisella tasolla.
– Jos haluamme kamppailla antisemitismiä vastaan, meidän on tehtävä se näkyväksi, von Schnurbein kiteyttää.
Kahnausta holokaustin kieltämisestä
Käytännön tasolla von Schnurbein toivoo Suomen puuttuvan järeämmin vihapuheen eri muotoihin, kuten kansainvälisten rikosten ja holokaustin puolusteluun, kieltämiseen tai vähättelyyn. Komissio muistutti Suomea asiasta viime vuonna.
– Toivomme, että Suomi mukautuu asiassa eurooppalaiseen lainsäädäntöön.
Komissio toivoo myös Suomen ottavan käyttöön holokaustin muistoa kunnioittavan IHRA-liiton määritelmän antisemitismistä jonka mukaan “antisemitismi on tietty juutalaisia koskeva näkemys, joka voi ilmetä vihana juutalaisia kohtaan.”
– Mielestämme Suomen olisi hyvä käyttää tätä määritelmää, joka huomioi antisemitismin eri muodot, von Schnurbein sanoo.
Suomessa antisemitismi tai holokaustin kieltäminen ei ole erikseen rangaistavaa. Ne voivat kuitenkin olla rangaistavia kiihottamisena kansanryhmää vastaan.
Jatkuuko rituaaliteurastus?
von Schnurbein keskusteli Suomessa käydessään myös juutalaisyhteisön rituaaliteurastukseen liittyvistä toiveista.
Taustalla on esitys uudesta eläinten hyvinvointilaista, joka lähtee siitä, että eläimen hyvinvointi voi vaarantua ilman tainnutusta tapahtuvassa teurastuksessa.
Kosher-lihan tuottamiseksi tehtävässä teurastuksessa ei sallita tainnuttamista ennen verenlaskun aloittamista. Vastakkain ovat eläinten oikeudet ja uskonnolliset perinteet.
– Emme voi ajatella pelkästään eläimiä, vaan myös ihmisiä. Juutalaisille ja taatareille uskonnollinen teurastus on tärkeää. Kyse ei ole isoista määristä, voin Schnurbein sanoo.
Hän korostaa Suomen olevan edelläkävijä ihmisoikeuksien ja tasa-arvon toteuttamisessa.
– Olisi tärkeää nähdä, mitä tasavertaisuus tarkoittaa myös tässä suhteessa.
Euroopanlaajuinen haaste
Katarina von Schnurbein on johtanut EU:n antisemitismin vastaista työtä vuodesta 2015. Tärkeä virstanpylväs saavutettiin viime vuoden lokakuussa, kun EU hyväksyi antisemitismin vastaisen strategian.
Ohjelman on tarkoitus madaltaa kynnystä antisemitismiin puuttumiseen. Kysymys ei ole pelkästään juutalaisista yhteisöistä, vaan Euroopasta kokonaisuudessaan, von Schnurbein korostaa.
– Kun antisemitismi lisääntyy myös muut vapaudet ovat uhattuina. Kohteiksi joutuvat myös muut ryhmät ja viha lisääntyy.
von Schnurbeinin mukaan on tärkeää, että viranomaiset kuten poliisi ja oikeuslaitos, ovat tietoisia juutalaisvastaisuudesta. Tutkimusten mukaan 80 prosenttia Euroopan juutalaisista ei ole raportoinut kohtaamastaan antisemitismistä.
– Viharikosten uhrit jättävät usein tapaukset ilmoittamatta. He eivät usko minkään muuttuvan eivätkä he aina luota poliisiin.
Antisemitismi muuttaa muotoaan
Oman haasteensa juutalaisvastaisuuden kitkemiselle muodostaa antisemitismin eri ilmenemismuodot. Koronapandemia loi kasvualustan juutalaisvastaisille salaliittoteorioille.
– Ei mennyt aikaakaan, kun juutalaisia syytettiin viruksen kehittämisestä ja siitä hyötymisestä, von Schnurbein havainnollistaa.
Koronapassia ja rokotuksia vastustaneiden keskuudessa esiintyi myös vertauksia juutalaisten natsi-Saksassa kokemaan sortoon.
– Tämän kaltainen väheksyntä on vaarallista, von Schnurbein sanoo.
Venäjän väitteet Ukrainassa harjoitettavasta “denatsifikaatiosta”, on toinen esimerkki holokaustin historian vääristelystä, von Schnurbein toteaa.
Sosiaalinen media välityksellä vihapuhe leviää puolestaan ennennäkemättömällä nopeudella. Lopputuloksena voi olla radikalisoituminen.
Kansainväliset digijätit ovat sitoutuneet poistamaan vihapuhetta alustoiltaan vuorokauden sisällä.
EU:n valmisteilla oleva digipalveluasetus luo osaltaan puitteet juutalaisvastaisen vihapuheen kitkemiseksi. Asiantuntemusta tarvitaan kaikilla EU:n kielillä.
– Suomi on pieni kielialue, ja siksi tarvitsemme myös suomea osaavia asiantuntijoita löytääksemme antisemitististä sisältöä, von Schnurbein sanoo.