Suomessa saa avioeron yksipuolisesti, mutta prosessi jumittuu pahimmillaan kuukausiksi, jos toinen ei ota vastaan harkinta-ajan käynnistävää tiedoksiantoa eikä reagoi yhteydenottoihin.
Tilastokeskuksen mukaan vuonna 2020 Suomessa päättyi avioeroon 13 478 avioliittoa. Määrä on pysynyt pienin nousuin ja laskuin suurin piirtein samoissa lukemissa pitkän aikaa.
– Osan mielestä se [avioeron haku yksipuolisesti] on kiusantekoa. He eivät hyväksy eroa ja ovat sen takia passiivisia, sanoo haastemiesten esimies Simo Aro Etelä-Pohjanmaan käräjäoikeudesta.
Etelä-Pohjanmaan käräjäoikeuden alueella "eropiilottelijoita" on kymmenkunta prosenttia kaikista tapauksista.
Helsingin käräjäoikeuden alueella karkean arvion mukaan kolmanneksessa yksipuolisesti haetuista eroissa puoliso lykkää eroa jättämällä esimerkiksi ilmoittamatta uuden osoitteensa.
Tiedoksianto on toimitettu, vaikka sen heittäisi ovesta
Haastemiestä tarvitaan, jos eroa vastustava osapuoli ei palauta vastaanottotodistusta, jolla hänelle on lähetetty avioerohakemus tiedoksi.
"Älä tule pimeällä vastaan." Kuuntele Yle Areenasta, kun Simo Aro kertoo, millaista kohtelua haastemies saa välillä osakseen välttelijän ovella:
Myös haastemies lähettää ensin kutsukirjeen, jossa pyytää noutamaan tiedoksisaajan nimellä osoitetut asiakirjat käräjäoikeudesta.
Jos reaktiota ei kuulu, seuraavaksi soi puhelin ja lopuksi ovikello – jos osoite tai oleskelupaikka on tiedossa.
Seuraako haastemies piilottelijaa, ja iskee asiakirjan kanssa kiinni heti, kun kohde osuu näköpiiriin?
Simo Aroa kysymys huvittaa. Etelä-Pohjanmaan käräjäoikeudessa on yhtä haastemiestä kohti kuukaudessa parisensataa tiedoksiantoa. Kaikki eivät ole avioeroihin liittyviä, mutta mikään niistä ei ole helppo, koska jokainen on yritetty hoitaa ensin muilla keinoilla.
– Määrä jo kertoo ajan, mikä meillä on käytettävissä yhteen tiedoksiantoon Eli ei siellä paljon kyttäillä.
Ovikello soi. Henkilö avaa oven, mutta ei suostu ottamaan kirjettä vastaan. Haastemies heittää kirjeen nopeasti eteisen lattialle ennen oven sulkeutumista. Onko tiedoksianto virallisesti ja hyväksyttävästi toimitettu, vaikka toinen ei sitä edes lukisi?
– Kyllä. Tiedoksianto on toimitettu siinä vaiheessa, kun henkilölle on kerrottu, että tässä on haastemies, ja yleensä siinä ehditään vielä myös sanoa nopeasti asia. Itse olen olen sieltä oven takaa sitten ilmoittanut, että ne asiakirjapaperit ovat tässä oven toisella puolella, että ota ne ennemmin kuin naapuri.
Jatkossa pääsy rekistereihin ilman virka-apupyyntöä
Jatkossa tahallinen välttely ja piilottelu käyvät hankalammiksi. Näillä näkymin haastemiehille tulee vuoden 2023 alusta oikeus päästä tulorekisteriin, jolloin esimerkiksi tiedoksiantoa pakoilevien työnantajat saa entistä nopeammin selville. Tieto auttaa tavoittamaan etsityn helpommin.
Asian käsittely on vielä kesken hallituksessa.
– Tällä hetkellä joudumme kirjallisesti pyytämään virka-apua muilta viranomaisilta selvittelyä varten. Se työllistää ja vie aikaa, kertoo Aro.
Hänen mukaansa asiaa pilotoidaan jo eri puolella Suomea.
– Korona-aikana on EU-rahalla saatu kehitettyä myös järjestelmä, josta yhdellä haulla pystyy hakemaan monesta rekisteristä yhtä aikaa. Siitäkin ovat testikäytöt alkamassa.
HATI-järjestelmä on tarkoitus ottaa käyttöön helmikuun alussa 2023. HATI on niin sanottu tiedonhakurobotti, joka käy hakemassa haetun henkilön tiedot yhdellä haulla monesta lähteestä el väestötietojärjestelmästä, postin osoiterekisteristä ja vankirekisteristä.
Haastemies päättää, täyttyvätkö pakoilun merkit
Suurissa kaupungeissa, esimerkiksi Helsingissä, eroa pakoilevan tavoittaminen on usein huomattavasti haasteellisempaa kuin muualla. Pienemmillä alueilla ja paikkakunnilla pakoilevan osapuolen senhetkiset majapaikat saatetaan tuntea paremmin, esimerkiksi hänen sukulaistensa tai tuttaviensa kautta.
Jos näyttää siltä, että avioeron toista osapuolta ei millään tavoiteta kotoa tai esimerkiksi työpaikalta, haastemies voi todeta, että kyseessä on tahallinen välttely.
Silloin hän tekee tiedoksiantotodistusasiakirjat ja lähettää ilmoituskirjeen, josta selviää, että tiedoksisaaja voi halutessaan noutaa asiakirjat poliisilaitokselta.
– Lähtökohta on, että haastemies itse päättää siitä, milloin sijaistiedoksianto on kelvollinen. Käsittelijä tutkii sitten asian, mutta se on jo merkki pakoilusta, jos toiseen ei saada mitenkään yhteyttä, Aro kertoo.
Tiedoksianto astuu voimaan sillä hetkellä, kun kirje on laitettu postiin.
Aina kyse ei ole kiusanteosta tai tahallisesta välttelystä. Henkilö on saattanut vaihtaa monta kertaa asuntoa lyhyen ajan sisällä, ei välttämättä ole töissä, eikä päivitä elämäänsä sosiaalisessa mediassa.
Silloin käytetään kuulutusmenettelyä eli asia kuulutetaan Virallisessa lehdessä ja tiedoksianto astuu pelkästään sillä voimaan.
– Kuulutustiedoksiannot ovat yleensä sellaisia, että toinen osapuoli on todennäköisesti muussa maassa kuin Suomessa, eikä ulkomailtakaan onnistuta löytämään osoitetietoja, toteaa Simo Aro.
Vaikka toinen vastustaisi, avioeron saaminen onnistuu, jos puolisot ovat asuneet erillään ilman keskeytystä viimeiset kaksi vuotta ennen avioeron hakemista. Silloin harkinta-aikaa ei tarvita, vaan uomioistuin voi tuomita avioeroon heti.
Mitä ajatuksia juttu herätti? Voit osallistua keskuteluun maanantaihin 30.5. kello 23:een saakka.