Osa artikkelin sisällöstä ei ole välttämättä saavutettavissa esimerkiksi ruudunlukuohjelmalla.
Ravintolaruokaa välittävä Wolt aloitti huhtikuun 11. päivänä yökuljetuksien pilottikokeilun Helsingissä. Nyt Woltin kautta voi tilata ruokaa siis 24 tuntia vuorokaudessa.
Kokeilun kahden ensimmäisen viikon aikana Woltin kautta oli tilattu tuhansia ruokakuljetuksia.
Woltin kautta työskentelevä ruokalähetti Ali Al-Saqlawee, 31, on tyytyväinen, että yötyö on nyt mahdollista. Hän ajaa lähetyksiä autolla.
– Kärsin joskus unettomuudesta, joten olen öisin ajellut muutenkin autolla. Nyt voin samalla tienata sillä rahaa. Yötyö on terapeuttista, ja se lievittää stressiä, Al-Saqlawee sanoo.
Suomessa ympärivuorokautisten palveluiden määrä on kasvanut tasaisesti jo vuosia. Kuluttajatutkimuskeskuksessa uskotaan, että aukioloaikoja säännelleen liikeaikalain kumoaminen vuonna 2016 on isoimpia yksittäisiä syitä muutokselle.
Ennen sitä ympärivuorokautisuus onnistui vain poikkeusluvalla.
Yövuoro ja ramadan sopivat yhteen
Al-Saqlaween mukaan yötyöt ovat päivätöitä mukavampia. Kadut ovat tyhjiä, joten ajaminen on helpompaa.
Arkiöisin tilauksia tulee pari kolme tunnissa. Viikonloppuisin on jopa kiirettä.
– Jos tilauksia tulee vain kerran tunnissa, silloin lähden kotiin. Olen erittäin tyytyväinen tähän työtapaan. Voin itse päättää, milloin aloitan tai lopetan työt, Al-Saqlawee sanoo.
Öisin on riskinä, että uni vie nälältä voiton ja asiakas nukahtaa tilauksen tekemisen jälkeen.
– Joskus niinkin on käynyt, että asiakas ei enää vastaa puhelimeen, kun ruoka olisi ovella.
Al-Saqlawee aikoo jatkaa kuljetusten tekemistä öisin. Hän on muslimi ja viettää ramadan-kuukautta ja siihen kuuluvaa paastoa. Ramadanin aikana ruokaa ja juomaa saa nauttia vain auringonlaskun jälkeen.
– Ramadanin aikana on mukavaa yötöissä hörppiä teetä toisten ruokalähettien kanssa ja odotella tilauksia, Al-Saqlawee sanoo.
Yötilaukset käyvät kaupaksi
Woltin Suomen maajohtajan Henrik Pankakosken mukaan kokeiluun ryhdyttiin asiakkaiden toiveesta. Tähän asti pilotti on ollut onnistunut, ja ruokaa menee tasaisesti yölläkin. Mitään kysyntäpiikkiä tiettyyn kellonaikaan ei vielä ole huomattu.
– Toki menekki hiljenee myöhäistä aamuyötä kohti. Tilausmääriä voi ajatella laskevana käyränä keskiyöstä aamukuuteen asti, Pankakoski sanoo.
Suurin ero päivämyyntiin on se, että ruoan tarjonta on yöllä suppeampi. Woltin kautta tilataan öisin etenkin pizzaa, hampurilaisia, kebabia ja tacoja.
– Yökuljetukset voivat tuoda lisätuloja niin ravintoloille kuin läheteillekin. Pilotti on vasta alkuvaiheessa, mutta kaikki palaute on ollut positiivista, Pankakoski toteaa.
K-Citymarketit auki 20 000 tuntia enemmän joka vuosi
Woltin yökuljetusten aloittaminen kielii jo useamman vuoden kasvaneesta ilmiöstä, jonka voi huomata esimerkiksi ruokakauppojen aukioloajoissa.
HOK Elannon toimialueella on tällä hetkellä kolmekymmentä 24h-Alepaa, kun vuonna 2018 niitä oli 16 ja vuonna 2016 vain kuusi.
Ensimmäiset ympärivuorokautiset S-marketit ja Prismat avattiin vuonna 2016. Nyt 24h-S-marketteja on kymmenen ja 24h-Prismoja viisi.
K-Citymarketin ketjujohtajan Ari Sääksmäen mukaan vastaava kehitys kiihtyy jatkuvasti. Heillä ensimmäiset ympärivuorokautiset K-Citymarketit avattiin Helsingin Ruoholahteen ja Itäkeskukseen vuonna 2018. Nyt ympärivuorokautisia K-Citymarketteja ja K-Supermarketteja on pääkaupunkiseudulla kymmenen.
K-Citymarkettien aukiolotunnit ovat kolmen viime vuoden ajan kasvaneet yli 20 000 tuntia joka vuosi. 24h-markettien lisäksi monet kaupat aukeavat nyt aiemmin aamusta ja sulkeutuvat myöhemmin illasta.
– Asiakkaat haluavat tehdä ostoksensa heille sopivaan aikaan. Esimerkiksi sunnuntaipäivinä myynti on meillä nykyään samalla tasolla kuin alkuviikkoina. Kun kaupassa käydään jo sunnuntaina, se saadaan pois arkipäivien kiireestä, Sääksmäki sanoo.
Hänen mukaansa yrityksen teettämissä vuosien takaisissa kyselyissä ei ilmennyt, että asiakkaat kaipaisivat lisää aukioloaikaa. Kun kauppojen aukiolot vapautettiin vuonna 2016, vaade pitkistä aukioloajoista kasvoi.
– Sekä meillä että asiakkailla kesti hetki tottua tähän 24h-ajatukseen. Nyt siihen on totuttu ja sitä toivotaan, Sääksmäki kertoo.
Vuoden 2016 muutos iso tekijä
Kuluttajatutkimuskeskuksen tutkimusjohtaja Petteri Repo paikantaa kehityksen vauhdittuneen etenkin vuoden 2016 lakimuutoksesta. Sitä ennen ympärivuorokautisuus koski lähinnä joitain huoltoasemia ja kioskeja.
– Aukioloajat olivat tuolloin kuuma puheenaihe. Kun aukioloajat lopulta vapautettiin, ne otettiinkin hyvin vastaan, Repo muistelee.
Hänen mukaansa ei voida sanoa, kumpi on kehityksen päämoottorina, kuluttajat vai palveluntarjoajat. Muutos on tapahtunut samalla kun yhteiskunta on muuttunut.
– Esimerkiksi internet on opettanut, että asioita voi tehdä kellonajasta riippumatta. Myös työtä tehdään enemmän virka-aikojen ulkopuolella kuin ennen.
Repo arvioi, että tulevaisuudessa muutkin tahot voivat pikkuhiljaa kallistua ympärivuorokautiseen palveluun. Esimerkiksi julkinen liikenne voi joskus muuttua enemmän kysyntäperusteiseksi ja aukiololtaan vapaammaksi, samoin terveydenhuolto.
Muutos koskee etenkin isoja kaupunkeja.
– Erilaisten palveluiden järjestäminen yöaikaan on haaste etenkin julkiselle puolelle. Jos haluaa yöllä ruokaa kotiinkuljetuksella, palveluketjun monien osien on oltava hereillä, Repo sanoo.
Hänen mielestään muutos tiukoista aukioloajoista ympärivuorokautiseen toimintaan on tapahtunut varsin luontevasti. Aihe ei ole ollut isosti esillä mediassa vuoden 2016 lakimuutoksen jälkeen.
– On mielenkiintoista ajatella, kuinka tähän on nyt totuttu, mutta kuinka vähän aikaa sitten asiat olivat vielä toisin, Repo sanoo.
Voit keskustella aiheesta tiistaihin 3. toukokuuta kello 23:een asti.
Lue seuraavaksi: