EU:hun pitäisi säätää minimipalkkalaki.
Ilmastonmuutoksen torjuntaa pitää kiihdyttää. Tuontienergiaa pitää korvata omalla uusiutuvalla energialla, turhasta muovista pitää luopua ja kierrätystä tehostaa.
Päätöksenteossa pitäisi luopua yksimielisyydestä ja siirtyä enemmistöpäätöksiin. Yksimielisyyttä vaaditaan vielä esimerkiksi ulko- ja turvallisuuspolitiikassa.
Komission yksinoikeus lakialoitteisiin pitäisi murtaa. Myös Euroopan parlamentilla tulisi olla aloiteoikeus.
Kansa on puhunut.
EU:n tulevaisuuskonferenssin vuoden kestänyt työ on nyt valmis, ja yllä olevat vaatimukset ovat osa 49 asian pitkää listaa siitä, miten Euroopan unionin pitäisi muuttaa toimintaansa.
Nyt nämä 49 vaatimusta ja niistä johdetut 325 pienempää ehdotusta (voit lukea ne tästä linkistä) etenevät EU:n johtavien poliitikkojen pöydälle.
On heistä kiinni, tapahtuuko ideoille mitään.
Konferenssin moottori olivat kansalaispaneelit, joihin arvottiin 800 satunnaista kansalaista ympäri Eurooppaa. Kysyimme kolmelta mukana olleelta suomalaiselta, mitä he pitävät tärkeänä ja miksi.
Tapio Vanajas: "Yrityksiä tulee kannustaa ympäristöystävällisyyteen"
"Omassa työryhmässäni oli kaksi maailmaasyleilevää aihetta, kestävä talous ja verotus. Tulipa perehdyttyä hankaliin aiheisiin.
Ehdotimme, että muovinkäyttöä tulee vähentää ja yrityksiä kannustaa tuotannon ympäristöystävällisyyteen esimerkiksi verokeinoin. Ne ovat tärkeitä asioita tulevien sukupolvien kannalta.
Hämmästytin muita kertomalla, että taloyhtiössämme on viisi putkea, joista roskat menevät lajiteltuna suoraan keräysasemalle. Moni kuunteli huuli pyöreänä. Kun tämäkin asia saadaan koko Euroopassa kuntoon, niin hyvä tulee.
Etukäteen pelkäsin, että kokouksissa pitää ehkä nahistella äärimielipiteitä esittävien kanssa, mutta sellaisia ei ainakaan meidän ryhmässämme esiintynyt. Olin vaikuttunut nuorten osanottajien fiksuudesta.
Suhtaudun tämän jälkeen entistä positiivisemmin EU:n päätöksentekoon. Näyttää siltä, että maltilliset voimat pysyvät niskan päällä.
On hienoa, että sain tilaisuuden vaikuttaa. Oma kädenjälkenikin näkyy jossain lopullisista ehdotuksista."
Neea Kurri: "Esimerkiksi ehkäisyä ei uskonnon vuoksi opeteta kaikille"
"Ihmiset eivät ole EU:ssa tasaveroisia. Kaikki eivät saa samaa faktatietoa asioista.
Koulun terveystiedossa esimerkiksi ehkäisyä ei edes opeteta kaikille – uskonnon vuoksi. Olin järkyttynyt, kun tajusin että näin tosiaan voi olla.
Muistaakseni bulgarialaiset edustajat kertoivat, että heidän ystäviään on hakattu, kun nämä ovat tulleet kaapista ulos.
Puhuimme työryhmässä siitä, miten kaikilla pitäisi olla oikeus vanhemmuuteen. Jos nyt olet seksuaalivähemmistön edustaja, sinulla ei ole kaikissa jäsenmaissa esimerkiksi oikeutta adoptoida lapsia.
Konferenssi oli aluksi vähän sekava, mutta lopulta asioita saatiin aika hyvin kasaan. Toivon, että nämä oikeasti johtavat konkreettisiin toimiin.
Kokemus oli positiivinen. Yhteishenki oli sellainen, että omien maiden tulevaisuutta haluttiin kehittää nimenomaan osana Euroopan unionia. Olen itse myös sitä mieltä."
Tuomas Suihkonen: "Kukaan ei ollut sitä mieltä, että rajat pitäisi laittaa kokonaan kiinni"
"Minulle kaksi tärkeintä teemaa olivat EU-tason ratkaisu maahanmuuttoon ja se, että päätöksenteossa luovuttaisiin yksimielisyyden vaatimuksesta. Olen vahvasti molempien kannalla.
Yksimielinen päätöksenteko pahimmillaan halvaannuttaa EU:ta, eikä se ole kestävä tapa kehittää näin laajaa unionia.
Kukaan ei ollut sitä mieltä, että EU:n ulkorajat pitäisi laittaa kokonaan kiinni, vaan että niitä pitää kontrolloida kootusti.
Italialaiset ja kreikkalaiset kollegatkin olivat sitä mieltä, että siirtolaisia pitää kohdella tasapuolisesti ja kunnioittaa ihmisoikeuksia. On hyvä muistaa, että EU myös tarvitsee maahanmuuttoa.
Joissain puheenvuoroissa oli liikaa sitä, että vaikkapa köyhyysongelmien ratkaisemiseksi pitäisi perustaa uusi EU-virasto. Meillä Pohjoismaissa sellaiset asiat on tavattu ratkaista oman maan verotuksella.
Tällainen kansalaisfoorumi on keino nostaa päätöksentekoon asioita, joita voi muuten olla vaikea saada eteenpäin.
Voisiko Suomessakin vaikka sosiaaliturvauudistusta tehdä tällaisella työkalulla, jossa poliitikkojen ei tarvitse huolehtia uudelleenvalinnastaan tai vieroksua ideoita vain siksi, että ne tulevat joiltakin muilta?
Kaikessa ei suinkaan haluttu, että EU:n pitäisi tehdä enemmän. Sen sijaan haluttiin parempaa EU:ta."
EU-parlamentti tukee ja on valmis koskemaan perussopimuksiin
Osa kansalaisten ideoista on EU:ssa jo valmiiksi valmistelussa.
Mutta poliitikoilla on painetta toteuttaa myös ainakin jokusia niistäkin, jotka eivät vielä ole EU-putkessa. Konferenssi järjestettiin isosti ja osallistujille luvattiin, että heidän työllään on vaikutusta.
Kaikki ideat eivät varmasti mene läpi, mutta meneekö edes osa? Menee, jos EU-parlamentilta kysytään. Se kannatti keskiviikkona jopa EU:n perussopimusten muuttamista, jos muutokset vaativat sitä.
– Aiomme käynnistää prosessin, jotta perussopimuksia muutetaan. Kansalaiset ansaitsevat sen ja Eurooppa kaipaa sitä kipeästi, sanoo belgialaismeppi Guy Verhofstadt, yksi tulevaisuuskonferenssin puheenjohtajista.
Yksimielisyysvaatimuksesta luopuminen on asia, joka vaatisi perussopimusten muuttamista.
Ellei kansalaisten ääntä kaiken mittavan työn jälkeen kuulla, osallistaminen menettää merkityksensä. Verhofstadt kannattaa sitä, että kansalaispaneeleista tulisi pysyvä osa EU-päätöksentekoa.
– En usko enää järjestelmään, joka perustuu viiden vuoden välein pidettäviin vaaleihin. Tällaisesta järjestelmästä pitää tehdä pysyvä.
Tapahtuuko mitään, on vielä täysi arvoitus
Vaikka parlamentti on ideoiden tukena, niiden toteutuminen on vielä kaukana.
Jäsenmaat eli EU-neuvosto on ollut nihkeä ottamaan ehdotuksia vastaan. Onkin mahdollista, että EU edistää vain jo putkessa olevia asioita, ja kiittelee myöhemmin tulevaisuuskonferenssia taustatuesta niiden hyväksynnässä.
Lisäksi osa EU-parlamenttia eli konservatiiviryhmä ECR ja laitaoikeiston ID ovat koko konferenssin tuloksia vastaan. Niiden mielestä mukana olleiden kansalaisten näkemykset eivät edusta koko EU:ta.
Tämä johtuu siitä, että vaikka konferenssi oli avoin kaikille mielipiteille, kansalaispaneeleihin päätyi kohtuullisen vähän EU-vastaisia osallistujia. Heidän arvellaan pääosin kieltäytyneen kutsusta.
Toisaalta EU-myönteisyys on mielipidetutkimusten mukaan selvästi suurempaa kuin EU-vastaisuus. Tuoreen Eurobarometri-kyselyn mukaan 69 prosenttia suomalaisista pitää jäsenyyttä hyvänä asiana.
Korjaus 5.5. klo 14.15: Kuvatekstiin tieto että Tapio Vanajas kuvattiin Kruunuvuorenrannassa, ei Laajasalon öljysäiliöillä.
Lisää aiheesta: