Artikkeli on yli 2 vuotta vanha

Rosvot tuhoavat Alvar Aallon arvorakennuksia – Otaniemen kampuksen taloista on varastettu jo yli 1 000 kiloa kuparia

Aalto-yliopiston rakennuksista on ryövätty kuparia jo pari vuotta eikä ilmiö ota loppuakseen.

Kandidaattikeskus, Otakaari 1 Otaniemi
Alvar Aallon Otaniemeen suunnittelemissa rakennuksissa on käytetty kuparia runsaasti. Kuvassa Aalto-yliopiston kandidaattitalo, entinen Teknillisen korkeakoulun päärakennus. Hiilidioksidin vaikutuksesta kupari on muuttunut vihreäksi kuparikarbonaatiksi eli patinaksi. Kuva: Derrick Frilund / Yle
  • Ari Tuhkanen

Kuparivarkaat piinaavat edelleen Aalto-yliopistoa.

Ilmiö alkoi pari vuotta sitten, kun koronavirus hiljensi kampuksen. Vaikka elämä Otaniemessä on nyt vilkastunut, se ei näytä yllättäen tarkoittavan kuparivarkauksien loppumista. Rakennuksista jalometalleja irrottavat rosvot iskivät Otaniemessä Alvar Aallon suunnittelemiin arvotaloihin jälleen viime viikolla.

– He saattavat tulla jopa keskellä päivää rakennusmiesten haalareihin pukeutuneina, eikä kukaan osaa epäillä heitä varkaiksi, kertoo Aalto-yliopistokiinteistöt Oy:n toimitusjohtaja Ville Jokela.

Muutaman kerran kuparien varastaminen on keskeytynyt, kun vartijat ovat tulleet lähialueelle, hän jatkaa. Varkaat ovat häipyneet paikalta ja irrotustyö on jäänyt kesken.

Rikolliset vievät kaiteita, ilmanvaihtolaitteiden ulkosäleikköjä ja räystäspeltiä. Karkeasti arvioiden rosvot ovat repineet kuparia irti Otaniemessä sijaitsevista yliopiston kiinteistöistä yhteensä jo yli 1 000 kiloa.

 Kuparivarkaat piinaavat edelleen Aalto-yliopistoa.
Varkaat ovat irrottaneet ja vieneet puolet ilmanvaihtolaitteen ulkosäleiköstä. Kuva: Aalto-yliopistokiinteistöt Oy

– Yleensä he ottavat sen, minkä saa helposti vietyä. Räystäspeltien varastaminen voi johtaa vesivahinkoon, mutta onneksi sellaista ei ole vielä tapahtunut, sanoo Jokela.

Varkauksista on aiheutunut yliopistolle kuitenkin kymmenientuhansien eurojen vahingot.

Rosvot iskevät, kun aurinko paistaa

Kuparivarkauksia oli eniten heti vuoden 2020 alussa. Sen jälkeen jalometallia on viety rakennuksista tasaiseen tahtiin. Esimerkiksi viimeisen puolen vuoden sisällä varkaat ovat käyneet kampuksella rosvoamassa kuparia useita kertoja.

– Vaikuttaa siltä, että varkauksia tapahtuu aktiivisimmin silloin, kun on hyvä sää. Sateet ja kylmyys näyttäisivät torjuvan varkauksia parhaiten, hän pohtii.

 Kuparivarkaat piinaavat edelleen Aalto-yliopistoa.
Kupariosat vaurioituvat rosvojen käsittelyssä pahoin, eikä niitä voisi asentaa uudelleen paikalleen, vaikka ryöstösaalis löytyisi. Kuva: Aalto-yliopistokiinteistöt Oy

Yliopiston kiinteistöyhtiön mukaan ilmiön estämiseksi auttaisi vain ympärivuorokautisen vartioinnin lisääminen, mutta siihen ei ole katsottu olevan resursseja. Valvontakameroistakaan ei näytä olevan hyötyä, sillä ulkomaiset rosvot ilmeisesti poistuvat maasta pian rikoksen jälkeen.

– Oletamme, että varkaat kätkevät saaliin ja lähtevät. Toinen porukka tulee sitten hakemaan metallit. Vaikka jälkikäteen nähtäisiin tallenteesta, minkä näköisiä varkaat ovat, heitä ei tavoiteta, Jokela kertoo.

Jokela: Kupari pitäisi käyttää kännyköihin, eikä rakennuksiin

Varastettuja kupareita ei ole saatu koskaan takaisin. Niitä ei pystyttäisi edes käyttämään sellaisenaan, sillä osat ovat vaurioituneet irrotuksessa pahasti.

– Kuparivarkaudet ovat erittäin harmittava asia, sillä siinä tuhotaan Suomen arvokasta kansallisomaisuutta, toteaa Jokela.

Aalto-yliopiston kampus Espoon Otaniemessä.
Kuparia on käytetty Otaniemessä myös Alvar Aallon suunnittelemien rakennusten katoissa. Kuvassa nykyinen Aalto-yliopiston kandidaattitalo, entinen Teknillisen korkeakoulun päärakennus sekä muita rakennuksia. Kuva: YLE / Pentti Palmu

Rikollisesti viedyt kupariosat korvataan samasta materiaalista tehdyillä uusilla osilla, vaikka tiedossa on, että nekin saatetaan anastaa pian asennuksen jälkeen.

– Joudumme korjaamaan kuparilla, koska se on rakennusluvassa. Minusta uusiin rakennuksiin ei pitäisi enää laittaa kuparia, koska sitä tarvitaan paljon myös muualla, kuten elektroniikassa. Kuparia ei saada planeetalle mistään lisää, Jokela pohtii.

Voit keskustella aiheesta keskiviikkoon 4.5.2022 kello 23 saakka.