Ghanalainen Muhammed Musah, 38, sai reilu kuukausi sitten kielteisen oleskelulupapäätöksen, ja nyt häntä uhkaa karkottaminen Suomesta. Keskeinen peruste Maahanmuuttoviraston päätöksessä ovat Musahin Wolt-lähettinä tienaamat tulot, jotka ovat viranomaisten mielestä epäilyttävän suuret.
Musah on toiminut täyspäiväisenä ruokalähettinä Joensuussa vuodesta 2020, jolloin hän valmistui Itä-Suomen yliopistosta kemian maisteriksi. Valmistumisensa jälkeen Musahilla oli selkeä päämäärä: hän haluaa työn, jossa tienaa niin paljon, että myös vaimon ja kolmen tyttären olisi mahdollista muuttaa Ghanasta Suomeen.
Musahin tilanteesta kertoi ensimmäisenä sanomalehti Karjalainen.
"Epäuskottavat" tulot
Työn perusteella myönnettävä oleskelulupa edellyttää riittävää toimeentuloa. Musahin perhetilanteessa hänen käteen jäävät nettotulonsa pitäisi olla kuukaudessa noin 2 900 euroa. Tulovaatimus lasketaan perheen koon mukaan.
– Päätin ryhtyä kokopäiväiseksi Wolt-kuskiksi, sillä palkkatyössä esimerkiksi ravintola-alalla tulot olisivat jääneet paljon vaadittua pienemmiksi, Musah sanoo.
Koulutusta vastaavaa työtä ei myöskään ollut tarjolla yliopistosta valmistumisen jälkeen.
Vuonna 2021 Musah liikevaihto Wolt-kuskina oli keskimäärin 5632 euroa kuukaudessa. Se oli oleskeluluvan jatkohakemusta käsitelleen ely-keskuksen mielestä liikaa.
Ely-keskuksen päätöksessä todetaan, ettei “tällaisen tason ylläpitäminen pidemmällä aikavälillä ole uskottavaa”. Ely-keskus pitää päätöksessään Musahin tuloja epäuskottavina ja epäilee häntä mahdollisesti pimeän työn teettämisestä.
– En voinut uskoa päätöstä sen nähtyäni. Olen toimittanut tiliotteeni ja kirjanpitoni, kuten pyydettiin, ja nyt tienaankin sitten liikaa, Musah sanoo.
Yle on nähnyt ely-keskuksen tekemän osapäätöksen sekä Maahanmuuttoviraston kielteisen päätöksen. Wolt-lähetit toimivat itsenäisinä yrittäjinä. Yrittäjien oleskelulupa-asioissa ely-keskuksella on merkittävä rooli. Maahanmuuttovirasto antaa automaattisesti kielteisen oleskelulupapäätöksen, jos ely-keskuksen osapäätös on kielteinen.
Töitä 12 tuntia päivässä
Musahin mukaan hänen tulonsa ovat ahkeruuden tulosta. Hän kertoo työskennelleensä vähintään viitenä päivänä viikossa, yleensä noin 12 tuntia päivässä. Viikonloppuisin hän on välillä tehnyt pidempiä päiviä, sillä kuljetuksia on tarjolla pitkälle yöhön. Maanantaisin hän on yleensä pitänyt vapaata. Musah kuljettaa ruoka-annoksia autollaan.
– Joka aamu tavoitteeni on ollut tienata 200 euroa päivässä. Joinakin päivinä olen tienannut 160, toisinaan 250 euroa.
Musahin tuttavapiiri koostuu toisista Wolt-kuskeista ja ravintoloiden työntekijöistä. Elämäntapana on ollut tehdä töitä aamusta iltaan.
Ely-keskus perustelee kielteistä päätöstään Wolt-kuskien keskiansioilla ja sillä, että Wolt on kertonut, että vain harvat lähetit yltävät yli 4 000 euron kuukausiliikevaihtoon. Toisaalta julkisuudessa on kerrottu Wolt-kuskista, joka tienasi kuukaudessa jopa 9 000 euroa. Suurin osa Wolt-läheteistä tekee kuljetuksia osa-aikaisesti esimerkiksi opiskelun tai muiden töiden ohessa.
Kahden kerroksen maahanmuuttajia
Musah on tuttu henkilö joensuulaiselle ravintolayrittäjä Ali Giraylle. Giray omistaa Joensuussa kolme ravintolaa ja toimii myös tulkkina ja yritysvalmentajana.
Giray on pöyristynyt ely-keskuksen päätöksestä.
– Minä saan yrittäjänä tehdä niin pitkää päivää kuin haluan ja tienata niin paljon kuin pystyn, koska minulla on Suomen passi. Saan siitä vain kiitosta, Giray sanoo.
Hänen mukaansa viranomaiset eivät ymmärrä, että monet maahanmuuttajat ovat valmiita tekemään todella pitkää päivää tavoitteidensa eteen.
Giray työllistää ravintoloissaan paljon maahanmuuttajataustaisia ihmisiä ja tulkin työn kautta on tekemisissä usein myös oleskelulupa-asioiden kanssa.
– Mielestäni lupakäytännöt ovat kiristyneet viime vuosina. Suomessa on kahden kerroksen maahanmuuttajia. Euroopan ulkopuolelta tuleville asiat on tehty systemaattisesti hyvin hankaliksi.
Lupahakemuksiin tuhansia euroja
Muhammed Musah on sanojensa mukaan tehnyt ympäripyöreää päivää, koska hänen haaveissaan on perheen yhteinen elämä Suomessa. Vaimo ja 10-, 6- ja 3-vuotiaat tyttäret asuvat Kumasin kaupungissa Ghanassa. Musah lähettää suurimman osan tuloista perheelleen, johon kuuluvat myös hänen vanhempansa ja sisaruksensa.
Musahin mukaan vaimo ja lapset hakivat viime kesänä oleskelulupaa Suomesta perusteenaan perheen isän säännölliset tulot Wolt-kuskina. Lupaprosessiin sisältyi matka Ghanasta Nigeriaan, jossa on lähin Suomen edustusto. Kaikkiaan Musah kertoo maksaneensa perheensä hakuprosessista matkoineen noin 6 000 euroa. Päätös oli kielteinen.
Musah on tavannut perheensä viimeksi viime kesänä Ghanassa. Nyt hän ei voi matkustaa pois Suomesta, koska valitusprosessi oleskeluluvasta on kesken.
– Haluan kouluttaa lapseni Suomessa ja elättää perheeni täällä.
Musah on asunut Suomessa neljä vuotta. Yliopistossa opiskellessa oleskeluluvan kanssa ei ollut hänen mukaansa ongelmia. Wolt-kuskiksi siirryttyä hänelle myönnettiin väliaikainen oleskelulupa yrittäjänä. Nyt luvan jatko evättiin.
Musah valittaa Maahanmuuttoviraston päätöksestä. Hänen lakimiehensä on neuvonut, että valitusprosessissa on eduksi, jos Musah käy palkkatöissä. Nyt hän työskentelee osa-aikaisesti yhdessä Girayn ravintoloista ja tekee ohessa Wolt-kuskin työtä. Tulot ovat tippuneet, eikä hän pysty lähettämään perheelleen yhtä paljon rahaa kuin aiemmin.
Asianajaja: linja on muuttunut oleskeluluvissa
Asianajaja Ville Punton mielestä ely-keskuksen linja yrittäjien oleskelulupien myöntämisessä on muuttunut viime vuosina. Punto on juristina erikoistunut oleskelulupa-asioihin. Muhammed Musah ei ole hänen asiakkaansa.
– Argumentaatio siitä, että toimeentulo ei ole uskottavaa on nykyisin Ely-keskuksen päätöksissä aika tyypillinen, Punto sanoo.
Esimerkiksi ravintolayrittäjinä toimivia maahanmuuttajia on epäilty pimeän työn teettämisestä, jos yrityksen liikevaihto on suuri verrattuna palkkakustannuksiin.
Punto ihmettelee, että oleskelulupa evätään pelkän epäilyksen perusteella, jota ei tutkita sen tarkemmin.
– Jos ely-keskus epäilee esimerkiksi pimeää työtä, eikö sen pitäisi ilmoittaa epäilyksestä viranomaiselle, joka tutkii asian, Punto kysyy.
Ely-keskus: kielteinen päätös perustuu laajaan arvioon
Uudenmaan ely-keskus kiistää, että linja oleskelulupien myöntämisessä olisi muuttunut.
– Yrittämisen muodot ovat muuttuneet esimerkiksi alustatalouden myötä. Viime vuosina on tullut uuden tyyppisiä hakijoita myös yrittäjien oleskelulupiin. Myös erilaisten lieveilmiöiden määrä on lisääntynyt ja niitä tunnistetaan paremmin, sanoo yksikön päällikkö Kari Koivisto Uudenmaan ely-keskuksesta.
Yrittäjien oleskelulupa-asiat kaikkialta Suomesta on keskitetty Uudenmaan ely-keskukseen.
Koiviston mukaan yleisempää on, että oleskelulupa evätään liian pienten tulojen vuoksi kuin siksi, että tulot olisivat epäilyttävän suuret. Jotta oleskelulupa voidaan myöntää, yrityksen on oltava kannattava ja hakijan toimeentulon turvattu oleskeluluvan voimassaolon ajan. Lisäksi yrittäjän on huolehdittava velvoitteistaan.
Koivisto ei ota kantaa yksittäistapaukseen, mutta toteaa, ettei kielteisen päätöksen peruste ole vain yksittäinen seikka, vaan moneen lähteeseen perustuva arvio hakijan tilanteesta.
Osallistu keskusteluun jutun aiheesta. Keskustelu on avoinna 8.5. klo 23:een asti.
Lue myös: