Somalian presidentinvaalit ovat myöhästyneet yli vuodella. Vaalien synnyttämien kiistojen takia Somalia kävi viime vuoden alkupuolella jo sisällissodan partaalla.
Ylen Afrikan-kirjeenvaihtaja Pasi Toivonen listaa seitsemän pointtia Somalian vaaleista.
1. Somalialaiset eivät äänestä
Presidentin valitsevat Somalian vastavalitun parlamentin 329 kansanedustajaa. Heidät on valittu kuudesta osavaltiosta, mutta niissäkään vaali ei ollut kansanvaali, vaan parlamentaarikot valittiin klaanien vanhimpien ja paikallisten viranomaisten kokouksissa. Somaliassa on viimeksi järjestetty suora kansanvaali vuonna 1969.
2. Äänellä on hintansa
Somalian vaalijärjestelmä on erittäin altis korruptiolle. Varmoja tietoja kansanedustajapaikkojen ostamisesta ei ole, mutta esimerkiksi International Crisis Groupin entinen projektijohtaja Rashid Abdi arvioi twiitissään yhden äänen hinnaksi presidentinvaalissa 300 000 dollaria. Suurimmat vaalirahoittajat ovat tiettävästi Qatar ja Turkki, joilla muutenkin on vahva vaikutus Somalian politiikassa.
3. Presidentti valitaan teltassa lentokentällä
Somalian parlamentti kokoontuu valitsemaan presidenttiä Mogadishun lentokentän turva-alueelle pystytettyyn telttaan. Parlamenttitaloa pidetään liian vaarallisena paikkana, koska islamistinen terroristijärjestö al-Shabaab on vaalien alla kiihdyttänyt toimintaansa pääkaupungissa Mogadishussa. Tosin al-Shabaab on viime viikkoina ulottanut iskunsa myös lentokenttäalueelle.
4. 39 presidenttiehdokasta
Presidenttiehdokkaan pitää Somaliassa olla maan kansalainen, muslimi ja 40 vuotta täyttänyt. Tyhjätasku ei voi olla, sillä maanantaina parlamentin vaalikomitea ilmoitti, että jokaisen ehdokkaan on vielä ennen vaalia maksettava 40 000 dollarin rekisteröitymismaksu.
Silti kisassa on vielä mukana 39 presidenttikandidaattia. Joukossa ovat mukana muun muassa istuva presidentti Mohamed Abdullahi Mohamed, kaksi entistä presidenttiä, yksi entinen pääministeri ja yksi naisehdokas, Fowsiya Yusuf. Sunnuntaina ehdokkaiden joukosta karsitaan ensin kymmenen, sitten neljä, sitten kaksi – ja mahdollisesti vasta neljännellä äänestyskierroksella selviää, kuka on Somalian järjestyksessä kymmenes presidentti.
5. Presidentti jarrutti vaalien järjestämistä
Vaalien piti olla jo viime vuoden helmikuussa. Istuva presidentti halusi silloin itselleen kahden vuoden jatkokauden ja on jarruttanut vaalien järjestämistä. Somalia on vaalikiistan takia ollut jo uuden sisällissodan partaalla, kun armeija, turvallisuuspalvelu ja poliisivoimat jakautuivat presidentin ja pääministerin kannattajiin.
6. IMF päätti vaalien ajankohdan?
Vaaleja ei ehkä olisi saatu nytkään järjestettyä, ellei Kansainvälinen valuuttarahasto IMF olisi puuttunut peliin. Se ilmoitti helmikuussa, että jos presidenttiä ei valita 17. toukokuuta mennessä, se keskeyttää tukiohjelmansa Somalian hallitukselle. Tämä tarkoittaisi, että Somalian liittovaltio ajautuisi maksuvaikeuksiin, eikä välttämättä pystyisi maksamaan esimerkiksi virkamiesten ja sotilaiden palkkoja.
7. Rynnäkkökiväärien hinta nousussa
Ratkaisevaa vaaleissa on, myöntävätkö hävinneet ehdokkaat tappionsa. Jos näin ei käy, voi maa suistua uuteen väkivallan kierteeseen. Uutistoimisto The New Humanitarian on selvittänyt, että AK47-rynnäkkökiväärin hinta Mogadishun asemarkkinoilla on noussut kymmeniä prosentteja viime kuukausien aikana, mikä kertoo kasvaneesta kysynnästä. Somalialaiset toivovat rauhaa, mutta varautuvat huonompaan vaihtoehtoon.
Voit keskustella aiheesta sunnuntaihin 15. toukokuuta kello 23:een asti. Siihen mennessä Somalian uuden presidentin pitäisi olla tiedossa.