Somalian pääkaupungissa Mogadishussa oli sunnuntain presidentinvaalien aikaan ulkonaliikkumiskielto ja äänestys järjestettiin terroriuhan takia lentokentän turva-alueelle pystytetyssä suuressa teltassa.
Vaalipäivänäkin Mogadishussa ammuttiin kranaatteja, mutta aamusta myöhään iltaan jatkunut äänestys pystyttiin viemään läpi.
Ylen Afrikan kirjeenvaihtaja Pasi Toivonen vastaa kahdeksaan kysymykseen Somalian vaaleista.
1. Mistä vaaleissa oli kyse?
Vaali oli tärkeä, koska sen siirtäminen ajoi viime vuoden huhtikuussa jo Somalian sisällissodan partaalle. Presidentti Mohamed Farmaajo halusi jatkaa omaa virkakauttaan kahdella vuodella.
Kun pääministeri asettui vastustamaan, jakaantui maan armeija presidentin ja pääministerin kannattajiin.
Viime vuoden huhtikuussa armeijan eri yksiköt olivat jo sormet liipasimella toisiaan vastassa. Nyt uuden presidentin yksi tärkeimmistä tehtävistä on saada armeija ja muu turvallisuuskoneisto aidosti puolelleen.
2. Mikä on vaalien tärkein lopputulos?
Ehkä tärkeintä oli juuri se, että vaalit saatiin pidettyä. Ehdokkaita oli huikeat 39 kappaletta ja viimeisellä äänestyskierroksella olivat vastakkain istuva presidentti Mohamed Farmaajo ja ennen häntä Somaliaa hallinnut Hassan Sheikh Mohamud.
Nämä herrat istuivat ääniä laskettaessa sopuisasti rinnakkain, eikä Farmaajo ainakaan toistaiseksi ole kiistänyt lopputulosta, mikä on ehdottomasti hyvä merkki.
3. Seurasit vaaleja Nairobin somalikaupunginosassa. Millainen tunnelma oli siellä?
Täällä Nairobissa olimme somaliravintolassa, joka oli täynnä nuoria miehiä. Suurin osa oli istuvan presidentin kannattajia, ja voitonjuhlat jäivät heiltä pitämättä.
Mutta he poistuivat rauhallisesti Nairobin yöhön ja eräs Farmaajoa kannattanut haastateltavani totesi, että vaikka pettymys on oli valtava, oli vaalit voittanut Hassan Sheikh tänä iltana myös hänen presidenttinsä.
4. Mikä muuttuu Somaliassa?
Voisi sanoa, että Somaliassa ei ole mikään muuttunut yli 20 vuoteen. Hassan Sheikhillä on aika lailla samat ongelmat edessään kuin yhdeksän vuotta sitten, kun hän ensimmäisen kerran aloitti presidenttinä.
Ja suurin ongelma on isoa osaa maasta hallitseva ja Somalian turvallisuutta horjuttava terroristijärjestö al-Shabaab, joka siis ilmeisesti antoi kranaateilla äänimerkin itsestään vaalipäivänäkin, kuuloetäisyydellä vaaliteltasta.
Etsiikö Hassan Sheikh al-Shabaabin kanssa kovempaa yhteenottoa vai yhteistyötä, se jää nähtäväksi. Mutta jos turvallisuustilanne ei parane, ei mikään muukaan asia etene Somaliassa.
5. Mitä muita haasteita on uudella presidentillä?
Uudella presidentillä on myös taakkanaan paheneva kuivuus, joka uhkaa Somaliassa miljoonien ihmisten henkeä ja hyvinvointia. Talous kasvaa, mutta sitä raskauttavat korruptio ja hutera turvaallisuustilanne.
Väistyvä presidentti Mohamed Farmaajo on ajanut kovaa keskusjohtoista politiikkaa ja saanut Somalian vahvat osavaltiot vastarintaan. Suostuuko Hassan Sheikh aidosti jakamaan valtaa osavaltioiden kanssa, se on yksi monista kohtalonkysymyksistä.
6. Olivatko vaalit vapaat ja rehelliset?
Somaliassa ei ole pidetty vapaita vaaleja sitten vuoden 1969. Presidentin valitsijoina oli eilen 329 kansanedustajaa, jotka ovat Somalian vaikutusvaltaisten klaanien nimeämiä.
Noin 17 miljoonasta somalialaisesta vain pienellä vähemmistöllä oli mahdollisuus vaikuttaa vaalin lopputulokseen. Rahaa liikkui vaaleissa ilmeisesti paljon. Uusi presidentti lupasi avajaispuheessaan taas kerran, että Somalia liikkuu kohti demokraattisia vaaleja.
7. Vaalit viivästyivät yli vuodella. Miksi ne saatiin pidettyä juuri nyt?
Vaalit saatiin lopulta pidettyä ehkä sen vuoksi, että kansainvälinen valuuttarahasto IMF ilmoitti lopettavansa Somalian tukiohjelmat, ellei uutta presidenttiä ole valittu 17. toukokuuta mennessä.
8. Mikä oli naisten rooli vaalissa?
Presidenttiehdokkaita oli ennätykselliset 39, mutta heistä vain yksi, Fowsia Yusuf oli nainen. Valinnan tehneistä 329 kansanedustajista noin joka neljäs oli nainen. Parlamentissa on periaatteessa 30 prosentin naiskiintiö, mutta jotkut klaanijohtajat jättävät naisten paikat täyttämättä.
Somaliaan perustettiin jo vuonna 2002 niin sanottu kuudes klaani, joka yhdistää somalialaisia naisia yli klaanirajojen ja yrittää parantaa naisten asemaa. Mutta esimerkiksi noissa Nairobin vaalivalvojaisissa oli paikalla arviolta parisataa nuorta miestä, mutta ei yhtään somalinaista.
Lue lisää: