19-vuotias helsinkiläinen Onerva Cortés on menossa vauvansa kanssa neuvolaan kolmikuukautistarkastukseen. Vastassa on jälleen Cortésille ennestään tuntematon terveydenhoitaja.
Cortés kertoo hoitajan vaihtuneen melkein joka käynnillä sekä raskausaikana että vauvan syntymän jälkeen.
– Usein joudun selittämään asioita uudelleen, sillä välillä kaikkia asioita ei ole kirjattu edes ylös. Jos olisi aina sama työntekijä, ei tarvitsisi alusta asti kertoa esimerkiksi vauvan vatsavaivoista. Sama työntekijä osaisi myös verrata, miten tilanne on muuttunut edellisestä käynnistä.
Vatsavaivojen vuoksi Cortésin vauva on hyvin itkuinen ja nukkuu huonosti. Cortés on toistuvasti pyytänyt neuvoja esimerkiksi korvikkeiden valintaan, mutta kokee, ettei ole saanut neuvolasta asiaan apua.
Työntekijöiden vaihtumisen vuoksi Cortés kertoo saaneensa myös hyvin ristiriitaisia ohjeita ja neuvoja vauvan hoitoon.
– Tosi usein on tullut ihan käytännön ohjeisiin ihan erilaisia vastauksia. On vaikea tietää, mitä kuuluisi tehdä, kun ohjeet ovat välillä niin vastakkaisia.
Neuvoloissa paljon kehitettävää
Neuvolatoiminta täyttää tänä vuonna sata vuotta. Halusimme selvittää, onko neuvola ajan tasalla vielä vuonna 2022.
Kysyimme asiaa erilaisilta lapsiin ja perheisiin liittyviltä yhdistyksiltä, liitoilta ja asiantuntijoilta. Arviot menivät tasan: kymmenestä kyselyyn vastanneesta puolet arvioi, ettei neuvola ole enää ajan tasalla.
Vastaajien mielestä neuvoloissa pitäisi panostaa enemmän esimerkiksi vanhempien jaksamiseen, tukea isiä sekä huomioida perheiden moninaisuus.
Näin asiaa kommentoi Ylen kyselyssä Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen tutkimuspäällikkö Reija Klemetti.
"Monikulttuurisuus on tullut myös neuvoloihin, ja siihen liittyvät asiat vaatisivat panostamista ja henkilökunnan osaamista sekä nykyistä enemmän aikaa ja käyntejä. Sen lisäksi panostamista tarvittaisiin muun muassa seuraaviin asioihin: Lisää tukea vanhemmuuteen ja parisuhteeseen. Uupumusoireiden tunnistamista ja hoitamista. Mielenterveysongelmien tunnistamista ja hoitopolkujen luomista. Synnytykseen valmentamista."
Sateenkaariperheet ry:n toiminnanjohtajan Juha Jämsän mukaan seksuaali- ja sukupuolivähemmistöt pitäisi kohdata neuvoloissa nykyistä paremmin.
"Sateenkaariperheet eivät voi tällä hetkellä luottaa, että heidät kohdattaisiin neuvolassa asiallisesti ja ilman normittamista. Erityisesti valmiudet kohdata sukupuolen moninaisuutta puuttuvat neuvolasta vielä lähes täysin. Sateenkaariperheet ry:n tukipalveluihin hakeutuu vanhempia, jotka ovat traumatisoituneet neuvolan asenteellisesta, arvottavasta ja sukupuolittavasta kohtelusta. Liian usein vanhemmat ovat kokeneet, että neuvolassa ei sateenkaariperheellisenä uskalla kysyä mitään tai leimaamisen pelossa varsinkaan kertoa huonovointisuudestaan."
Nekin, joiden mielestä neuvola edelleen on ajan tasalla, löysivät kehittämistarpeita. Esimerkiksi Imetyksen tuki ry:n toiminnanjohtaja Anna Nupponen oli huolissaan nimenomaan hoitajien vaihtuvuudesta.
"Terveydenhoitajat vaihtuvat liian usein. Pysyvien ja luottamuksellisten suhteiden jatkumo olisi todella tärkeää. Koska perhettä seurataan raskausajasta kouluikään, jatkumoa ei tule, jos joka kerralla on eri työntekijä."
"Isien tukemisessa ja perheiden monimuotoisuuden huomioimisessa on vaihtelevuutta. Näihin teemoihin tarvittaisiin koulutusta ja mahdollisuutta työntekijöiden käydä keskustelua asiantuntijoiden kanssa", vastasi puolestaan Monimuotoiset Perheet -verkoston johtava asiantuntija Anna Moring.
Ongelmia ei aina tunnisteta
Porvoolainen kahden lapsen äiti Salla Vähäkangas, 29, oli täysin tyytyväinen neuvola-asiakas siihen saakka, kunnes hänen esikoisellaan alkoi kymmenen kuukauden iässä tulla yhtäkkiä erikoisia oireita.
Sinna-vauva joi paljon, pissasi paljon ja oli todella väsynyt. Vähäkangas soitti oireista neuvolaan, jossa kehotettiin seuraamaan tilannetta ja menemään tarvittaessa päivystykseen.
Seuraavana päivänä Sinna vietiin jo ambulanssilla Helsinkiin teho-osastolle, jossa hänellä todettiin vakava happomyrkytys. Sinna oli sairastunut diabetekseen.
– Silloin meni luottamus neuvolan terveystietoon. Heidän olisi mielestäni pitänyt osata tunnistaa lapsen tyypilliset diabetes-oireet ja pyytää meitä neuvolaan mittaamaan sokerit, Vähäkangas sanoo.
Toisen lapsen synnyttyä alkoivat vuoden kestäneet uniongelmat. Selma-vauva heräili öisin parin tunnin välein. Vähäkangas oli todella uupunut, muttei kokenut saavansa tilanteeseen apua. Lopulta Vähäkangas tyytyi neuvolakäynneillä vain toteamaan, että hyvin menee.
– Ei jaksa moneen kertaan samaa ongelmaa avata, jos ei kukaan ota siitä koppia.
Asiaan vaikutti myös se, että koronan myötä terveydenhoitajat alkoivat vaihtua tiuhaan tahtiin.
– Terveydenhoitajia siirrettiin muihin tehtäviin, ja sieltä tuli vähän ketä tuli. Yhdessä vaiheessa en ollut edes varma, kenelle minun pitää soittaa, jos tulee jotain, Vähäkangas muistelee.
Terveydenhoitajilla on liikaa perheitä vastuullaan
Korona-aika muutti ja supisti neuvolapalveluita. Terveydenhoitajaliiton puheenjohtaja Tiina Mäenpään mukaan perheet eivät ole saaneet korona-aikana neuvolapalveluita asetusten määrittämällä tavalla.
Samaan aikaan perheiden tuen tarve on tutkimusten mukaan koronan myötä vain kasvanut. Hoitovelkaa on siis kertynyt paljon, ja sen purkaminen vie aikaa.
Toisaalta Mäenpää myöntää, että ongelmat ovat alkaneet jo ennen koronaa, ja siihen on useita syitä.
Ensinnäkin monilla neuvolassa työskentelevillä terveydenhoitajilla on suositusta enemmän asiakasperheitä. THL:n tutkimuksen mukaan lastenneuvoloille määritellyt henkilöstömitoitussuositukset ylittyivät yli 40 prosentissa terveyskeskuksista vuonna 2019.
Suosituksen mukaan yhdellä kokopäivätoimisella terveydenhoitajalla saisi olla vastuullaan enintään 340 iältään 0–6-vuotiasta lasta. Suositus on kuitenkin vuodelta 2004. Sen jälkeen maailma, ja sitä myöten myös neuvolatyö, on muuttunut paljon, Mäenpää huomauttaa.
– Ensinnäkin perheet ovat muuttuneet tosi paljon. On hyvin monenlaisia perheitä ja monikulttuurisia perheitä ja perheitä, joilla on enemmän erilaisia ja monimuotoisempia ongelmia kuin aikaisemmin. Lisäksi neuvoloihin on tullut paljon uusia tehtäviä, jotka ovat lisänneet terveydenhoitajatyön vaativuutta ja vastuuta.
Uusia tehtäviä ovat muun muassa synnytyksen jälkitarkastus sekä isyyden ja äitiyden tunnustaminen. Neuvoloihin kohdistuu jatkuvasti myös erilaisia odotuksia.
– Helposti ajatellaan, että neuvolassahan voidaan tehdä sitä, tätä ja tuota, koska sehän on se palvelu, jota lähes kaikki suomalaiset perheet käyttävät. Erilaisia tutkimuksia, hankkeita ja uusia työmenetelmiä tuodaan monesti hyvin kiirelliselläkin tahdilla neuvolatyöhön, ja terveydenhoitajat sitten joustavat omissa tehtävissään, että kaikki voidaan ottaa huomioon, Mäenpää sanoo.
Neuvolatyön vaativuus näkyy työntekijöiden jaksamisessa. Mäenpään mukaan etenkin nuoret, vastavalmistuneet terveydenhoitajat kertovat miettivänsä jo ensimmäisen työvuoden jälkeen toisiin terveydenhoitajatyön tehtäviin siirtymistä tai jopa alan vaihtoa. Viime vuosina sijaisuuksiin ja avoimiin tehtäviin on ollut aiempaa vähemmän hakijoita. Työ ei ole enää niin vetovoimaista kuin aikaisemmin, Mäenpää toteaa.
– Jos ei pysty vastaamaan asiakkaiden tarpeisiin riittävästi ja tekemään työtä niin hyvin kuin pystyisi, jos olisi enemmän aikaa, niin kyllä se kuormittaa. Kaikki kulminoituu siihen, että terveydenhoitajia ei ole riittävästi käytettävissä.
Pääosa asiakkaista on tyytyväisiä, mutta kokemukset vaihtelevat
Tilanteesta huolimatta neuvoloiden asiakastyytyväisyyskyselyiden uusimmat, vielä julkaisemattomat tulokset ovat erittäin positiiviset.
Valtakunnallisesti neuvolapalvelut saivat suunnilleen yhtä hyvän kokonaisarvosanan (4,6/5,0) kuin edellisinäkin vuosina, vaikka viimeisin kysely toteutettiin viime vuoden marras-joulukuussa, jolloin koronatilanne oli jälleen pahentunut.
Kuntakohtainen kokonaisarvio vaihteli 3,7:stä 5:een. Täyden arvosanan sai vain neljä kuntaa. Kuntakohtainen vaihtelu näkyi myös avoimissa vastauksissa:
"Terveydenhoitajamme on pysynyt samana jo vuosia. Hänen kanssaan käynnit sujuvat jouhevasti, koska hän tuntee meidät ja perheemme."
"Poikkeuksetta joka neuvolakäynnillä eri terveydenhoitaja. En saanut koko raskauden aikana yksilöllistä ja minut tuntevaa hoitoa, sillä jokainen vastaanottava terveydenhoitaja oli eri. Minusta tuntui, että vastaanotoilla tehtiin 'pakolliset' käyntiin liittyvät toimenpiteet ja tehtävät, mutta ei muuta. Vauvani synnyttyä en ole tavannut 'omaa' terveydenhoitajaani vielä. Kolmella neuvolakäynnillä on ollut jokaisella eri terveydenhoitaja."
Kyselyyn vastasi noin 4 500 asiakasta, mikä on suunnilleen yhtä paljon kuin edellisessä kyselyssä vuonna 2018. Avoimia palautteita neuvola sai 1 357 kappaletta lähes 150:ltä eri paikkakunnalta.
Kiitosta tuli muun muassa kuulluksi tulemisesta, koko perheen huomioimisesta sekä läsnäolosta vastaanottokäynnillä. Kielteistä palautetta annettiin esimerkiksi henkilökunnan suuresta vaihtuvuudesta ja kiireen tunnusta vastaanotolla. Avoimista palautteista runsas kolmannes oli negatiivista.
Myös neuvolan oppaat kaipaavat päivittämistä
Äitiys- ja lastenneuvolapalvelujen valtakunnallisesta ohjauksesta, kehittämisestä ja tutkimisesta vastaavan Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen tutkimuspäällikön Tuovi Hakulisen mukaan muun muassa hyvät asiakaspalautteet kertovat siitä, että neuvola on edelleen ajan tasalla.
Hakulinen kertoo, että neuvolapalveluita pyritään koko ajan kehittämään, jotta ne vastaisivat perheiden tämän päivän tuen tarpeisiin ja haasteisiin.
Viimeisin esimerkki tästä on joulukuussa 2021 avattu uusi NEUKO-tietokanta, joka tarjoaa neuvolan työntekijöille uusinta näyttöön perustuvaa tietoa sekä kansalliset ohjeistukset ja suositukset. Tietopaketin tarkoitus on auttaa eri puolilla Suomea työskenteleviä ammattilaisia toteuttamaan terveystarkastukset yhdenmukaisesti, mutta myös yksilölliset tarpeet huomioiden.
– Siellä on tietoa esimerkiksi naisten ja tyttöjen sukuelinten silpomisesta ja kunniaväkivallasta. Tietokanta on kätevä avata heti, kun tilanne tulee eteen vastaanotolla. Tietokantaa on myös helpompi päivittää kansallisiin painettuihin oppaisiin verrattuna, Hakulinen kuvailee.
Vanhemmille jaettavat painetut oppaat saavatkin osakseen kritiikkiä asiakaskyselyn avoimissa vastauksissa.
"Neuvolan kaikki materiaali on heteropareille tarkoitettuja. Henkilökuntaa pitää perehdyttää sateenkaariperheiden asioihin, ja materiaalit pitää olla kaikenlaisille perheille."
"Lapsiperheen voimavarakysely samoin kuin kaikki muutkin kyselyt ja kaavakkeet on ajanmukaistettava. Miksi vaihtoehdot ovat aina "isä ja äiti", kun voitaisiin puhua vanhemmista? Perheiden monimuotoisuus tulisi huomioida kaikessa byrokratiassa kaavakkeineen ja kyselyineen."
Hakulinen kertoo, että esimerkiksi Meille tulee vauva -oppaan päivittäminen on pian taas edessä ja sen yhteydessä pohditaan myös sanavalintoja.
– Menee liian monimutkaiseksi, jos kaikki perheiden kirjot aina luetellaan. Mutta otamme palautetta vastaan, tästä on keskusteltu jo aiemmin ja täytyy miettiä, miten asia ratkaistaan.
"Joillekin olemme vain perhe paperilla"
Vaikka korona on Hakulisen mukaan rapauttanut neuvolapalveluita, hän uskoo, että tilanne saadaan korjattua. Tärkeintä olisi saada henkilöstömitoitussuositukset ajan tasalle ja sitten keskittyä muihin kehittämiskohteisiin.
Iso laiva tunnetusti kääntyy hitaasti, mutta Hakulisen mukaan muutokset voivat olla nopeitakin, varsinkin jos asiat on kirjattu säädöksiin ja niiden toteutumista seurataan ja valvotaan.
Viime kädessä kyse on Hakulisen mukaan yksilöistä.
– Sehän on se tuhannen taalan kysymys, mitä siellä terveystarkastuksissa oikeasti tapahtuu. Tarkastusten ajankohdista ja määristä on säädökset, mutta palveluiden sisältö, se keskustelu ja se, mitä kulloisessakin kohtaamistilanteessa tapahtuu, millaista tuen tarvetta perheellä ja lapsella on, sehän on täysin yksilöllistä.
Samoilla linjoilla on porvoolaisäiti Salla Vähäkangas. Laadun pitäisi olla samanlaista, mutta silti Vähäkankaan kokemukset ovat vaihdelleet kunkin terveydenhoitajan mukaan.
– On ihmisiä, jotka ihan oikeasti ovat läsnä, ottavat lapset huomioon ja syliin ja kohtaavat koko perheen. Sitten on niitä, jotka suorittavat vain pakolliset asiat ja joille me olemme vain perhe paperilla.
Vähäkankaan tilanne ymmärrettiin neuvolassakin lopulta, kun hänen täyttämänsä uupumuslomakkeen tulokset olivat sen verran hälyttävät. Hänelle tarjottiin kotiapua.
– Kaikki mittaukset hoituvat neuvolassa todella kivasti, ja siellä ollaan tosi lapsiystävällisiä. Mutta jos jokin on huonosti tai vanhemmat väsyneitä, sieltä tarjotaan aika huonosti apua. Apua pitää osata itse pyytää, Vähäkangas summaa omat kokemuksensa.
Toisaalta apua ei välttämättä aina saa pyytämälläkään. Onerva Cortés jäi raskausaikana yksin tulevan vauvansa kanssa, hänellä oli erilaisia komplikaatioita, ja hän pyysi vaikeaan tilanteeseen neuvolasta keskusteluapua.
– Vaikka sanoin ihan suoraan, että toivoisin saavani keskusteluapua, siihen ei silti reagoitu mitenkään. Sanottiin vain, että neuvolapsykologille on tosi pitkät jonot, että sinne ei pääse. Se oli tosi yllättävää.
Millaisia kokemuksia sinulla on neuvolasta? Voit keskustella aiheesta maanantaihin 23.5.2022 kello 23:een saakka.
Lue myös:
Kun ensimmäinen neuvola perustettiin 100 vuotta sitten, työläisäidit kävivät siellä miehiltään salaa