Yhteismetsään liittyminen kiinnostaa yhä useampaa metsänomistajaa. Vielä kymmenen vuotta sitten ajatus oli monelle vieras, suorastaan vähän epäilyttävä.
Ensimmäinen uuden lain mukainen yhteismetsä perustettiin Kauhavalle 10 vuotta sitten. Kauhavan yhteismetsän hoitokunnan puheenjohtaja Alpo Puroaho kertoo, että liikanimi alkuajoilta kummittelee vieläkin.
– Vieläkin kuulee sitä että jaahas, kolhoosikauppias kulkee. Se liittyy yhteen kokoamiseen ja moni ihmettelee, että miten se onnistui Etelä-Pohjanmaalla.
Kauhavalla ratkaiseva tekijä oli, että kaupunki lähti mukaan isolla metsäomaisuudellaan. Se toimi eräänlaisena vakuutena muillekin. Haasteita oli silti riittämiin, muun muassa yhteistyölle viranomaisten kanssa piti löytää uudet mallit.
Helppous houkuttaa
Uuden yhteismetsälain kimmokkeena oli huoli, joka tänä päivänä on helppo tunnistaa: Metsien hoitamattomuus, pirstoutuminen pienempiin tiloihin ja väestön pakkautuminen kasvukeskuksiin.
Hoidon ulkoistaminen hoitokunnalle on monelle tärkein syy yhteismetsään liittymiselle. Se oli päällimmäinen motiivi myös Jaakko Perälälle, jonka metsistä kauimmaiset on liitetty yhteismetsään, lähimpien hoitoon aika vielä riittää.
Lisäksi liittyminen voi helpottaa sukupolvenvaihdosta metsätiloilla. Jaakko Perälän viisi lasta saavat aikanaan kaikki matemaattisesti samanarvoiset metsäpalstat.
– Ei tule ainakaan riitaa siitä, että joku sai vitikkoa ja toinen hyvää metsää. Muuta riittaa voi tulla, mutta ei tätä, nauraa Jaakko Perälä.
Kuusenkerkkää ja männyn kaarnaa
Metsästä saatavat luomutuotteet ovat uusi kiinnostuksen kohde. Materiaalin kerääminen edellyttä metsän luomusertifiointia. Ennen laki mahdollisti metsien ryhmäsertifioinnit, nyt maanomistajan keräyslupaa vaativien tuotteiden osalta luomusertifikaatti on tilakohtainen.
Tämä on johtanut siihen, että tällä hetkellä monilla metsäluomutuotteiden jalostajilla on vaikeuksia saada raaka-aineita.
Kauhavan yhteismetsän hoitokunnan sihteeri sihteeri Arto Valkama on leipätyössä Metsäkeskuksessa ja mukana kehittämishankkeissa. Hän yritti houkutella yksittäisiä metsänomistajia mukaan, mutta innostus oli laimeaa. Kauhavan yhteismetsässä asiasta innostuttiin.
Kauhavalla on kokeiltu kuusenkerkän ja männyn kuoren keruuta.
– Me ollaan oltu etunenässä kokeilemassa näitä luomukeräyksiä ja kehittämässä keräysprosesseja. Pyyntöjä kertomaan asiasta lisää muillekin tulee nyt jatkuvasti.
Kysyntä metsäluomutuotteille on kova, mutta niiden tiellä metsästä kaupan hyllylle on vielä monta mutkaa. Uutta on kuitenkin keksittävä jatkuvasti ja Arto Valkama uskoo, että metsäluomu on varteenotettva vaihtoehto.
– Metsänhoidossa on olemassa uhkakuvia ja voi olla että pienemmiltä pinta-aloilta pitää saada suurempaa tuottoa. Tämä on meidän näkemyksemme mukaan yksi mahdollisuus.
Sijoitusyhtiöt kuumentavat markkinoita
Kauhavan yhteismetsä toimi esimerkkinä monelle muulle. Kauhavan vanavedessä syntyi useita niin kutsuttuja kuntayhteismetsiä. Osassa kehittämisinto hiipui alun jälkeen, mutta Kauhavalla toiminta on jatkunut aktiivisena.
Viime vuosi oli liittyjien osalta ennätyksellinen ja vauhti näyttää jatkuvan tänäkin vuonna.
Keskustelu metsäomaisuuden ympärillä käy vilkkaana, samoin kauppa. Tilannetta kuumentavat kansainväliset sijoitusyhtiöt, joilla on halua ja varallisuutta hankkia metsää Suomesta.
– Halutaan ostaa osuuksia, jopa koko yhteismetsä, kertoo Kauhavan yhteismetsän hoitokunnan puheenjohtaja Alpo Puroaho.
Lähtökohta Kauhavan yhteismetsälle oli kuitenkin oman kunnan kehitys. Lisäksi yksityisten omistama yhteismetsä pystyy myös vaalimaan luontoarvoja. Näin halutaan asian olevan jatkossakin.
Kysymys siitä, paljonko virallisen arvion päälle pitäisi tulla euroja lisää, että myyntiä voisi harkita on siis teoreettinen?
– En ole koskaan päästänyt keskustelua niin pitkälle, että paljonko meidän yhteismetsän hintaa laitettaisiin lisää että se myyntiin tulisi. Haluamme pitää sen paikkakunnan kehityksen mittarina, painottaa Alpo Puroaho.
Lue seuraavaksi: Metsän omistaminenko hankalaa? Tarvitset vain pankkitilin jonne rahaa laitetaan
Mitä ajatuksia juttu herätti? Voit osallistua keskusteluun keskiviikkoon 25.5. kello 23:een saakka.