Artikkeli on yli 2 vuotta vanha

Pihanhoidosta ei tarvitse ottaa stressiä – anna nurmikon kasvaa ja voikukkien rehottaa, niin mehiläiset saavat ravintoa

Pölyttäjien määrä on vähentynyt huolestuttavasti. Kotipuutarhuri voi auttaa niitä istuttamalla hyötykasveja, jotka sopivat ravinnoksi sekä mehiläisille että ihmisille.

Mehiläistarhaaja Tanja Oretolla on boheemi piha, jossa pörriäiset ja ihmiset elävät sulassa sovussa. Kuva: Mikko Koski / Yle.
  • Ulla Malminen

Tanja Oreton pihalla Espoossa kuuluu tasainen mehiläisten surina. Pörriäiset lentävät ahkerasti kukasta toiseen hoitamassa tärkeää tehtäväänsä eli kasvien pölytystä.

Oreto on mehiläistarhaaja ja Suomen mehiläishoitajainliiton aktiivijäsen. Perheen pihan laidalla on ollut mehiläispesä kymmenisen vuotta. Ihmisten ja mehiläisten yhteiselo on sujunut sopuisasti. Mehiläiset pistävät vain silloin, jos ne tuntevat itsensä uhatuksi, koska ne kuolevat piston jälkeen. Oretojen pihassa ketään ei ole pistetty.

– Tarhamehiläiset eivät ihmisistä piittaa. Ne syövät mettä ja siitepölyä. Me voimme syödä rauhassa terassilla. Ne, jotka meidän pihvejä käyvät havittelemassa, ovat yleensä ampiaisia, Oreto kertoo.

Mehiläiset viihtyvät voikukissa.
Mehiläiset viihtyvät voikukissa. Kuva: Ulla Malminen / Yle

Myös viljelykasvit tarvitsevat pölyttäjiä

Oretojen pihaa voisi kuvailla hieman boheemiksi. Nurmikko rehottaa pitkänä, jotta voikukat ja lemmikit voivat kukkia. Sopivasti hoitamattoman näköinen piha auttaa pölyttäjiä selviytymään, ja ne todellakin ovat avun tarpeessa.

Lähes 90 prosenttia maailman kukkivista kasvilajikkeista ja 75 prosenttia viljelykasveista tarvitsee pölyttäjiä. Niiden määrä on kuitenkin huvennut huolestuttavasti viime vuosina YK:n mukaan. Mehiläiskadon syitä ovat muun muassa tehomaatalous ja ilmastonmuutos.

– Suomessa tilanne on parempi kuin muualla maailmalla, koska meillä on enemmän luonnontilaisia alueita ja torjunta-aineiden käyttö on säädellympää, mutta tilannetta seurataan ja tutkitaan, Oreto sanoo.

Mehiläisiä pesän suuaukolla.
Orentojen mehiläispesässä asuu kymmeniä tuhansia mehiläisiä. Pesä tuottaa 40-70 kiloa hunajaa kesän aikana. Kuva: Mikko Koski / Yle

Vadelma on mehiläisten "supersuosikki"

Pölyttäjien kannalta on tärkeää, että eri kasvit kukkivat pihalla pitkin kevättä ja kesää.

Oreto leikkaa pihanurmen vasta sitten, kun voikukat ovat kukkineet. Pihan reunamilla kasvaa myös keto-orvokkeja, valkovuokkoja, mansikkaa ja erilaisia sipulikasveja, kuten tulppaaneja. Keväällä ja alkukesästä kukkivat myös omena- ja kirsikkapuut, marja-aronia sekä herukat.

– Seuraavana on vuorossa vadelma. Se on mehiläisten supersuosikki, Oreto toteaa.

Kuukausimansikasta on iloa ihmisille ja pölyttäjille.
Kuukausimansikka kukkii alkukesällä. Kuva: Ulla Malminen / Yle

Yrteistä on iloa mehiläisille ja ihmisille

Taimilaatikoihin Oreto on istuttanut keski- ja loppukesällä kukkivia yrttejä, joista on iloa sekä mehiläisille että ihmisille.

– Oregano, minttu, ruohosipuli ja timjami ovat erinomaisia pölyttäjäkasveja.

Oreton mukaan mehiläiset eivät tarvitse näyttäviä ja isoja kerrottuja kukkia vaan saavat hyvin ravintoa vaatimattoman näköisistä kukkasista.

Oreganosta mehiläiset saavat ravintoa myöhemmin kesällä.
Oreganosta mehiläiset saavat ravintoa myöhemmin kesällä. Kuva: Ulla Malminen / Yle

Villi nurkkaus luonnonvaraisille kasveille

Oreto kannustaa jättämään pihasta nurkkauksen villiin tilaan, jossa luonnonvaraiset kasvit voivat kasvaa, koska luonnonvaraiset pölyttäjät tarvitsevat niitä.

Hän suosittelee välttämään torjunta-aineiden käyttöä, koska maaperään päätyvät myrkyt eivät ole hyväksi esimerkiksi verimaamehiläisille, jotka pesivät muun muassa maassa.

– Niiden jälkeläiset altistuvat myrkyille. On hyvä välttää myrkkyjen käyttöä ja kitkeä käsin, jos vaan pystyy. Voi myös kasvattaa omaa sietokykyään siihen, mitä kasveja puutarhassa saa olla.

Oreto antaa pihansa reunoilla kasvaa esimerkiksi maitohorsmaa, ja nurmikon joukosta löytyy myös siankärsämöä, jota hän lisää silputtuna kermaviiliin mausteeksi.

Omenapuu kukkii parhaillaan.
Omenapuu kukkii parhaillaan. Kuva: Ulla Malminen / Yle

Lisää aiheesta:

Mehiläisiä tappava punkki voi hyötyä ilmastonmuutoksesta – taistelua varroapunkkia vastaan käydään jalostuksen ja jopa avaruusteknologian keinoin