Artikkeli on yli 2 vuotta vanha

Uudenmaan uudet sote-päättäjät kyselyssä: Asunnottomuus poistuu parantamalla mielenterveys- ja päihdepalveluita

Nuorten asunnottomuuden taustalla nähdään päihde- tai mielenterveysongelmia, maksuhäiriömerkintöjä, arjenhallinnan puutteita ja vuokra-asuntojen vähäisyys.

Asunnottoman sänky asumispäivystyksessä
Kyselyn mukaan päättäjät haluavat lisää asunnottomille suunnattuja tukiasuntoja ja asumisyksiköitä.. Kuva: Marko Melto / Yle
  • Varpu Helpinen

Uudenmaan asukkaat ja uusien hyvinvointialueiden päättäjät pitävät asunnottomuutta merkittävänä yhteiskunnallisena ongelmana ja sen poistamista tärkeänä.

Asia selviää Sininauhasäätiön teettämässä mielipidekartoituksesta. Aula Researchin toteuttamaan kyselyyn vastasi 70 hyvinvointivaltuutettua Länsi-Uudenmaan sekä Vantaan ja Keravan hyvinvointialueelta sekä Helsingin kaupunginvaltuustosta ja lisäksi 784 asukasta Uudeltamaalta. Uusista sote-päättäjistä hieman harvempi kuin joka kolmas vastasi.

Sininauhasäätiö auttaa asunnottomia ja päihde- ja mielenterveysongelmien kanssa painivia ihmisiä.

Kyselyyn vastanneista Länsi-Uudenmaan uusista sote-päättäjistä kaikki pitävät tärkeänä, että oma asuinkunta pyrkii poistamaan asunnottomuuden kokonaan. Helsinkiläispäättäjistä 91 prosenttia ja Vantaan ja Keravan päättäjistä 96 prosenttia on tätä mieltä.

Myös valtaosa asukkaista eli yhdeksän kymmenestä pitää asunnottomuuden poistamista tärkeänä.

Sote-päättäjien mukaan asunnottomuutta ennaltaehkäistään, vähennetään ja poistetaan parhaiten parantamalla mielenterveys- ja päihdepalveluiden saatavuutta. Tätä mieltä on päättäjistä valtaosa eli 81 prosenttia.

Esimerkiksi Vailla vakinaista asuntoa -yhdistys on jo pitkään muistuttanut, että asunnottomuus voi aiheuttaa ja pahentaa erilaisia terveysongelmia.

Asunnottomista noin joka viides on alle 25-vuotias

Lisäksi kyselyn mukaan päättäjät haluavat lisää asunnottomille suunnattuja tukiasuntoja ja asumisyksiköitä sekä lisää kohtuuhintaisia vuokra-asuntoja.

Uudenmaan asukkaat taas lisäisivät ensisijaisesti tukiasuntoja ja asumisyksiöitä sekä kohtuuhintaisia vuokra-asuntoja. Mielenterveys- ja päihdepalveluiden lisääminen on asukkaiden vastauksissa kolmantena; niiden lisäämistä kannattaa 60 prosenttia asukkaista.

Päättäjät ymmärtävät myös, että asunnottomuus ei ole oma valinta. Päättäjistä 87–92 prosenttia on tätä mieltä. Sen sijaan asukkaiden kanta on jyrkempi: asukkaista 58–66 prosenttia on sitä mieltä, että asunnottomuus ei ole oma valinta.

Valtaosa pitää myös nuorten asunnottomuutta merkittävänä yhteiskunnallisena ongelmana. Kaikista asunnottomista noin joka viides on alle 25-vuotias. Heitä on tilastoissa tällä hetkellä 711 henkilöä, mutta osa nuorista voi olla niin kutsuttuja piiloasunnottomia, jotka he elävät asunnon puutteen vuoksi esimerkiksi sukulaisten tai tuttavien nurkissa.

Päättäjät uskovat, että nuorten asunnottomuuden taustalla on päihde- tai mielenterveysongelmia, maksuhäiriömerkintä tai osaamattomuus raha-asioissa sekä yleinen arjenhallinnan puute. Yhtenä ratkaisukeinona nähdään lapsille ja nuorille suunnattujen palvelujen kehittäminen, että ajautuminen asunnottomuuteen ehkäistään ajoissa.

Uudenmaan asukkaiden mukaan myös vuokra-asuntojen korkeat hinnat tai vähäinen saatavuus ovat nuorten asunnottomuuden taustalla.

Sekä päättäjät että asukkaat näkevät asunnottomuuden poistamisen tuovan myös kustannussäästöjä pitkällä aikavälillä.

Nykyiseen hallitusohjelmaan on kirjattu tavoite asunnottomuuden poistamisesta vuoteen 2027 mennessä.

Lue lisää:

Asunnottomien määrä laski historiallisen alas, mutta heikoimmassa asemassa olevilla on hätä – Pasilan uusi asumisyksikkö hoitaa oireita, ei syytä

Lähiöiden ongelmat kasautuvat THL:n mukaan tiettyihin vuokrataloihin ja jopa rappuihin – "Ruotsin tiellä ei olla, mutta hereillä pitää pysyä”