Syyttäjä Ville Rutanen vaatii syytetylle tuomiota yleisvaaran tuottamisesta tai vaihtoehtoisesti varomattomasta tulenkäsittelystä.
Hänen mukaansa syytteen lähtökohtana on, että syytetyn olisi pitänyt ymmärtää, että metsäpalon syttyminen oli todellinen vaara kuivassa maastossa ja tuulisessa säässä.
Syyttäjä vaatii epäillylle tekijälle ehdollista vankeusrangaistusta tai vaihtoehtoisesti tuntuvaa sakkorangaistusta.
Syytetty on tutkinnan aikana kiistänyt aiheuttaneensa palon.
Myös syytetyn työnantaja katsoo, että metsäpalo ei ole johtunut työntekijän huolimattomuudesta.
Osa korvausvaatimuksista on kohdistettu syytettyyn, osa hänen työnantajaansa. Yhteensä korvausvaatimusten määrä on noin 76 000 euroa.
Syytteen mukaan metsäpalo sai alkunsa maahan heitetystä tupakantumpista tuulivoimapuiston rakennusalueella. Syytteessä oleva henkilö oli syyttäjän mukaan tupakoinut työmaan läheisyydessä ja palo sai alkunsa syytetyn maahan heittämästään tupakantumpista.
Syyttäjä esittää, että jos oikeus päätyy ratkaisuun, jossa syytetty ei olisikaan heittänyt tupakantumppia, vaihtoehtoisesti häntä syytetään varomattomuudesta. Syyttäjä perustelee asiaa sillä, että tulipalon aiheuttaja on joka tapauksessa syytetty.
Muita mahdollisia palon syttymissyitä ei tutkinnassa ole löytynyt.
– Muut mahdolliset syttymissyyt on palonsyyn tutkinnan aikana voitu sulkea pois, joten tämä jää ainoaksi mahdolliseksi syyksi, Ville Rutanen sanoo.
Puolustus: syytetty ei ole polttanut syttymisalueella
Vastaaja kertoo polttaneensa pikkusikarin yhdessä tuulivoimalan työmaalla olleen kaivinkoneen kuljettajan kanssa. Savukkeet tumpattiin maahan, moreenisoraan. Tulipalon ei epäillä lähteneen tästä tilanteesta.
Tämän jälkeen syytetty lähti kaivinkoneelta nevalle tarkoituksenaan tutkia maastoa tulevien töiden vuoksi.
Puolustuksen mukaan palon syttymisalue on vaikeakulkuinen. Alueen vieressä on helpompikulkuinen tie, jonne ei ole näköyhteyttä, eikä ole siis varmuutta, kulkiko tiellä joku muu.
Alueella saa liikkua muitakin ja ihmisillä oli vapaa pääsy maa-alueilleen olemassa olevia reittejä myöten. Työmaa-alueella näkyi yleensä muitakin kulkijoita. Myös varkaita oli pyrkinyt alueelle, vaikka sitä valvottiin.
Syytetty kertoo kulkeneensa alueen läpi, mutta kiistää polttaneensa tai heittäneensä tupakantumppia alueen vieressä olevaan ojaan.
Tullessaan takaisin vastaaja sai tiedon palosta ja osallistui alkusammutukseen muiden työmaalla olleiden kanssa.
Pelastuslaitoksen mukaan syttymissyyn tutkinnassa on päädytty, että palo on aiheutunut ihmisen toiminnasta. Varmaa aiheuttajaa ei voida osoittaa, eikä ole mahdollista löytää selvää merkkiä tupakoinnin aiheuttamasta syttymissyystä.
Puolustuksen mukaan syyttäjän esittämää syttymissyytä ei pystytä aukottomasti todistamaan, eikä sitäkään, onko alueella liikkunut muita ihmisiä, koska kulkua ei ole pystytty estämään.
Oulun käräjäoikeus antaa asiassa tuomion 6. heinäkuuta 2022.
Tuli eteni nopeasti kuivassa maastossa
Kalajoen metsäpalo levisi kuivassa maastossa tuulen takia rajusti. Sammutustyöt kestivät kaksi viikkoa, ja niihin osallistui useita palokuntia eri puolilta maata. Yhteensä paloa oli sammuttamassa noin 1 600 sammuttajaa.
Kalajoen metsäpalossa tuhoutui metsää 227 hehtaaria, ja se oli lajissaan vuosituhannen toiseksi laajin.
Vuotta aiemmin Muhoksella metsäpalo tuhosi 250 hehtaarin alueen. Myös Muhoksella syttymissyyksi epäiltiin alkuvaiheessa huolimattomuutta tulen käsittelyssä, mutta poliisitutkinnan jälkeen Muhoksen palosta ei nostettu syytteitä.
Juttua päivitetty 15.6. kello 10.05 tiedoilla syyttäjän vaatimuksista.
Juttua päivitetty 15.6. kello 13.38 puolustuksen esiin tuomilla seikoilla ja vastaajan kertomalla tapahtumista.
Juttua päivitetty 15.6. kello 14.48 tiedolla, että Oulun käräjäoikeus antaa asiassa tuomion heinäkuussa 2022.
Lue myös: