Vielä kymmenkunta vuotta sitten Suomessa oli voimassa laki, jolla inflaation hillitsemiseksi rajoitettiin indeksiehtojen käyttöä sopimuksissa.
Kyseisen lain mukaan muun muassa asuinhuoneistojen vuokrasopimuksissa vuokrankorotusperusteena sai käyttää esimerkiksi elinkustannusindeksin muutosta vain, jos sopimus oli tehty vähintään kolmeksi vuodeksi tai toistaiseksi.
Matalan inflaation aikana monet indeksisidonnaisista sopimuksista olivat vuokralaisen kannalta hyvinkin edullisia, mutta jos vuokratarkistuksen vuotuinen ajankohta on nyt, voi korotuksen suuruus yllättää.
– Osalla vuokranantajia on ollut matalan inflaation aikana vielä tähän indeksiin lisättynä plus kaksi tai kolme prosenttia, ja nyt kun inflaatio on noussut, ja indeksikorotukset lähtee, jos sanoisi käsistä, niin siellä on mahdollisuuksia korkeisiin korotuksiin, sanoo Vuokralaiset ry:n toiminnanjohtaja Anne Viita.
Korkea inflaatio mahdollistaa suuret korotukset
Usein asiat ratkeavat neuvottelemalla, mutta jos nyt lyhyessä määräaikaisessa vuokrasopimuksessa on indeksiperusteinen korotusehto, voi vuokralaisen olla pakko suostua korotukseen. Jos se ei ole kohtuuton. Toistaiseksi voimassaolevan sopimuksen vuokralainen voi toki irtisanoa.
Tarvittaessa indeksikorotuksiin on jälleen puututtava lainsäädäntökeinoin, katsoo Viita.
– Emme poissulkisi tuotakaan. Jos kehitys tällaisena jatkuu, niin siitä tulee ihan oikea ongelma, hän arvioi.
Vaikka laissa indeksiehdon käytön rajoittamisesta oli paljon poikkeuksia, toimi se monella alalla jonkinlaisena perälautana inflaatiota kiihdyttäviä korotusautomaatteja vastaan.
Tosin tieteelliset mitat täyttävää tutkimusta lain vaikutuksista ei todennäköisesti ole tehty. Edelleen, myöskään toukokuun inflaatiolukujen yllättämässä valtiovarainministeriössä ei ole ainakaan vielä pohdittu rajoitusten uutta käyttöönottoa.
Lain vaikuttavuutta ei perusteellisesti tutkittu
– Ei indeksiehtokieltolain valmistelua tai uudelleen käyttöönottoa ole otettu mitenkään keskusteluun. Ajatellaan, että sopimusvapaus on asia, että sitä ei kannata lähteä kovin heppoisin perustein rajoittamaan, toteaa finanssineuvos Jukka Railavo valtiovarainministeriön kansantalousosastolta.
Hän kuitenkin korostaa, että kansantalousosastolla ei tehdä lainvalmistelua eikä niiden taloudellisia vaikutusarvioita.
Laki indeksiehdon käytön rajoittamisesta tuli voimaan 1968 ja sen voimassaolo loppui 31.12.2012, jolloin indeksiehdon käyttö sopimuksissa vapautui kokonaan.
– Kyseessä oli alun perin poikkeukselliseksi tarkoitettu määräaikainen laki, jota kuitenkin jatkettiin monta kertaa, muistelee vastikään valtiovarainministeriöstä budjettineuvoksen virasta eläköitynyt Petri Syrjänen.
Lue myös: