Pienituloiset ostavat ruokaa suurituloisia ilmastoystävällisimmin, selviää tuoreesta tutkimuksesta. Tampereen ja Helsingin yliopiston LoCard-tutkimuksen mukaan kotitalouden tulot tai ruoan hinta eivät ole este kestävämpien ruokavalintojen tekemiselle, vaikka punaisen lihan suosio olikin vankkaa.
Tutkimustulokset perustuvat lähes 30 000:n S-ryhmän asiakasomistajan ostosdataan vuosilta 2016–2018. Tutkimuksessa seurattiin S-ryhmän asiakasomistajien ostotietoja kahden vuoden ajan. Tutkijaryhmä tarkasteli, mitä proteiinilähteitä ihmiset valitsevat ostoksia tehdessään.
Helsingin yliopiston ravitsemustieteen professorin Maijaliisa Erkkolan mukaan pienituloisilla kotitalouksilla painoittuivat ilmastoystävälliset valinnat.
Erkkola pitää tutkimustulosta yllättävänä, koska hyvät taloudelliset resurssit omaavilla ajateltiin olevan enemmän mahdollisuuksia tehdä kestäviä valintoja, esimerkiksi suosia uusia keskimääräistä kalliimpia kasviproteiinin lähteitä. Punaisen lihan on todettu olevan ilmastovaikutuksiltaan suurin ja sen jälkeen tulevat kana, kala ja kasvikunnan tuotteet.
– Hyvä uutinen on, että pienillä tuloilla on mahdollista tehdä kestäviä valintoja. Pienituloiset ovat löytäneet oman tapansa ostaa ilmastoystävällisesti. He löytävät kasviproteiinin lähteistä myös edullisia vaihtoehtoja, sanoo Erkkola, joka on yksi tutkimushankkeen vastaavista tutkijoista.
Hänen mukaansa suurempituloisilla näyttäisi tutkimuksen perusteella olevan tsemppaamisen paikka ja he voisivat kriittisemmin pohtia ruokavalintojaan.
Punainen liha yhä suosittua
Punaisen lihan suosio näyttäisi tutkimuksen perusteella pysyneen vuosina 2016–2018 lähes ennallaan, Erkkola sanoo.
Tutkimuksen mukaan kaksi kolmesta valitsi ostoskoriinsa punaisen lihan lisäksi vaaleaa lihaa, kalaa ja kasvisruokia. Tyypillisesti punaisen lihan kulutusta vähennettäessä siirrytään ensisijaisesti siipikarjatuotteisiin, sen jälkeen kalaan ja sitten kasvikunnan tuotteisiin.
Professori Erkkolan mukaan tutkimuksessa selvisi, että esimerkiksi kalaa ostettiin keskimäärin kalliimmalla kuin muita proteiinilähteitä.
– Joko edullisia kalatuotteita ei ole hyvin esillä tai ne eivät ole houkuttelevia. Se on huono uutinen sen suhteen, jos haluaisi vaihtaa punaista lihaa kotimaisiin kalatuotteisiin, niin hinta ei sitä edistänyt, Erkkola summaa tutkimuksen tuloksia.
Tutkimuksen mukaan myös he, jotka ostivat eniten punaista lihaa, olivat kuitenkin positiivisella asenteella muutosta ilmastoystävällisempää ruokaa kohtaan. Asiakkaiden asenteita tutkittiin osana tutkimusta erillisellä kyselyllä. Erkkolan mukaan tämä positiivinen asenne ei kuitenkaan automaattisesti siirry teoiksi vaan siinä tarvitaan ruokaympäristön toimijoiden tukea niin pieni- kuin isompituloisillekin.
Tutkija toivoo hinnannousun vaikutusten jäävän pieniksi
Ruoan hinta on puhuttanut viime kuukausina. Ruoan hinta nousi keväällä selvästi ja nousun odotetaan yhä kiihtyvän. Erkkolan mukaan LoCard-tutkimuksen tuloksia ei voi suoraan ajatella vastaavan nykypäivää, mutta tulokset osoittavat, että pienistä tuloista huolimatta ihmiset tekevät ilmastoystävällisiä valintoja ruokakaupassa.
Hänen mukaansa jokainen askel kohti kestävämpiä valintoja ansaitsee arvostusta. Kun suuri joukko meistä tekee päivittäin tai viikoittain pienenkin paremman valinnan, teemme yhdessä tärkeää muutosta, Erkkola sanoo.
– Vaikka hinta nousee, niin meillä on viisaasti valitsevia pienituloisia, jotka löytävät edullisista proteiininlähteistä ne ilmastoystävälliset, jotka ovat myös terveellisempiä valintoja.
Kestävissä tuotteissa on Erkkolan mukaan ollut edullisia ja houkuttelevia vaihtoehtoja olemassa.
– Tietysti tutkijana toivon, että ruoan hinnannousu ei kohdistuisi ilmastoystävällisiin tuotteisiin. Erityisesti olen huolissani lapsiperheistä, jotka tutkimuksemme mukaan valitsivat muita useammin punaista lihaa ostoskoreihinsa.
Nykyistä tutkimusta on tarkoitus jatkaa ja seuraava tutkittava ajankohta on vuodesta 2018 eteenpäin. Erkkolan mukaan aivan viime vuosilta saatava ostosdata on kiinnostava, koska vuosiin mahtuvat niin koronapandemia kuin hintojen nousu.
Myyntijohtaja: Ilmastoystävällinen ruoka ei automaattisesti kalliimpaa
S-ryhmän mukaan erilaiset kasvipohjaiset tuotteet ovat kasvattaneet suosiotaan valtavasti viimeisten viiden vuoden aikana. Esimerkiksi vegemakkaroiden ja leikkeleiden myynti on kasvanut viidessä vuodessa 260 prosenttia ja kasvipohjaisissa maidon kaltaisissa tuotteissa vastaava luku on 198 prosenttia, kerrotaan S-ryhmästä.
S-ryhmän myyntijohtajan Antti Oksan mukaan kasvipohjaiset tuotteet eivät ole enää pienen ryhmän erityisvalinta vaan se on vuosien mittaan valtavirtaistunut.
– Kasvipohjaiset tuotteet eivät ole enää vain sillä perusteella tehtyjä erityisvalintoja, vaan yhä enemmän maultaan ja muilta ominaisuuksiltaan uskottavia ja kiinnostavia vaihtoehtoja suurelle sekasyöjien kuluttajaryhmälle, Oksa kuvailee vuoden 2018 jälkeistä kehitystä.
Ruoan hinnan merkitys korostuu hänen mukaansa vastaisuudessa varmasti, kun hinnat nousevat. Hänen mukaansa ei kuitenkaan ole niin, että ilmastoystävällinen ruoka olisi automaattisesti kalliimpaa.
– Meidän mielestä kaupan tulee olla asettamatta esteitä kuluttamisen muuttamiseen. Tietysti pyrimme siihen, että kaikille kuluttajille löytyisi sopiva vaihtoehto.
LoCardin tutkimusartikkeliin voi perehtyä tarkemmin täällä.
Voit keskustella aiheesta 18.6. kello 23:een saakka.
Lisää aiheesta:
Suomalaiselle hyvä hinta-laatusuhde on tärkein valintakriteeri ruokakaupassa