Moldova ei maailmalla ylitä usein uutiskynnystä, mutta viime keväänä maan tilannetta seurattiin Suomessakin hetken ajan lähes tauotta.
Huhtikuussa Moldovan Transnistriasta raportoitiin aseellisista iskuista ja räjähdyksistä, joiden tekijä ja tarkoitus jäivät epämääräiseksi. Iskut vahvistivat moldovalaisten pelkoa siitä, että Ukrainan sota saattaisi levitä rajan yli maahan. Nyt pahin pelko on hellittänyt.
– Huoli sodan leviämisestä ei ole hävinnyt, mutta aistittavissa ollut paniikki on vähentynyt, sanoo Antti Karttunen.
Karttunen työskentelee Euroopan turvallisuus- ja yhteistyöjärjestö Etyjin Moldovan kenttätoimiston varapäällikkönä.
Pieni ja köyhä maa on ottanut vastaan tuhansia pakolaisia
Moldova on pieni valtio Ukrainan ja Romanian välissä. Kun Venäjän hyökkäyssota Ukrainassa helmikuussa alkoi, sodan vaikutukset näkyivät Moldovassa välittömästi.
Maahan on saapunut arviolta yli 400 000 pakolaista Ukrainasta. Heistä suurin osa on jatkanut matkaa muualle Eurooppaan. Moldovaan on jäänyt noin 100 000 pakolaista.
Antti Karttusen mukaan sekin on hurja määrä, sillä Moldovassa asuu noin 2,6 miljoonaa ihmistä ja maa on Euroopan köyhin.
– Moldova ei ollut millään tavalla valmistautunut ottamaan vastaan pakolaisia. Siihen nähden maa on suoriutunut erinomaisesti, Karttunen toteaa.
Myös Etyj evakuoi osan Ukrainassa olleista työntekijöistään Moldovan kautta. Karttunen kertoo, että 13-henkinen Moldovan toimisto otti viikossa vastaan 400 Ukrainasta pakenevaa Etyjin työntekijää ja heidän perheenjäsentään.
Ukraina ja Venäjä Moldovassa rauhanvälittäjinä
Ukrainan sodalla on Moldovassa myös kauaskantoisia seurauksia, sillä sota vaikeuttaa entisestään ratkaisun löytämistä Transnistrian kysymykseen.
Transnistria on pyrkinyt itsenäistymään Moldovasta 30 vuoden ajan, mutta yksikään maa ei ole tunnustanut sen itsenäisyyttä.
Jäätyneeseen konfliktiin on yritetty löytää lopullista ratkaisua neuvotteluilla, missä rauhanvälittäjinä toimivat Venäjä, Ukraina ja Etyj. Euroopan Unioni ja Yhdysvallat ovat neuvotteluissa tarkkailijan roolissa.
Sodan takia tapaamisia ei ole ollut.
– Tällä hetkellä on mahdotonta spekuloida, milloin seuraavan kerran voidaan järjestää konferenssi, missä Venäjä ja Ukraina ovat samalla puolella pöytää välittämässä rauhaa, Etyjin Moldovan kenttätoimiston varapäälliikkö Antti Karttunen toteaa.
Virallinen tavoite: yksi ja yhtenäinen Moldova
Virallisesti Transnistria on osa Moldovaa, mutta käytännössä alueelle on vuosien aikana rakennettu omaa hallintoa. Transnistriassa on esimerkiksi kaikki itsenäiselle valtiolle tunnusomaiset virastot, oma lippu ja vaakuna.
– Transnistrian puolella niin sanottu rajavartiosto vartioi rajaa. Moldovan puolella mitään rajamuodollisuuksia ei ole, koska Moldova ei tunnusta rajaa, Karttunen kuvaa.
Etyjin tavoitteena on löytää konfliktiin ratkaisu, missä Transnistria pysyy jatkossakin osana Moldovaa.
– Tämä on virallinen kanta. Mikä on lopullinen ratkaisu, minkä tyyppinen erikoisasema on mahdollinen, näissä kysymyksissä ei ole päästy eteenpäin, Karttunen kertoo.
Myös Venäjä allekirjoittaa näkemyksen yhtenäisestä Moldovasta, vaikka maa on muuten tukenut Transnistriaa. Transnistrian asukkaista noin kolmasosa on venäjänkielisiä ja alueella on tälläkin hetkellä arviolta 1 500 venäläistä sotilasta.
Keskusteluyhteys pysynyt auki sodasta huolimatta
Etyjillä on toistakymmentä kenttätoimistoa pääasiassa Balkanilla ja entisissä Neuvostoliiton maissa. Jokaisella kenttätoimistolla on oma tehtävänsä. Moldovan kenttätoimisto on aikoinaan perustettu välittämään Transnistrian kysymyksen ratkaisemista. Vaikka lopullisesta ratkaisusta ei käytännössä ole päästy keskustelemaan kunnolla vuosiin, pienemmissä ongelmissa on päästy eteenpäin.
Antti Karttunen pitää tärkeänä, että sodasta huolimatta keskusteluyhteys Moldovan ja Transnistrian välillä on pysynyt auki.
– Moldovan ja Transnistrian pääneuvottelijat ovat tavanneet useita kertoja. Sota on toki vaikuttanut keskustelujen agendaan.
Ukraina esimerkiksi sulki Transnistrian puoleiset rajansa, minkä seurauksena tuontitavaralle piti löytää uudet reitit. Ongelmaan on etsitty ratkaisua neuvottelemalla.
Mikrokriisit uhkaavat rauhaa
Antti Karttunen on työskennellyt Etyj-tehtävissä Moldovassa kolme vuotta. Komennusta on jäljellä vuosi, minkä jälkeen Karttunen palaa Suomeen.
Hän näkee, että Etyjin tehtävä Moldovassa on rauhoittaa läsnäolollaan tilannetta ja auttaa käytännön tason ongelmien ratkaisemisessa. Jäätyneelle konfliktille on ominaista, että konfliktin juurisyyn rinnalle ilmaantuu uusia ongelmia.
Antti Karttunen puhuu mikrokriiseistä, jotka usein ovat arkiseen kanssakäymiseen liittyviä kiistoja. Jos niihin ei löydetä ratkaisua, tilanne voi kärjistyä nopeasti.
Moldovassa yksi mikrokriisi nähtiin koranapandemian aikana, kun Transnistria sulki rajansa moldovalaisilta karanteenimääräyksiin vedoten.
Tästä seurasi muun muassa se, että Transnistrian puolella asuvat opettajat olivat vähällä jäädä ilman palkkaa, sillä rahat piti hakea Moldovasta.
– Tarkkailimme, että Transnistrian puolella asuvat opettajat käyvät vain Moldovassa pankissa, eivätkä mene muualle, Karttunen kertoo.
Lue lisää:
Yle Moldovassa: Venäjän hyökkäyksen uhka pelottaa – "Olemme askeleen päässä sodasta"
Myös Moldova hakee turvaa Euroopasta – entinen neuvostotasavalta haki EU:n jäseneksi