Suomen ja Islannin jalkapallon pääsarjat jäävät pelaajasiirtojen tuotoissa pahasti muiden Pohjoismaiden jalkoihin.
Yksi syy tähän on, että suomalaisten miljoonasiirrot maailmalle ovat harvinaisia, koska Suomesta lähtevät ovat usein akatemiapelaajia.
Esimerkiksi vuonna 2020 suomalaisjoukkueet saivat suuremmat korvaukset pelaajista, joilla ei ollut Veikkausliiga-pelejä, kuin edustusjoukkueen suomalaisista pelaajista.
Viime kaudella Ruotsin pääsarjajoukkueet tekivät pelaajasiirroillaan 12,1 miljoonaa euroa tuottoa, kun Suomessa päästiin 900 000 euroon. Norja ja Tanska keräsivät tuottoa vielä Ruotsia enemmän.
Veikkausliigakauden 2017–18 yli kahden miljoonan euron tuoton taustalla on kolumbialaisen Alfredo Morelosin siirto. Hän lähti Helsingin Jalkapalloklubista skotlantilaiseen Glasgow Rangersiin 1,2 miljoonan euron korvauksella.
Pääsarjaotteluilla merkittävä rooli korvauksissa
Kärjistäen voidaan todeta, että suomalaisten nuorten rahallinen arvo on viisinumeroinen (esim. 40 000 euroa), jos siirto tapahtuu ennen otteluita kotimaan liigassa. Kun pääsarjaotteluita on alla, arvo karkeasti arvioiden kymmenkertaistuu (esim. 400 000 euroa).
Muutama pääsarjaottelu voi korottaa hintalappua merkittävästi, vaikka parhaista akatemiapelaajista saatetaan maksaa paljonkin.
Esimerkiksi Niklas Pyyhtiä, 18, pelasi kahtena kautena 33 pääsarjaottelua Turun Palloseurassa ja Espoon Hongassa ennen viimevuotista siirtoaan Bolognaan. Transfermarktin mukaan italialaisseura maksoi hänestä 500 000 euron siirtokorvauksen, mutta espoolaisseura kertoi "jopa seitsemän numeron" summasta.
Jos Pyyhtiä olisi siirtynyt sopimuksensa loputtua, hänestä olisi maksettu kasvattajaraha (eng. training compensation). Tuolloin pelaajaa ei periaatteessa myydä, mutta seura saa Kansainvälisen jalkapalloliiton Fifan määrittelemän korvauksen, joka on parhaimmillaan kuusinumeroinen.
Kasvattajarahasta osansa saavat kaikki seurat, joissa jalkapalloilija on pelannut ikävuosien 12–23 aikana.
Maaottelut ovat pelaajamyyntien kannalta todella oleellisia, koska niissä nuoret suomalaiset huomataan. Sen jälkeen pelaajatarkkailijat seuraavat otteita Suomen kentillä ennen mahdollista siirtoa.
Esimerkiksi 2004-syntyneiden ikäluokka kärsi koronapandemian alkaessa maaotteluiden vajauksesta. Tuosta ikäluokasta on vähemmän pelaajia ulkomailla kuin aiemmasta tai seuranneesta vuosiluokasta.
Elokuun alussa juniorimaajoukkueissa pelannut Iiro Mendolin, 16, lähti Turun FC Interistä siirtokorvauksella hollantilaiseen Groningeniin.
Palloliiton huippujalkapallopäällikkö Juho Rantala kertoo, että vuosina 2016–2020 Suomesta yli 300 000 euron siirtokorvauksilla ulkomaille lähteneiden pelaajien keski-ikä on 18 vuotta. Samalla aikavälillä kaikkien siirtojen keski-ikä on 22,4 vuotta ja yli 100 000 euron siirtojen keski-ikä on 19,9 vuotta, Rantala sanoo.
– Ulkomaalaisseurojen pelaajatarkkailijoiden näkökulmasta Veikkausliiga on mielenkiintoinen sarja, jos nuoret pelaajat saavat paljon peliaikaa. Muuten se ei sitä niin paljon ole, Rantala toteaa.
Poikkeuksellinen siirtokorvaus
Keskikenttäpelaaja Luka Hyryläinen, 18, siirtyi elokuun alussa Saksan Bundesliigaseura Eintracht Frankfurtista niin ikään pääsarjassa pelaavaan TSG Hoffenheimiin. Mediatietojen mukaan suomalaisesta maksettiin miljoonan euron siirtokorvaus.
Kasvattajaseura HJK saa myös osansa siirrosta. Seurajohdosta todetaan, että "HJK ei voi kommentoida rahallista puolta, koska seurat ovat sopimuksessa linjanneet näiden asioiden olevan molemmin puolin salassapidettäviä".
HJK:lle siirrosta maksetaan vähintään Fifan määrittelemä solidaarisuuskorvaus. Siirtosumman ollessa miljoona euroa HJK saa vähintään 50 000 euroa.
Jos mediatiedot pitävät paikkansa, Hyryläinen kapuaa poikkeukselliseen ryhmään. Alle 20-vuotiaista suomalaisista on maksettu vähintään miljoonan euron siirtokorvaus vain kolmesti aiemmin.
Pohjoismaalaisten alle 20-vuotiaiden kautta aikain suurin siirtosumma on 35 miljoonaa euroa, jolla Ruotsin Dejan Kulusevski ostettiin Italian Juventukseen. Toiseksi kallein on norjalainen Erling Haaland, josta Saksan Dortmund maksoi 20 miljoonaa euroa. Kolmatta sijaa 15 miljoonan euron siirtokorvauksilla jakavat Ruotsin Alexander Isak ja Tanskan Pierre-Emile Höjbjerg.
Muihin Pohjoismaihin verrattuna Suomi ja Islanti ovat lilliputteja myös nuorten pelaajien miljoonasiirroissa.
Loukkaantuminen hidastaa pelipaikan lunastamista
Yksi syy Hyryläisen seuravaihdokseen oli Frankfurtin reservijoukkueen tilanne. Se perustettiin uudelleen tänä vuonna ja joukkue pelaa tällä kaudella Saksan vitosdivisioonassa. Hoffenheimin vastaava joukkue taasen on pelannut maan nelosdivarissa jo 12 vuotta.
– Se, miten itse suoriudun, määrittää, pääseenkö pääsarjajoukkueen mukaan treenaamaan ja mahdollisesti pelaamaankin, Hyryläinen sanoo.
Hän on asunut Hoffenheimin kotikylässä Sinsheimissa noin kaksi kuukautta. Hän kertoo saaneensa seurasta hyvän ensivaikutelman ja kuvailee ihmisiä mukaviksi.
Huhtikuun alussa todettu sääriluun rasitusmurtuma on pitänyt Hyryläisen sivussa toistaiseksi.
– Luulen, että vielä kestää jonkin aikaa ennen kuin pääsen takaisin pelikentille.
Kuntoutumisen jälkeen Hyryläinen lähtee hakemaan pelituntumaa Hoffenheimin kakkosjoukkueen kanssa, ja murtautumaan pelaavaan kokoonpanoon.
"Pitkä tie edessä"
Hyryläinen on tuttu myös Suomen nuorisomaajoukkueista ja on viimeksi pelannut alle 19-vuotiaiden poikien kokoonpanossa.
197-senttistä puolustavaa keskikenttäpelaajaa on verrattu entiseen maajoukkuekapteeniin Tim Sparviin. Sparv siirtyi 16-vuotiaana englantilaisseura Southamptonin akatemiaan. Hän pelasi pitkän uran ulkomailla ja edusti muun muassa Hollannin Groningenia ja Tanskan Midtjyllandia.
Hyryläinen sanoo Palloliiton haastattelussa vertauksen olevan suuri kohteliaisuus, mutta haluaa olla "jonain päivänä vielä parempi kuin Sparv".
Alle 19-vuotiaiden poikien maajoukkueen kakkosvalmentaja Teemu Eskola kuvailee Hyryläisen olevan todella kunnianhimoinen. Eskola on valmentanut Hyryläistä maajoukkueessa yli vuoden.
– En pidä tavoitetta (Sparvia parempi) mahdottomana, vaikka pitkä tie on edessä, Eskola sanoo.
Hänen mukaansa Hyryläisestä kiinnostuttiin Saksassa, kun 2004-syntyneiden ikäluokka pelasi tuplamaaottelun Saksaa vastaan vuonna 2019.
Eskola kehuu vuolaasti Hyryläisen osaamista: pallovarma, voimavara erikoistilanteissa, antaa murtavia syöttöjä, laukoo maaleja – "hyvin monipuolinen ja nykyaikainen pelaaja".
– Ehkä hiukan tarvitsee jalkoihin lisäterävyyttä, jota varmasti tulee koko ajan. Näkisin, että hän on nopeastikin valmis pelaamaan aikuisten jalkapalloa. Luka on sen verran kypsä pelikäsitykseltään.
Hyryläinen kuvailee itseään varsin samansuuntaisesti. Hän kertoo viihtyvänsä keskikentän pohjalla, kutospaikalla peliä rakentaen ja oman roolinsa hoitaen.
Eskolan mukaan Hyryläisen tuore siirto oli looginen ratkaisu Frankfurtin reservijoukkueen tilanteen takia. Tässä vaiheessa uraansa nuori pelaaja tarvitsee peliaikaa ja riittävän kovia otteluita, Eskola arvioi.
Chelsea oli kiinnostunut
Hyryläinen on toisen sukupolven jalkapalloilija. Hänen isänsä on 25 A-maaottelua pelannut Aki Hyryläinen.
Laajasalon Palloseurassa jalkapallon aloittanut Hyryläinen liittyi 8-vuotiaana HJK:hon, josta hän lähti Frankfurtiin 16-vuotiaana. Tuolloin Hyryläisestä maksettiin vajaa 100 000 euron kasvattajaraha.
– Tein oikean päätöksen, kun lähdin Frankfurtiin. Oikea reitti minulle, mutta nyt se tuli päätökseensä.
Hyryläisestä kiinnostuneita olivat mediatietojen mukaan myös englantilaisseura Chelsea, italialainen Napoli ja muut saksalaisseurat.
Hyryläinen kertoo, että siirtoa pohdittiin agentin ja perheen kanssa useita kuukausia, kunnes päädyttiin Hoffenheimiin.
– Täältä on tullut sen verran hyviä pelaajia junnuputkesta ulos, lisäksi joukkue tarjoaa hyvän mahdollisuuden päästä pelaamaan Bundesliigaa.
Hoffenheimista maailmalle lähteneitä ovat muun muassa Dortmundin Niklas Süle, Leverkusenin Nadiem Amiri ja Brightonin Pascal Groß. Tällä kaudella Espoon Hongassa pelaava Saku Heiskanen oli kaksi vuotta Hoffenheimissa.
Lue myös:
Nähdäänkö Cristiano Ronaldo syksyllä Töölössä? HJK:lla mahdollisuus päästä nimekkääseen seuraan