Artikkeli on yli 2 vuotta vanha

Suomen MM-mitali herätti keskustelun unkarilaismelojan mahdollisesta olympiaedustuksesta – Olympiakomitea ei tyrmää ulkomaisia urheilijarekrytointeja

Unkarilaisen Sara Mihalikin Suomelle tuoma MM-mitali oli ratamelonnassa ensimmäinen yhdeksään vuoteen. Mihalik on ilmaissut halunsa kilpailla Suomen väreissä olympialaisissa, mutta Olympiakomiteassa asiasta ei ole vielä keskusteltu.

Sara Mihalik pronssimitalin kanssa kuvassa.
Sara Mihalik pääsi juhlimaan MM-pronssia Kanadan Halifaxissa. Kuva: Suomen melonta- ja soutuliitto
  • Samu Saatsi

Suomea edustava unkarilainen meloja Sara Mihalik voitti Kanadan Halifaxissa ratamelonnan MM-pronssia sunnuntaina. Mihalikin 5 000 metrin matkalla tullut pronssi oli Suomen ratamelojien ensimmäinen MM-mitali sitten vuoden 2013.

Mihalik sai Suomen edustusoikeuden arvokisatasolla kuluvan vuoden alussa. Unkarissa syntynyt ja uransa kansainvälisellä tasolla aloittanut Mihalik ei ole Suomen kansalainen, vaikka edustaa Suomen maajoukkuetta. Mihalik edusti Suomea ensimmäisen kerran tämän vuoden keväällä kahdessa maailmancupin kilpailussa.

Suomen melonta- ja soutuliiton ratamelonnan valmennuspäällikkö Petteri Pitkänen kertoi aiemmin Yle Urheilulle, että edustusoikeuden siirto arvokisatasolla on ratamelonnassa jouheva prosessi.

– Jos viime vuosilta ei ole edustustapahtumia edellisen maan riveissä kansainvälisistä kilpailuista, niin siirrossa ei ole karanteenisääntöjä. Kun on kirjoilla "vastaanottavan" maan paikallisen seuran jäsenenä ja siirto on tehty kaikkien ICF:n sääntöjen mukaan, ei edes maassa asumista vaadita, Pitkänen kertoi MM-kisojen päätyttyä.

Mihalik edustaa Suomessa jyväskyläläistä Meloiloa.

Mihalik on aiemmin ilmaissut toiveensa edustaa Suomea ratamelonnassa olympiatasolla. Suomen olympiakomitean tarkkuuslajien lajiryhmävastaava Kimmo Yli-Jaskari kertoo, ettei Mihalikin mahdollisesta olympiaedustuksesta ole keskusteltu. Pääsyynä on hänen kilpamatkansa.

Matkavalinta vaikuttaa

Mihalik kisasi MM-kisoissa kajakkiyksiköissä 5 000 metrin matkalla, joka ei ole olympiamatka. Sen sijaan hänen toinen kilpailumatkansa kajakkikaksikoissa, 500 metriä, on. Tälle matkalle hän osallistui Netta Malisen kanssa kaksikkona Halifaxissa.

Lajiryhmävastaava Yli-Jaskari toteaa, että ratamelonnan maratonmatkoilla menestynyt Mihalik on jäänyt vielä olympiaedustuksen osalta tutkan alle.

– Siitä ei ole vielä keskusteltu. Syynä on se, että nämä olivat hänen ensimmäiset arvokisansa Suomen väreissä ja kyseessä ei ole olympiamatka, jolla mitali tuli. Eli emme ole siinä tilanteessa, että olisimme huomenna ottamassa tätä keskusteluun, Yli-Jaskari tiivistää Yle Urheilulle.

Yli-Jaskari myöntää, että Mihalikin edustusoikeuden saaminen on tullut yllättävän nopeasti. Monissa muissa urheilulajeissa toisen maan lipun alle vaihtavilla urheilijoilla sen saamiseen voi mennä parikin vuotta karensseineen.

Mihalikin halu edustaa Suomea on hänen mielestään positiivinen asia.

– Kyllähän siihen suhtaudutaan positiivisesti, että voimme saada ratamelontajoukkueeseemme vahvistusta. Laajuutta kaivataan, eikä siinä sinänsä ole ongelmaa.

Urheilijoiden rekrytointi ei herätä negatiivisia ajatuksia

Niin sanottujen "ostourheilijoiden" käyttö kansainvälisissä kilpailuissa on herättänyt närää vuosikymmenien ajan halki eri urheilulajien.

Suomessa esimerkiksi Suomen urheiluliitto SUL teki vuonna 2016 julkisen vaatimuksen Kansainväliselle yleisurheiluliitolle IAAF:lle, jossa se pyysi kv. liiton tarttuvan kasvaneeseen ostourheilijatoimintaan.

Yleisurheilun lisäksi esimerkiksi palloilulajeissa on suhtauduttu kitkerästi maihin, jotka ovat värvänneet riveihinsä pelaajia ilman sukulaisuus- tai muita suhteita maahan. Suomen maajoukkueissa suoranaisia "ostourheilijoita" ei ole viime vuosina nähty.

Mitä mieltä Olympiakomiteassa ollaan ulkomailla asuvien urheilijoiden rekrytoinnista Suomen joukkueisiin? Viime vuosina kun esimerkkejä ovat olleet esimerkiksi Lizzie Armanto (rullalautailu, suomalainen isä ja kaksoiskansalaisuus, syntynyt Yhdysvalloissa) sekä Anastasia Kulikova (tennis, asunut Suomessa, syntynyt Venäjällä). Minkälaisia mielipiteitä tämä on herättänyt?

– No, se ei ole herättänyt millään tavalla negatiivisia mielipiteitä. Jos saadaan hyviä urheilijoita muualta edustamaan Suomea, niin ei se meissä mitään vastustusta herätä. Katsomme aina tapauskohtaisesti, mikä on tilanne ja näkymät. Eihän se tarkoita mitään, että kun joku hyppää Suomen värejä edustamaan, niin me alamme automaattisesti jakamaan tukea, vaan heidän suorituksiaan arvioidaan samoilla mittareilla kuin kaikkia muitakin suomalaisurheilijoita.

– Ei siinä mitään erityisasemaa ole, mutta emme missään nimessä mitenkään negatiivisesti ajattele näistä asioista, Yli-Jaskari päättää.

Olympiakomitean Kimmo Yli-Jaskari kommentoi ulkomaalaistaustaisten urheilijoiden rekrytointia Suomeen

Juttua päivitetty 9.8.2022 klo 14.52: Tarkennettu Suomen maajoukkueissa urheilevien Lizzie Armannon ja Anastasia Kulikovan taustoja.

Lue myös:

Unkarilainen Sara Mihalik meloi Suomelle MM-pronssia hylkäyksestä huolimatta – mitali varmistui protestirumban jälkeen: "Aikamoinen show siinä oli"

Suomen melontatiimin molemmat kaksikot etenivät MM-välieriin