Artikkeli on yli 2 vuotta vanha

Poliisi on saamassa torjuntavoiton – poliisien määrän turvaamiseen annetaan tarvittavat rahat ja lisää voi olla tulossa

Viime vuonna poliisin rahoitus oli kiivas keskustelunaihe, mutta nyt tilanne on ollut toinen. Määrärahoja ollaan nostamassa ensi vuodelle niin, että poliisien määrä pysyisi ennallaan.

Suomen Poliisijärjestöjen Liiton puheenjohtaja Jonne Rinne on ennen budjettiriihtä toiveikas, mutta sanoo poliisin kaipaavan pitkäjänteisyyttä rahoituspäätöksiin.
  • Jesse Mäntysalo

Poliisi odottaa toiveikkaana budjettiriihen valmistumista.

Suomen Poliisijärjestöjen Liitto (SPJL) on tyytyväinen valtion talousarvioesitykseen, jossa poliisitoimen rahoitusta lisätään ensi vuodelle. Poliisin toiminnan tason säilyttämiselle on korvamerkitty noin 17,5 miljoonan euron lisäys.

Käytännössä se tarkoittaa, että poliisien määrä pystyttäisiin pitämään 7 500 henkilötyövuodessa, mikä on kirjattu tavoitemääräksi hallitusohjelmassa.

– Olen erittäin tyytyväinen siihen, että istuva hallitus toimii hallitusohjelmansa mukaisesti. On ollut pitkäaikainen toive, että poliisien määrää suhteessa kansalaisiin ihan oikeasti ryhdyttäisiin kasvattamaan kohti pohjoismaista tasoa, SPJL:n puheenjohtaja Jonne Rinne sanoo.

Talousarvioesityksessä poliisitoimen ensi vuoden nettomäärärahaksi on kirjattu noin 851 miljoonaa euroa.

Valtiovarainministeriöstä kommentoidaan, että poliisille saatetaan myöntää vielä lisärahoitusta käynnissä olevassa budjettiriihessä.

Poliisihallitus ilmoittaa kommentoivansa asiaa, kun riihipäätökset on tehty ja lopputulos varmistunut.

 Suomen poliisijärjestö liitto
Suomen Poliisijärjestöjen Liiton puheenjohtaja Jonne Rinne huomauttaa, että rahoituksen lisäksi poliisien määrään vaikuttaa myös se, paljonko päteviä poliisikoulutettavia jatkossa on. Kuva: Yle / Seppo Ahava

Poliisi kaipaisi pidemmän tähtäimen päätöksiä

Mikäli esitetty määräraha pysyy budjettiriihessä samansuuruisena, on tilanne poliisille eräänlainen torjuntavoitto.

Vielä viime keväänä esimerkiksi oppositiopuolue kokoomuksesta ennakoitiin poliisin sopeutustoimia ja mahdollisia henkilöstövähennyksiä.

Poliisin rahoitus oli suuri keskustelunaihe viime vuonna. Tälle vuodelle budjetoitu määrä uhkasi aluksi jäädä jopa 40 miljoonaa euroa alijäämäiseksi. Poliisi ehti aloittaa yt-neuvottelut. Tilanne kuitenkin tasaantui.

Hallitus teki viime vuoden budjettiriihessä päätöksen poliisin rahoituksen lisäämisestä runsaalla 10 miljoonalla eurolla, ja syksyn lisätalousarviossa myönnettiin puuttunut 30 miljoonaa. Toisessa lisätalousarviossa poliisi sai vielä noin 17 miljoonaa euroa.

Henkilöstökulut haukkaavat leijonanosan poliisin budjetista. Niiden osuus on noin 70 prosenttia.

SPJL:n puheenjohtaja Rinne kuitenkin muistuttaa, että poliisissa riittää muitakin rahareikiä. Esimerkiksi yleinen kustannusten kohoaminen vaikuttaa myös viranomaisiin.

– Kyllä meidän täytyy rosvojen perässä pysyä myös teknologisesti. Poliisitoimi on muutakin kuin kaksi poliisia ja partioauto.

Rinne on harmissaan siitä, että poliisin rahoituksesta päätetään aina vuodeksi kerrallaan.

– Emme taas tiedä, mitä sen jälkeen tapahtuu.

SPJL toivoisi pitkäjänteistä rahoituskehystä, jotta poliisi voisi suunnitella toimintaansa pidemmälle tulevaisuuteen.

– Toivomme, että sisäisen turvallisuuden, oikeudenhoidon ja poliisitoiminnan merkitys ymmärrettäisiin niin, että pystyisimme tekemään oikeasti strategista suunnittelua ja skenaarioajattelua ja panostuksia pitkälle tulevaisuuteen.

Poliisien määrää halutaan kasvattaa

SPJL:n valtuusto vahvisti viime keväänä hallitusohjelmatavoitteekseen, että Suomessa olisi vuoteen 2027 mennessä 8 400 poliisia.

Poliisihallitus on toivonut, että vuonna 2025 Suomessa olisi 7 850 poliisia, vuonna 2030 jo 8 200.

Ensi vuonna tulee voimaan seksuaalirikoslain uudistus, joka laajentaa raiskauksena rangaistavien tekojen alaa. Jatkossa raiskauksen määrittelyssä keskeistä on uhrin oma tahto. Ruotsissa vastaava lakimuutos johti siihen, että sekä raiskausilmoitukset että raiskauksesta langetettujen rangaistusten määrä nousivat jyrkästi.

Lisäksi oikeusministeriö valmistelee lakimuutosta, jolla alaikäisiin kohdistuvat rikokset säädetään käsiteltäväksi kiireellisenä ensi vuoden loppupuolelta lähtien.

Uudistukset aiheuttavat lisää työtä.

– Jotain jää silloin tekemättä. Jos meillä ei ole lisää poliiseja saatavilla, niin entistä enemmän joudumme priorisoimaan. Joidenkin rikosten, kuten varkauksien tai vahingontekojen tutkintoja täytyy rajoittaa tai keskeyttää, jos niitä ei ole resursseja tehdä, Jonne Rinne arvioi.

Hän huomauttaa, ettei poliisien määrän kasvattaminen riipu pelkästään rahasta, vaan myös poliisikoulutuksen läpäisevien määrästä. Hakijoita on paljon, mutta harvempi hyväksytään kurssille.

– Kahtena viime vuonna poliisikoulutuksessa on ollut 400 aloituspaikkaa, mutta emme ole saaneet riviin niin monta pätevyysvaatimukset täyttävää poliisiopiskelijaa. Meidän täytyy pitää huolta, että ala on niin houkutteleva, että parhaat vertaistensa joukosta hakevat poliisin ammattiin.

Mitä ajatuksia juttu herättää? Voit keskustella aiheesta 1.9. kello 23:een saakka.

Lue myös:

Nyt se on selvitetty: Poliisin rahoja uppoaa yhä enemmän rakennuksiin ja teknologiaan – lääkkeeksi ehdotetaan muun muassa työryhmän perustamista

Yhdellä poliisilla tuhansia juttuja, syyttäjällä "putki ummessa", pätkätöihin ei löydy tuomareita – rikosasioiden käsittely hidastuu entisestään

Poliisi välttää yt-neuvottelut: hallitus esittää poliisille 30 miljoonaa euroa lisärahaa – poliisien määrä ensi vuonna 7 500

Poliisi elää jo nyt yli varojensa ja budjettiriihestä on tulossa lisää kylmää vettä niskaan – selvitimme, mihin poliisi määrärahat käyttää