Kaikki hyvinvointialueet arvioivat tarvitsevansa valtiolta reippaasti lisää rahaa ensi vuodeksi, jos ne aikovat selvitä kaikista vuoden kuluista, kertoo Ylen tekemä selvitys.
Yle kysyi elokuun budjetissa esitettyjen rahojen riittävyydestä kaikilta 21 hyvinvointialueelta ja Helsingin kaupungilta, joka järjestää sote- ja pelastuspalvelut Helsingissä.
Hyvinvointialueiden johtajilta kysyttiin, onko alueen rahantarve ensi vuodelle suurempi kuin valtiovarainministeriön laskema esitys, ja kuinka paljon lisää rahaa alue tarvitsisi valtiolta, jotta se selviytyisi kaikista kuluista vuonna 2023.
Alueita pyydettiin arvioimaan rahantarvetta siten, että ne laskevat arvioonsa mukaan kaikki mahdolliset kulut, kuten palkankorotukset, yleisen inflaatiotason ja muut kaavaillut lisämenot.
Jokainen hyvinvointialue vastasi tarvitsevansa rahoitusta budjetoitua enemmän, ja arviot vaihtelivat 15–120 miljoonan euron välillä. Kaikkien alueiden yhteenlaskettu lisärahan tarve olisi niiden oman arvion mukaan noin 1,2–1,5 miljardia euroa.
Valtio on budjetoinut ensi vuoden sote- ja pelastusmenoihin noin 22,5 miljardia, mutta suurimmillaan tarve saattaisi siis olla jopa 24 miljardia euroa.
Alueiden toivoman lisärahan mittaluokkaa voi verrata esimerkiksi sähkön hintaan liittyviin tukitoimiin, joista hallitus päätti budjettiriihessä. Sähkön arvonlisäveron alentaminen ja määräaikaiset tuet kotitalouksille kustantavat valtiolle arviolta 800 miljoonaa euroa.
Lue lisää: Katso tästä riihen keskeisimmät päätökset yhdellä vilkaisulla
Rahoituksen mittaluokkaa voisi verrata myös siihen, millaisia terveydenhuollon palveluita 1,5 miljardilla voidaan tuottaa. Summalla saisi esimerkiksi yli 500 000 kaihileikkausta, yli 9 000 sydämensiirtoa tai yli 24 miljoonaa tavanomaista yleislääkärikäyntiä terveyskeskuksessa.
Rahavaje syntyy palkoista ja inflaatiosta
Hyvinvointialueiden kustannukset uhkaavat paisua budjetoituja rahoja suuremmiksi muun muassa palkkaharmonisaation, inflaation ja tietojärjestelmäkustannusten vuoksi. Lisäksi alueet varautuvat siihen, että työntekijöiden palkkakustannukset nousevat työmarkkinaneuvottelujen seurauksena.
Lue lisää: Tehyn ja Superin työriidan sovittelu alkoi – valtakunnansovittelija pitää tilannetta hyvin vaikeana
Palkkaharmonisaatio tarkoittaa samoja tehtäviä tekevien työntekijöiden palkkojen yhdenmukaistamista. Kun hyvinvointialueille siirtyy työntekijöitä useista kunnista, alempaa palkkaa aiemmin saaneiden korvausta pitää nostaa ylempien palkkojen tasolle.
Kuntatalousasioiden johtaja Sanna Lehtonen Suomen Kuntaliitosta sanoo, että palkkoihin varatut rahat ovat olennaisia, sillä henkilöstön palkat ovat suurin kuluerä hyvinvointialueilla. Tällä hetkellä valtio ei ole budjetoinut erillistä rahaa palkkaharmonisaation kustannuksiin.
– Tämä on rahoitustasollinen puute, joka koskee kaikkia hyvinvointialueita, Lehtonen sanoo.
Esimerkiksi Etelä-Savossa arvioidaan, että valtion rahoitus ei tule riittämään palkkaharmonisaatioon, palkankorotuksiin ja nouseviin kustannuksiin erityisesti vanhuspalveluissa, sanoo hyvinvointialueen johtaja Santeri Seppälä.
Alueen arvio ensi vuoden lisätarpeesta on noin 60–80 miljoonaa euroa, jos kaikki riskit kustannusten noususta toteutuvat.
Tutkija: Alueet haluavat luoda painetta valtiolle
Sote-uudistukseen perehtynyt tutkija ja dosentti Liina-Kaisa Tynkkynen Tampereen yliopistosta pitää ongelmallisena sitä, jos alueilla on paljon sellaisia kuluja, joita ei ole pystytty ennakoimaan rahoituksessa. Tällöin ihmisten palveluiden saanti voi vaarantua.
– Tällaiseen valtavan mittaluokan uudistukseen liittyy varmasti kustannuksia, joita kukaan ei ole voinut ennustaa, Tynkkynen sanoo.
Tynkkynen uskoo, että keskustelua rahoituksen riittävyydestä käytäisiin, vaikka rahaa olisi budjetoitu reippaasti nykyistä enemmän.
– Koska rahoitus on keskitetty valtiolle, ei ole yllättävää, että hyvinvointialueet haluavat herättää julkista keskustelua ja luoda painetta valtiolle siitä, että lisärahoitusta pitäisi saada.
Esimerkiksi Etelä-Savon hyvinvointialueen johtaja Santeri Seppälä toivoo, että sosiaali- ja terveydenhuoltoon budjetoidun rahan määrästä käytäisiin vielä tarkkaa keskustelua alueiden ja valtion välillä.
– Kaikki alueet ovat samassa tilanteessa. Onko meillä todellakin tarkoituksena tehdä radikaaleja leikkauksia suomalaiseen sosiaali- ja terveydenhuoltoon vai onko tässä jokin muu tavoite?
Juttuun on haastateltu taustaksi tutkija Tuukka Holsteria THL:stä. Jutussa käytettyjen leikkausten ja lääkärikäyntien hinnat perustuvat THL:n raporttiin.
Mitä ajatuksia juttu herätti? Voit osallistua keskusteluun Yle Tunnuksella 6.9. kello 23:een saakka.
Maanantai-illan A-studio kysyy, miksi hyvinvointialueille ei ole osoitettu riittävästi rahaa budjetissa. Vieraina on kuntaministeri Sirpa Paatero (sd.) ja kansanedustaja Sari Essayah (kd.). Katso lähetys suorana YleTV1:ssä tai Yle Areenassa kello 21.00.
Lisää aiheesta: