Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen tuoreen tutkimuksen mukaan Itä- ja Pohjois-Suomessa asuvat menettivät elinvuosia pääsääntöisesti enemmän kuin Länsi- ja Etelä-Suomessa asuvat. Tutkimustulokset ajoittuvat vuosiin 2017–2019.
Menetetyt elinvuodet tarkoittavat tutkimuksessa sitä elinvuosien määrää, joka jäi elämättä ihmisten kuollessa alle 80-vuotiaana.
Ennenaikaisia kuolemia aiheuttivat tutkimusjaksolla eniten verenkiertoelinten sairaudet, syövät ja alkoholiin liittyvät kuolemansyyt.
Miehet menettivät eniten elinvuosia Kainuun, Kymenlaakson, Etelä-Savon ja Pohjois-Karjalan hyvinvointialueilla ja naiset Lapin, Etelä-Savon, Kymenlaakson ja Satakunnan hyvinvointialueilla.
Hyvä uutinen on, että ennenaikainen kuolleisuus on kokonaisuudessaan pienentynyt kaikilla hyvinvointialueilla ja kaikissa kuolemansyissä. Miehillä menetetyt elinvuodet ovat vähentyneet keskimäärin kolmanneksen ja naisilla neljänneksen.
Tietoa voidaan hyödyntää palveluissa
Maan eri osissa on alueellisia eroja kokonaiskuolleisuuden pienenemisessä.
Myönteisintä kehitys on ollut miehillä Keski-Pohjanmaan, Helsingin ja Pirkanmaan hyvinvointialueilla, ja vähiten suotuisaa Pohjanmaan ja Etelä-Savon hyvinvointialueilla. Naisilla myönteinen kehitys oli suurinta puolestaan Kanta-Hämeen, Vantaan-Keravan ja Helsingin hyvinvointialueilla ja pienintä Etelä-Savon ja Satakunnan hyvinvointialueilla.
Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen mukaan menetettyjen elinvuosien tarkastelu tarjoaa tietoa niistä kuolemansyistä ja väestöryhmistä, joihin kullakin hyvinvointialueella pitäisi suunnata aiempaa vaikuttavampia ehkäisy- ja hoitotoimia.
THL:n kehittämispäällikkö Suvi Parikka sanoo tutkimustiedotteessa, että tärkeimmät alueellisia eroja aiheuttavat kuolemansyyt olivat verenkiertoelinten sairaudet ja alkoholisyyt sekä tapaturmaiset kuolemansyyt.
– Nämä ovat sairausryhmiä, joissa iso osa kuolemista voitaisiin välttää ennaltaehkäisyn, varhaisen toteamisen ja tehostuneen hoidon keinoin.
Alueellisissa eroissa vaikuttavat muun muassa terveyskäyttäytymiseen liittyvät erot, palvelujärjestelmien toiminta ja alueellinen sosioekonominen rakenne.
Tutkimus pohjautui Tilastokeskuksen väestötilastojen ja kuolemansyyrekisterin tietoihin kuolemansyistä. Alue-eroja menetetyissä elinvuosissa ja niiden kehitystä on tutkittu Suomessa vuodesta 2002.
Lue lisää: