Osa artikkelin sisällöstä ei ole välttämättä saavutettavissa esimerkiksi ruudunlukuohjelmalla.
Kolmenkymmenenviiden vuoden takainen murha matkustajalaiva Viking Sallylla on jäämässä selvittämättä, sillä syyttäjät ovat peruuttaneet valituksensa hovioikeuteen.
Ratkaisevaksi asiassa muodostui hovioikeuden päätös, jonka mukaan syyttäjät eivät saa myöskään hovioikeudessa käyttää näyttönä vastaajan esitutkintakuulusteluja. Niissä rikoksesta epäilty vihjaili olevansa syyllinen ja muun muassa kertoi mahdollisesta henkirikoksen tekovälineestä. Myöhemmin hän perui puheensa ja väitti vain leikkineensä poliisin kustannuksella.
Erikoissyyttäjä Heidi Röblom kertoo Ylelle, että syyttäjät päättivät olla hakematta korkeimmalta oikeudelta valituslupaa kuulustelujen hyödyntämiskieltoon. Samalla syyttäjät päättivät peruuttaa valituksensa hovioikeuteen.
Vuodesta 2015 lähtien rikoksesta epäilty vastaaja Herman Himle on avustajansa mukaan helpottunut.
– Hän on toki itse koko ajan tiennyt olevansa syytön, sanoo vastaajan asianajaja Martina Kronström.
Turun hovioikeuden on vielä tehtävä päätös siitä, että käräjäoikeuden päätös jää voimaan. Jutun puheenjohtaja hovioikeudenneuvos Lea Rosa Pohjola kertoo Ylelle, että päätös asiassa tehdään lähiaikoina.
Kronström kertoo olevansa huojentunut. Hänen mukaansa syyttäjän näyttö oli heikkoa.
– Olen ollut koko ajan sitä mieltä, että äärimmäisen ohuella näytöllä syyttäjät ovat lähteneet tähän, Kronström sanoo.
Interrail päättyi laivan helikopterikannelle
Henkirikoksessa sai surmansa 20-vuotias länsisaksalainen Klaus Schelkle ja loukkaantui vakavasti hänen 22-vuotias naisystävänsä Bettina Taxis.
Lue syksyllä 2020 julkaistusta jutusta, millainen käsitys tapahtumista jäi poliisille 1990-luvulla päättyneessä esitutkinnassa:
Rikoksen avaintodistajana kuulusteltiin useita kertoja vuonna 1987 tanskalaista partiopoikaa Thomas Nielseniä, joka oli mukana löytämässä uhreja helikopterikannelta heinäkuun lopulla 1987.
Turun poliisi avasi rikoksen tutkinnan vuonna 2015. Pian tämän jälkeen poliisin tietoon tuli, että nimensä Herman Himleksi muuttanut Nielsen oli uhkaillut vaimoaan tekstiviesteillä, joissa hän väitti olevansa syyllinen kyseiseen henkirikokseen.
Turun poliisi kuulusteli Himleä Tanskassa tapaamisissa, joihin Himle ei halunnut paikalle avustajaa. Kuulusteluissa hän vihjaili varsin suorasukaisesti olevansa syyllinen tekoon.
Himleä vastaan nostettiin syyte, jota käsiteltiin keväällä 2021 Varsinais-Suomen käräjäoikeudessa. Käräjäoikeus asetti kuitenkin pääosan Himlen kuulustelukertomuksista hyödyntämiskieltoon.
Kun kuulusteluja ei saanut käyttää näyttönä, syytteeltä putosi pohja pois. Myöhemmin hovioikeus tuli samaan lopputulokseen kuin käräjäoikeus: näin vakavasta rikoksesta epäillyllä olisi pitänyt olla kuulusteluissa avustaja.
Lue lisää: