Suomen metsien kasvu tulee hiipumaan useiksi vuosikymmeniksi, arvioivat alan keskeiset tutkijat.
Tutkijoiden arvioiden mukaan metsien kokonaiskasvu tulee tippumaan vielä lisää tasosta, jota Luonnonvarakeskus on laskenut ja jää vääjäämättä alemmalle tasolle ainakin seuraavan vuosikymmenen lopulle.
Suurimmat syyt 1950-luvulta alkaneen kasvun selvän taittumisen taustalla ovat metsien rakenteessa tapahtuneet isot muutokset. Laajoilla avohakkuilla ja muun muassa soiden ojituksilla yksi metsän sukupolvi on saatu tuottamaan paljon puuta. Metsien selvästi suurimman ikäluokan kasvu on alkanut vähentyä, eikä uutta tule niin tilalle.
Historiallisesta kasvun taittumisesta saatiin ensimmäiset tiedot vajaa vuosi sitten, kun Luonnonvarakeskus (Luke) julkisti tietoja Suomen metsävarojen kehityksestä viime vuosilta. Keväällä tuli tiedot siitä, miten kasvu ja hakkuut lisäsivät rutkasti Suomen ilmastopäästöjä.
Metsien kasvun ennustaminen on metsien käytön kannalta keskeistä tietoa.
Metsien isoimman ikäluokan kasvu on heikentynyt
Suomen metsissä on väestön lailla suuret ikäluokat. Sotien jälkeen Suomi vaurastui metsien avulla. Se tarkoitti myös sitä, että metsiä avohakattiin ja tuottavia metsiä haluttiin lisää ojittamalla laajoja suoalueita varmistamaan kasvu myös siellä.
Etelä- ja Pohjois-Suomessa suurimmat metsäikäluokat ovat vähän eri ikäisiä, mutta yleiskehitys on ollut koko maassa samanlaista. Metsät ovat avohakkuilla muuttuneet vuosikymmenittäin melko tasaikäisiksi.
Vuosikymmeniä puiden kasvu jatkui, mutta tutkijoiden mukaan kasvun kultaiset vuodet ovat nyt jäämässä taakse ja nopeaa paluuta entiseen ei ole. Esimerkiksi nuoria puita on nyt jo paljon, mutta suurimman ikäluokan kasvun korvaajaksi silti liian vähän. Lisäksi metsäalaa ei saada lisää ojittamalla, vaan ojituksista pyritään päinvastoin eroon.
– Suuret ikäluokat ovat ohittaneet nopeimman kasvun vaiheen ja ovat siinä vaiheessa, etteivät ne enää kasva entisen lailla. Tämän takia kaikkien ikäluokkien yhteinen kasvu täytyykin pienentyä, sanoo metsäsuunnittelun professori Lauri Mehtätalo Luonnonvarakeskuksesta.
Professori Mehtätalo on matemaattisten menetelmien ammattilainen ja laskee Lukelle parhaillaan arvioita siitä, mille tasolle metsävaratietojen perusteella metsien kasvu voisi jatkossa asettua.
Yksi on kuitenkin jo varmaa: metsien luonnonlait estävät kasvun jatkumisen. Kasvun määrää lohkoilla olevat puut ja niiden iät sekä kasvuolosuhteet.
– Kun metsän kasvu on lisääntynyt 50 vuotta, kasvu alkaa olla aika tapissa. Kasvu tasaantuu ja on mielenkiintoista nähdä, kuinka paljon se tulee alaspäin, Mehtätalo jatkaa.
Metsien vuotuinen kasvu on Luken tietojen mukaan nyt reilut 103 miljoonaa kuutiota. Edellisiin metsävaratietoihin nähden kasvu tippui muutamalla prosentilla.
Mehtätalo ei halua vielä puhua tarkemmin keskeneräisistä laskelmista, mutta sanoo kuitenkin, että kasvu voi hyvinkin jäädä metsien ikärakenteen takia pitkäksi aikaa alle 100 miljoonan kuution, mahdollisesti myös lähemmäksi 90 miljoonaa.
Kyse voisi olla noin 10 prosentin kasvun laskusta Luken jo julkistaman arvion päälle.
Hallitus laskee kasvun jatkuvan
Muutos olisi merkittävä koko metsäalalle, yleisemmin metsien käytölle ja Suomen ilmastotavoitteille.
Lukua voi verrata voimassa olevaan kansallisen metsästrategian arvioon vuodelle 2025. Hallituksen strategiassa kasvun oletetaan edelleen jatkuvan ja olevan 110 miljoonaa kuutiota.
Strategiaa ollaan uusimassa vielä nykyisen hallituksen aikana, ja uudistamista varten tehdyn arvion mukaan metsien kokonaiskasvu pysyisi noin 110 miljoonassa kuutiossa vielä pitkään.
Arvion mukaan kasvu mahdollistaa ensi vuosikymmenelle asti nykyisen kaltaiset teollisuuspuuhakkuut. Runkopuiden hakkuut olivat viime vuonna noin 76 miljoonaa kuutiota. Se on viime vuosien ennätystasoa.
Strategialuonnoksessa ei oteta suoraan kantaa kaikkien tavoitteiden toteuttamisen edellyttämiin puuvarantoihin ja tulevaan metsien kasvuun.
Hakkuut kuitenkin jatkuvat korkealla tasolla ainakin ensi vuoteen, arvioidaan Pellervon taloustutkimus PTT:n metsäalan uusimmassa ennusteessa. Samansuuntainen on myös Luken arvio puumarkkinoista.
Kasvua ei saada nopeasti välttämällä hakkuita eikä hakkaamalla
Metsien kasvun hiipuminen tulee ilmastotavoitteiden kannalta hankalaan aikaan. EU on asettanut Suomelle metsät mukaan lukien maankäytölle sitovan nielutavoitteen kuluvalle vuosikymmenelle. Viime vuoden lukujen valossa tavoitteesta ollaan kaukana.
Tavoitetta ei kuitenkaan lasketa yhden vuoden perusteella. Hiilinielu elää hakkuiden määrän lisäksi metsien kasvun mukaan.
Metsän kokonaistilavuuden kasvu ja hakkuiden välinen erotus kaventui metsävaratietojen mukaan viime vuonna selvästi, mutta oli vielä plussalla. Kasvun leikkaus vähentää kuitenkin väistämättä eroa ja metsävarojen tulevaa kehitystä, jos hakkuita ei samalla vältetä ja vähennetä nykytasosta.
– Tämä näyttää huonolta, eikä siihen ole mitään muuta ratkaisua kuin, että hakkuita vähennetään. Kaikki muu on lähinnä toiveajattelua, sanoo keväällä eläköitynyt metsäsuunnittelun professori Timo Pukkala Itä-Suomen yliopistosta.
Pukkalan mukaan hakkuiden vähentämisellä ei kuitenkaan kumota metsän luonnonlakeja ja käsillä olevaa kasvun luontaista vähentymistä. Isoin virhe Pukkalan mukaan olisi hakata nyt vielä enemmän: silloin kasvu ja nielu heikkenevät entisestään, kun taimien kasvu on heikointa.
– Hakkaamme tai emme, entiseen ei ole paluuta, Pukkala tiivistää odotukset nopeasta paluusta entisiin hakkuutasoihin ja kasvulukuihin.
Pukkalan neuvo tässä tilanteessa on maltti hakkuissa. Ainakin päätehakkuita vähentämällä kasvu palautuu ja samalla hiilivarasto kasvaa.
Metsäteollisuuden kannalta neuvo on ikävä, sillä puun tarjonta vähenee muutamaksi kymmeneksi vuodeksi. Jos korvaavaa puuta ei saada ulkomailta, teollisuuden vienti- ja verotulot vähentyvät.
Ylipäätänsä metsiä pitäisi hakata Pukkalan mukaan vähemmän, jotta kasvu ei heikkenisi ja pysyisi tasaisempana. Pukkalan arvion mukaan niin sanottu kokonaispoistuma voisi olla vuosittain noin 75 miljoonaa kuutiota. Määrä on merkittävästi pienempi kuin Luken tämän hetken arvio, jossa aines- ja energiapuuhakkuita voisi tehdä noin 80 miljoonaa. Luken luvussa ei ole huomioitu polttopuita ja kuolevaa runkopuustoa.
Metsänielu voi jopa hävitä
Hallitus on ilmastosuunnitelmissaan esittänyt toimia, joilla hiilinielu saadaan pidettyä EU:n ja Suomen omien tavoitteiden vaatimalla tasolla. Pidemmän ajan tavoite on vahvistaa nieluja.
Hallituksen suunnitelmat perustuvat vielä tietoihin, joiden mukaan metsien kasvu ei heikkene.
Ilmastopaneeli on epäillyt hallituksen nykyisiä toimia liian heikoiksi. Toimilla pitäisi saavuttaa EU:n hiilinielutavoite vuodelle 2030. Kyse on ollut toimista, joilla hiilinielu muuttuisi enintään muutamalla miljoonalla hiilidioksiditonnilla.
Jos kasvu heikkenee tutkijoiden arvioiden mukaisesti, nieluissa tapahtuu romahdus: kasvun jopa kymmenen prosentin leikkaus tarkoittaa noin kymmenen miljoonan tonnin vuosittaista heikennystä hiilidioksidilaskelmissa. Viime vuoden tiedoilla myös Suomen metsä muuttuisivat päästölähteeksi.
Nielua voi heikentää pysyvämmin myös tarkentuvat tiedot suometsien hakkuiden päästöistä.
Kasvua leikkaa aikaistuneet ja voimistuneet hakkuut
Metsien kasvun hiipuminen oli tutkijoiden mukaan odotettavissa, kun metsiä on hakattu avohakkuilla ja käytetty muita aikaisempaa tehokkaampia toimia. Muutos on nyt tullut selvemmin esille ja sen ennakoidaan jatkuvan melko pitkään.
Suomen on määrä olla hiilineutraali vuonna 2035.
Metsäteollisuus on laskenut omissa vuoden 2035 suunnitelmissaan, että metsävarat kasvavat 2020-luvun alussa voimakkaasti ja hakkuita voidaan nykyisestä kasvattaa lähelle 90 miljoonaa kuutiota. Teollisuudelle tehtyjen laskelmien mukaan vuoden 2025 jälkeen metsävarojen kasvu ja kokonaistilavuus heikkenevät, mutta eivät laske.
Luonnonvarakeskus selvittää parhaillaan seuraavaa hallitusta varten syitä kasvun tippumiseen. Metsien kasvutiedot ovat keskeisiä metsäteollisuuden hakkuiden, muun metsän teollisuuskäytön, ilmastopolitiikan, luonnonsuojelun ja virkistyskäytön kannalta.
Mehtätalon ja Pukkalan mukaan kasvun hyytymiseen vaikuttavat myös aikaistuneet päätehakkuut ja voimaperäisemmät harvennushakkuut. Mehtätalon arvion mukaan harvennuksissa metsästä poistuu nyt noin kolmannes puista, kun aikaisemmin se oli jopa puolta vähemmän.
– Väistämättä, kun päätehakkuita aikaistetaan ja voimistetaan harvennuksia, kasvu pienenee, hän sanoo.
Molemmat tutkijat harkitsisivat kasvun palauttamiseksi myös harvennushakkuiden määrien vähentämistä. Ohje tekisi loven sellua tarvitsevien tehtaiden raaka-ainevirtoihin.
Luonnonvarakeskuksen metsävarainventoinneista vastaavat ovat arvioineet, että kasvun taustalla voi olla myös muutoksia ympäristötekijöissä, kuten kuivuudessa.
Mehtätalon mukaan myös nämä voivat vaikuttaa nopeasti näkyviin tulleen kasvun taittumiseen. Keskeinen syy aikaisemmalle kasvulle ja sen hiipumiselle on kuitenkin ikäluokkien muutos.
Kasvulisäystä vaikea saada muualta
Osana nykyhallituksen biotaloustavoitteita metsien kasvua ollaan vauhdittamassa etenkin lisäämällä lannoituksia. Typpilannoitteen valmistuksessa tarvitaan ainakin vielä maakaasua, josta on pula tai se on kallista.
Kasvua haetaan myös esimerkiksi nopeammin kasvavista puuntaimista.
Kasvua lisäävät toimet eivät edes normaalihinnoilla riitä tutkijoiden mukaan korvaamaan kasvun taittumisen aiheuttamaa muutosta.
Metsien kasvua on lisännyt myös ilmastonmuutos sekä korkeampina keskilämpötiloina että lisääntyneen ilman hiilidioksidipitoisuuden kautta. Ilmastonmuutoksen aiheuttama vaikutus kasvuun jatkuu, mutta sekään ei tutkijoiden mukaan riitä kattamaan kasvun menetyksiä.
Jo nyt kasvun hiipumisen taustalla voi olla ilmastonmuutoksen aiheuttamia talvi- ja myrskytuhoja. Myös lämpeneminen lisää metsien kuivumista ja tuholaisriskejä.
Professori Mehtätalo kuitenkin muistuttaa, että ilman hakkuita metsien hiilensidontakyky heikkenee vuosikymmenien aikana. Kyse on lopulta hakkuiden määristä, hakkuutavoistakin ja siitä, mitä puista valmistetaan.
Lue myös: