Suomi on Euroopan ainoita maita, jossa asunnottomuus vähenee vuodesta toiseen. Mutta asunnottomuuden sitkeä ydin ei hevin sula.
Kaduilla nuorten asunnottomien kanssa töitä tekevät järjestöt raportoivat jopa ongelmien kärjistymisestä.
Hallituksen itselleen asettama tavoite asunnottomuuden puolittamisesta vuoden 2023 loppuun mennessä ei näytä tälla vauhdilla aivan toteutuvan.
Lähtötaso vuodelta 2018 oli 4 882 yksin elävää asunnotonta. Tuoreimmat lukemat ovat vuodelta 2021, jolloin yksin eläviä asunnottomia oli vajaa tuhat vähemmän: 3 948 henkilöä.
Lisäksi asunnottomia pariskuntia tai perheitä tilastoitiin viime vuonna 165 henkilöä. Tilastoinnista vastaa Asumisen rahoitus- ja kehittämiskeskus ARA.
Asunnottomuuden luonne on ympäristöministeriön mukaan muuttunut siten, että yhä useammin asunnottomuus liittyy taloudellisiin ongelmiin, ja riski koskee yhä useampaa.
Etenkin suurimmilla kaupunkiseuduilla asumisen hinta aiheuttaa ongelmia pienituloisille ja erityisryhmille.
Ohisalo: Asuminen on perusoikeus
Ympäristöministeri Maria Ohisalo (vihr.) toteaa, että hallituksen tavoitteen lopullinen kohtalo ratkeaa vasta, kun ensi vuoden luvut ovat käytössä.
Ministeri painottaa, että asuminen on perusoikeus. Tilanne, jossa asunnottomia edelleen on tuhansia, on Ohisalon mukaan hyvinvointiyhteiskunnassa kestämätön.
– Tarvitsemme kohtuuhintaisia asuntoja, riittävän sosiaaliturvan ja asumista tukevia palveluita. Oikeansuuntaisesta kehityksestä huolimatta emme selvästi ole tehneet vielä riittävästi, Ohisalo sanoo.
Hallituksen vielä kunnianhimoisempi tavoite on poistaa asunnottomuus kokonaan vuoteen 2027 mennessä.
Siihen tarvitaan paitsi viranomaisten ja järjestöjen, myös kaikkien puolueiden ja seuraavan hallituksen ponnistelua, Ohisalo toteaa.
Hän on nimittänyt Y-Säätiön entisen toimitusjohtajan Juha Kaakisen selvittämään tammikuun loppuun mennessä, miten tavoite asunnottomuuden poistamisesta voidaan saavuttaa.
Diakonissalaitos: Nuoret asunnottomat voivat huonosti
Myös diakonissalaitos tiedotti torstaina asunnottomuudesta. Asunnottomuuden hyvä tilastokehitys ei näy kaduilla.
Järjestön mukaan nuoret asunnottomat elävät yhä kovemmassa katukulttuurissa, johon moni kasvaa kiinni hyvin nuoresta alkaen.
– Kohtaamme kaupunkien kaduilla yhä enemmän vaikeassa tilanteessa olevia nuoria. Kaikki nuoret eivät välttämättä näy tilastoissa, kun postit ohjautuvat esimerkiksi vanhemmille, toteaa projektipäällikkö Robert Koski Diakonissalaitoksen Tukialus-hankkeesta.
Kadulla asuvien nuorten ryhmäytyminen johtaa Kosken mukaan usein ongelman paisumiseen. Nuoret asunnottomat näkyvät myös Diakonissalaitoksen sote-palveluiden ylläpitämässä Auroratalossa.
– Viimeisen puolen vuoden aikana alle 30-vuotiaiden määrä on selvästi lisääntynyt asiakkaissa, kertoo palveluyksikön johtaja Markus Karvinen.
Asunnottomien yötä vietetään ensi maanantaina 17. lokakuuta.
Lue lisäksi: