Artikkeli on yli 2 vuotta vanha

Viimeinen sana kysyy: saako nyt puhua suomettumisesta?

Olisiko nyt vihdoin aika avoimesti perata se, mikä on ollut suomalaisten päättäjien ja median suhtautuminen Venäjään, kysyy Rosa Kettumäki.

Saako nyt puhua suomettumisesta?
  • Rosa Kettumäki
  • Marjut Mäntymaa

"Hallituksessa hämmästyttävä suomettumisen ilmapiiri". Näin kommentoi vuonna 2014 Ville Niinistö, joka toimi ympäristöministerinä ja vihreiden puheenjohtajana – ja soppa oli valmis.

Niinistön kriitikin kohteena oli, miten Suomen hallitus suhtautui venäläiseen ydinvoimaan. Tuolloin päätettiin, että Fennovoimalla on lupa rakentaa Pyhäjoelle ydinvoimala yhdessä venäläisen Rosatomin kanssa. Voimalahanke kaatui lopulta tänä vuonna.

Eri tahot toistensa jälkeen kiirehtivät tyrmäämään silloisen ministerin puheet muun muassa epäisänmaallisina, väärinä, liioitteluna ja omaan pesään oksentamisena.

Venäjän hyökättyä Ukrainaan ja esimerkiksi Nord Stream -putkiin tehty sabotaasi aukaisivat kuitenkin suomettumiskeskustelun uudelleen. Tällä viikolla onkin nähty ulostuloja, joissa poliitikkojen aikaisempia puheita Venäjästä on kyseenalaistettu.

Onko suomalaisella medialla ollut liian optimistinen suhde Venäjään? Milloin suomettumisen aika todella loppui?

Viimeisen sanan uusimmassa jaksossa haastattelussa europarlamentaarikko Ville Niinistö (vihr.). Panelisteina Journalistin päätoimittaja Maria Pettersson ja Helsingin Sanomien vastaavana päätoimittajana vuosina 1991-2010 toiminut Janne Virkkunen.