PEKING “Poistakaa diktaattori ja valtion varas Xi Jinping”, luki ylikulkusillan kaiteeseen viritetyssä valtavassa julisteessa vain kolme päivää ennen isoa puoluekokousta, jossa Xi Jinpingin odotetaan nousevan kolmannelle valtakaudelle.
Lukuisat käsivarret ojentuivat Pekingin vilkkaasti liikennöidyssä risteyksessä kuvaamaan sillalta nousevaa savupilveä ja kaiuttimista kuuluvaa kovaäänistä viestiä.
Tällaista Kiinassa ei tavallisesti nähdä. Kahdessa sillalta roikkuvassa banderollissa luki harvinainen, selkeäsanainen vastalause Xi Jinpingille maan johtajana.
“Ei koronatestejä, haluan elantoa. Ei sulkuja, haluan vapautta. Ei valheita, haluan ihmisarvoa. Ei kulttuurivallankumousta, haluan uudistuksia. Ei suurta johtajaa, haluan vaaleja. Ei orjia vaan kansalaisia”, luki yhdessä kankaassa kiinalaisin kirjaimin.
Toisessa sanottiin näin: “Opiskelijat, työläiset, ryhtykää lakkoon. Poistakaa diktaattori ja valtion varas Xi Jinping.”
Mies oli pystyttänyt näyttävän protestinsa keskusta-alueelle muutamassa minuutissa. Hän näytti suunnitelleen tekonsa tarkoin.
Yhtä nopeasti poliisi poisti julisteet ja vangitsi miehen. Kuvat siltamieheksi nimetystä mielenosoittajasta levisivät jo Kiinan sosiaalisessa mediassa, mutta sensuuri siivosi nekin nopeasti pois.
Miehen taustasta tiedetään se, että hän on julkaissut tieteellisen artikkelin sähkömagneettisesta voimasta ja hän on osakkaana akryylimaaliyrityksessä.
Miksi hän päätyi poikkeukselliseen ja uhkarohkeaan mielenilmaukseen juuri Kiinan tärkeän puoluekokouksen alla, sitä ei tiedetä.
Kerran viidessä vuodessa järjestettävä puoluekokous on Kiinan poliittisen kalenterin tärkein tapaus. Siinä valitaan maan johtajat ja paljastetaan suunnitelmat seuraaviksi vuosiksi. Kommunistisen puolueen johtaja ja presidentti Xi Jinping on nousemassa kolmannelle valtakaudelle.
Tämä nostaa Xi Jinpingin lähelle kommunistisen Kiinan kuuluisimman johtajan Mao Zedongin statusta. Maon jälkeen maan johtajille on tähän mennessä sallittu vain kaksi valtakautta nimenomaan kulttiaseman välttämiseksi.
Kiinassa on harvinaista kuulla avointa kritiikkiä Xi Jinpingistä. Puoluekokouksen alla valvontaa on lisätty entisestään. Poliiseja ja valvojia on kaupungilla tavallista enemmän.
Ulkomaankirjeenvaihtajan kysellessä kadulla mielipiteitä, vastaajat lähes poikkeuksetta ilmoittavat tukevansa Xitä.
Joskus kiinalaiset purnaavat yksityisesti vallanpitäjistä tai heidän päätöksistään, erityisesti koronavirusrajoituksista ja yrittämisen rajoittamisesta. Ei ole ennenkuulumatonta kuulla haikailua Kiinan talouden avaajan Deng Xiaopingin valtakauteen, vaikka tämän hallintokaudella tapahtuikin Tiananmenin aukion verilöyly.
Kiinassa on kuitenkin hankalaa saada ihmisiä kertomaan mielipiteensä politiikasta, sillä kansalaiset eivät halua näyttäytyä puolueen politiikan vastustajina. Siitä joutuu Kiinassa maksamaan kovan hinnan.
Niinpä äskettäin kysyimme videolle pekingiläisiltä kadulla vain, minkä päätöksen he tekisivät, jos nousisivat yllättäen Kiinan johtajaksi. Haastateltavat innostuivat.
He vastasivat muun muassa haluavansa poistaa koronavirusrajoitukset, jotta pääsisivät matkustamaan ja arki sekä työ helpottuisivat. He halusivat tehdä päätöksiä työtahdin leikkaamiseksi, sairaanhoidon parantamiseksi ja halventamiseksi, nuorten työllistymiseksi ja syntyvyyden tukemiseksi.
Kiinan kommunistisessa puolueessa tiedetään olevan vastakkaisia ryhmiä, mutta maan johtokoneisto on salamyhkäinen.
– Pidin Kiinan järjestelmää aika läpinäkymättömänä jo ennen. Nyt se on eristetty viimeistä tuumaa myöten, sanoo pitkän linjan Kiina-tutkija Scott Kennedy.
Hän johtaa Kiinan talouden tutkimusta yhdysvaltalaisessa The Center for Strategic and International Studies (CSIS) -tutkimusinstituutissa. Kennedy vieraili äskettäin Pekingissä ensimmäistä kertaa koronapandemian alkamisen jälkeen.
Kennedyn mukaan Kiinasta tihkuu propagandan ulkopuolista tietoa tavallista vähemmän. Syynä on muun muassa se, että Yhdysvaltain ja Kiinan keskusteluyhteys on lähes poikki. Diplomaattiset suhteet ovat huonoimmat sitten Mao Zedongin vuosien.
Hän yhtyy monen asiantuntijan näkemykseen, että Xi Jinpingillä ei ole varteenotettavaa uhkaa, vaikka Kiinan velkataakka kasvaa ja koronaviruksen nollatoleranssin ankarat rajoitukset rasittavat taloutta ja työllisyyttä. Puoluekokouksen odotetaan julkistavan päätöksiä korjausliikkeistä molempiin ongelmiin.
Kiinan-tutkimuksen professori Kerry Brown Lontoon King’s Collegesta arvioi, että Xi Jinping sopii Kiinan valtakoneiston pyrkimykseen esittää puolue lähes uskonnollisena liikkeenä.
– Se on suuri ja voimakas maa joka saattaa nousta maailman ykköstaloudeksi ensi vuosikymmenellä. Silloin sillä voi olla suuri halu kontrolloida kaikkea. Siihen Kiina tarvitsee näkyvän ja karismaattisen johtajan, joka viestii tätä lähes hurmoksellista merkitystä, Brown selittää.
Moni kiinalainen näkee jopa rajut koronarajoitukset ja jatkuvan testipakon yhä välttämättömäksi ihmishenkien suojelemiseksi. Toisin asiasta ajattelevat eivät näkemyksistään helposti kerro. He eivät halua vaikeuksia.
Kiinan ihmisoikeusrikkomuksista raportoiva China Change -järjestö onkin huolissaan “siltamiehen” kohtalosta viranomaisten käsissä.
Tiananmenin aukion verilöylyssä kuuluisaksi nousseesta panssarivaunut kadulla pysäyttäneestä “tankkimiehestäkään” ei tämän vangitsemisen jälkeen sen koommin kuultu.
Lisää aiheesta:
Koronakuri on menestys ja Kiina yhdistää Taiwanin, uhosi Kiinan johtaja merkkipuheessaan